Matti Ranin

Matti Helge Ranin (21. marraskuuta 1926 Tampere – 24. marraskuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, joka esiintyi teatterissa, elo­kuvissa ja televisio­sarjoissa. Hänelle myönnettiin ansioistaan teatteri­neuvoksen arvo­nimi vuonna 2001.

Matti Ranin
Matti Ranin Kasper-käsinukkensa kanssa vuonna 1964.
Henkilötiedot
Koko nimi	Matti Helge Ranin
Syntynyt	21. marraskuuta 1926 Tampere
Kuollut	24. marraskuuta 2013 (87 vuotta) Helsinki
Ammatti	näyttelijä
Puoliso	Irja Ranin ( 1950;  1995) Vuokko Ranin ( 2000;  2013)
Lapset	Matti Olavi Ranin
Vanhemmat	Helge Ranin Saara Ranin
Näyttelijä
Aktiivisena	1946–2013
Merkittävät roolit	Komisario Palmu -elo­kuvat Tuntematon sotilas Täällä Pohjan­tähden alla Kotikatu
Palkinnot
Parhaan mies­sivu­osan Jussi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Svensk Filmdatabas
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Varhainen elämä

Matti Raninin vanhemmat Helge Ranin ja Saara Ranin (o.s. Muinonen) olivat molemmat näyttelijöitä.

Ranin asui lapsuutensa ensin Tampereella ja vuodesta 1934 alkaen Porissa, jossa hänen isänsä Helge Ranin oli teatterin­johtajana ja äitinsä näyttelijänä. Vuonna 1940 perhe muutti Kotkaan, jossa Raninin vanhemmat johtivat sinne perustettua maakunta­teatteria. He asuivat tukku­kaupan­talossa Kotkan­saaressa. Kotkassa asuessaan Ranin lauloi Kotkan lyseon poika­kuorossa. Toisen maailmansodan aikana Ranin toimi sotilas­lähettinä 13-vuotiaana, ja Kotkassa hän liittyi myöhemmin kavereidensa kanssa sotilas­poika­järjestöön, joka hoiti ilma­puolustukseen kuuluvaa valvontaa Kotkan edustalla olevalla Pirköyrin saarella. Vuoden 1944 keväällä Ranin kutsuttiin viimeisten joukossa armeijaan.

Ura

Hän toimi näyttelijänä Suomen Kansallisteatterissa 1948–1975 sekä johtajana Intimiteatterissa 1975–1987 ja sen seuraajassa Teatteri Pienessä Suomessa 1987–1988. Lisäksi Matti Ranin ja hänen vaimonsa Irja pyörittivät vuosina 1961–1988 Kasper­teatteria, lapsille suunnattua nukke­teatteria, joka esiintyi sekä television lasten­ohjelmissa että yleisön edessä. Teatterissa Matti Ranin esiintyi Kasper-nuken kanssa, joka sai ideansa saksalaisesta Kasperl-nukke­teatterista. Radiossa Raninin ääntä on kuultu esimerkiksi kuunnelmassa Jouluilta Impivaarassa.

Ensimmäisen elo­kuva­roolinsa Matti Ranin teki 1946, ja kaikkiaan niitä kertyi yli kolme­kymmentä – tosin Ranin näyttäytyi jo alle yksi­vuotiaana elo­kuvassa Ei auta itku markkinoilla (1927). Hänen tunnetuimmat roolinsa olivat vänrikki Kariluoto Edvin Laineen Tuntemattomassa sotilaassa (1955), kirkkoherra Salpa­kari Laineen elokuvissa Täällä Pohjan­tähden alla (1968) ja Akseli ja Elina (1970), sekä Virta Matti Kassilan neljässä Komisario Palmu -elokuvassa (1960–1969). Television puolella Ranin esiintyi viime vuosi­kymmeninä Elina Halttusen kirjoittamissa televisio­sarjoissa Blondi tuli taloon (1994–1995), Ihmeidentekijät (1996–1998) ja Parhaat vuodet sekä sarjoissa Kotikatu (2004–2009) ja Taivaan tulet (2011).

Matti Raninia voidaan pitää suomalaisen jälki­äänityksen uran­uurtajana, sillä hän teki jälki­äänityksiä vuodesta 1967 lähtien. Hän oli mukana äänenä kymmenissä lasten­elo­kuvissa, ja hänen työtään olivat monet Disney-elo­kuvien suomen­kieliset ääni­nauhat. Hän on ohjannut muun muassa Lumikki ja seitsemän kääpiötä -elokuvan vuonna 1982 valmistuneen toisen suomen­kielisen version sekä vuonna 1990 Pieni meren­neito -elokuvan ensimmäisen suomenkielisen jälki­äänityksen.

Yksityiselämä

Vuonna 1950 Ranin avioitui Irja Raninin kanssa, josta avio­liitosta heillä on neljä poikaa: Markku Ranin (1951), Matti Olavi Ranin (1952) (näyttelijänä Helsingin Kaupunginteatterissa), Mikko Ranin (1955) ja Martti Ranin (1958).

Irja Ranin kuoli vuonna 1995. Vuonna 2000 Matti Ranin avioitui sisustus­arkkitehti Vuokko Laakson kanssa. Pariskunta asui viimeiset vuotensa Helsingin Munkki­niemessä.

Filmografia

Elokuvat Vuosi Nimi Rooli 1927 Ei auta itku markkinoilla vauva 1946 Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä 1947 Koskenkylän laulu kyläläinen Maaret – tunturien tyttö metsästävä mies 1948 Ruusu ja kulkuri koulu­poika 1949 Ruma Elsa yli­oppilas Vain kaksi tuntia assistentti Kanavan laidalla Aapeli Katupeilin takana Kaarlo 1950 Isäpappa ja keltanokka Lauri Tammela Tanssi yli hautojen ratsu­mestari Möllen­svärd 1952 ...ja Helena soittaa Jyrki Silmät hämärässä Yhden illan hinta Lännen lokarin veli roisto Tervetuloa aamukahville eli tottako toinen puoli? 1953 Kolmiapila Olli Jälkeen syntiinlankeemuksen Aarne Tyttö kuunsillalta Juhani Varala 1954 Kunnioittaen Pertti Aalto Kasarmin tytär tykki­mies Rantanen Hilmanpäivät Heikki Oi, muistatkos... Eero Salmela Laivan kannella Arvi 1955 Tuntematon sotilas Kariluoto 1956 Tyttö lähtee kasarmiin kapteeni Esko Teräs Anu ja Mikko Janu 1957 Kuriton suku­polvi Pentti ”Pelle” Vara­vaara 1960 Komisario Palmun erehdys Toivo Virta 1961 Minkkiturkki ylio­ppilas Kaasua, komisario Palmu! Toivo Virta 1962 Pinsiön parooni Pauli Hirvonen Tähdet kertovat, komisario Palmu Toivo Virta 1963 Turkasen tenava! Matti Koskinen 1968 Täällä Pohjan­tähden alla Lauri Salpakari 1969 Vodkaa, komisario Palmu Toivo Virta 1970 Akseli ja Elina Lauri Salpa­kari 1973 Pohjan­tähti 1976 Luottamus Eugen Wolff 1986 Enkelipeli 1996 Tie naisen sydämeen Erkki

Televisio Vuosi Sarja Rooli 1964–1969 Teatterituokio useita 1966 Elävät kuvat 1966–1969 Hanski useita 1967 Kuinkas nyt suu pannaan 1967–1968 Kuten haluatte Kunnon sotamies Svejkin seikkailuja yli­luutnantti Lukas 1969 Siitä vaan sano 1969–1970 Lauantai-ilta MTV:ssä taistelevat Virtaset 1976 Heikkopeikko 1981 Iris Klewe kenraali Stjernefelt 1988 Rikas ja kunniallinen Eero Kuula 1990 Mustapartainen mies vero­johtaja 1994–1995 Blondi tuli taloon Herman Hurmala 1996 Pimeän hehku Kauko Honka­vaara Nortia Laine 1996–1998 Ihmeidentekijät Pentti Karvala 1997 Blondi tuli taloon – sattui kerran kesällä Herman Hurmala 2000–2002 Parhaat vuodet Pentti Karvala 2004–2009 Kotikatu Kaarlo ”Kalle” Kares 2011 Taivaan tulet Kuisma

Ääninäyttelijänä

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Palkintoja

• Jussi-palkinto (1962), paras mies­sivuosa elo­kuvasta Tähdet kertovat, komisario Palmu
• Pro Finlandia (1988)
• Suomen Teatteri­järjestöjen Keskus­liiton kultainen kunnia­merkki 1993
• Kirkko­taiteen Engel-palkinto (2000)
• Teatteri­neuvoksen arvo­nimi (2001)

Kirjallisuutta

• Ranin, Matti: Vohveleita ja tillinvarsia. Helsinki: Teos, 2006. ISBN 951-851-064-4.
• Ranin, Matti: Käsi otsalla!: näyttelijän maailma niin kuin hän sen muistaa – eli ei auta itku markkinoilla. Helsinki: Teos, 2004. ISBN 951-851-008-3.

Aiheesta muualla

• Matti Ranin Ylen Elävässä arkistossa
• Matti Raninin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
• Matti Ranin Kustannusosakeyhtiö Teoksen sivuilla^{[vanhentunut linkki]}