Pieni merenneito (vuoden 1989 elokuva)
Pieni merenneito (engl. The Little Mermaid) on Disneyn animaatioelokuva vuodelta 1989. Elokuva perustuu H. C. Andersenin samannimiseen satuun, joka kertoo nuoresta merenneidosta, joka rakastuu ihmisprinssiin ja saa noidan muuttamaan itsensä ihmiseksi.
| Pieni merenneito | |
|---|---|
| The Little Mermaid | |
 suomenkielinen DVD-julkaisu (2013) |
|
| Ohjaaja |
Ron Clements John Musker |
| Käsikirjoittaja |
Ron Clements John Musker |
| Perustuu | H. C. Andersenin satuun Pieni merenneito |
| Tuottaja |
Howard Ashman John Musker |
| Säveltäjä | Alan Menken |
| Leikkaaja |
John Carnochan Mark Hester |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Walt Disney Pictures |
| Levittäjä |
Walt Disney Studios Motion Pictures Disney+ |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 83 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 40 miljoonaa dollaria |
| Tuotto | 211 343 479 dollaria[1] |
| Katsojat | 181 718 (Suomessa)[2] |
| Seuraaja | Pieni merenneito II: Atlantiksen salaisuus |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
Elokuvaa pidetään laajalti Disneyn paluuna studion klassisempaan tyyliin, koska se oli 30 vuoteen ensimmäinen Disneyn tekemä prinsessan, prinssin ja taikuuden elementteihin pohjautuva elokuva. Edellinen samanaiheinen oli Prinsessa Ruusunen vuonna 1959.
Pieni merenneito on Disneyn 28. piirrosklassikko. Elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 17. marraskuuta 1989 ja Suomessa 30. marraskuuta 1990. Oscar-gaalassa 1990 se sai kaksi palkintoa: elokuvan musiikki sai parhaan alkuperäismusiikin Oscarin ja elokuvan kappale ”Under the Sea” (suomeksi Aalloissa siis) palkittiin parhaana lauluna.[3] Lisäksi elokuva sai kaksi Golden Globe -palkintoa samoissa palkintosarjoissa.[4]
Elokuvan pohjalta tehtiin samanniminen animaatiosarja, jota esitettiin vuosina 1992–1994. Lisäksi elokuvan hahmojen tarina jatkuu vuonna 2000 ilmestyneessä jatko-osassa Pieni merenneito II: Atlantiksen salaisuus. Jatko-osan pääosassa on Arielin ja prinssi Erikin tytär. Elokuvasarjan kolmas osa Pieni merenneito 3: Arielin tarina julkaistiin vuonna 2008. Se kertoo Arielin elämästä ennen ensimmäisen elokuvan tapahtumia.
Disney kehittelee näyteltyä versiota elokuvasta, jonka tuottaa Lin-Manuel Miranda. Miranda myös säveltää uutta musiikkia elokuvaan yhdessä Alan Menkenin kanssa.[5]
Päähahmo Arielin on piirtänyt Glen Keane.[6] Muita elokuvan parissa työskennelleitä animaattoreita ovat esimerkiksi Barry Cook, Ruben Aquino ja Brenda Chapman.
Juoni
muokkaaAriel on 16-vuotias merenneitoprinsessa, joka ei ole tyytyväinen elämäänsä meren alla, vaan tahtoisi vierailla ihmisten maailmassa. Yhdessä parhaan kalaystävänsä Pärskyn kanssa Ariel keräilee ihmisten tavaroita ja menee merenpinnalle tapaamaan merilokki Joonasta, jolla on hyvin epätäydelliset tiedot ihmisten maailmasta. Ariel viis veisaa isänsä, kuningas Tritonin ja tämän neuvonantaja Sebastianin varoituksista, etteivät merenväki ja ihmiset saa koskaan tavata toisiaan, sillä hän kaihoaa kovasti ihmisten maailmaan ja tahtoo tulla ihmiseksi myös itse.
Eräänä iltana Ariel, Pärsky ja vastahakoinen Sebastian uivat merenpinnalle katsomaan prinssi Erikin laivalla vietettäviä syntymäpäiväjuhlia. Ariel rakastuu välittömästi komeaan prinssiin. Laiva joutuu kuitenkin myrskyn kouriin ja tuhoutuu, jolloin Ariel joutuu pelastamaan tajuttoman Erikin hukkumiselta. Vietyään Erikin rannalle Ariel laulaa Erikille, mutta häipyy miehen virotessa nopeasti tiehensä, jottei häntä huomattaisi. Arielin ääni kiehtoo Erikiä, joka vannoo löytävänsä hänet pelastaneen neidon. Ariel puolestaan vannoo etsivänsä keinon päästä Erikin luo ihmismaailmaan. Triton huomaa rakastuneen Arielin muuttuneen käytöksen ja tiedustelee sen syytä Sebastianilta, joka paljastaa hänelle tapahtuneen. Raivostunut Triton kohtaa Arielin luolassa, jonne Ariel ja Pärsky ovat varastoineet keräämiään ihmistavaroita, ja tuhoaa kaikki luolan esineet atraimellaan. Tritonin lähdettyä kaksi ankeriasta, Kiero ja Liero, taivuttelee Arielin tapaamaan merinoita Ursulan, joka voi auttaa häntä pääsemään Erikin luo.
Ursula tekee Arielin kanssa sopimuksen, jossa hän muuttaa tämän ihmiseksi kolmeksi päiväksi vastineeksi tämän äänestä, jonka hän varastoi kaulallaan riippuvaan helmivenekuoreen. Arielin on kolmen päivän kuluessa saatava Erikiltä ”todellisen rakkauden suudelma”, sillä muuten hän muuttuu takaisin merenneidoksi ja joutuu Ursulan orjaksi. Ariel saa ihmisjalat, minkä jälkeen Pärsky ja Sebastian vievät hänet merenpinnalle. Erik löytää Arielin rannalta ja vie tämän linnaan tietämättä, että Ariel on se sama tyttö, joka pelasti hänet aiemmin. Ariel viettää aikaa Erikin kanssa, ja toisen päivän päättyessä hän on saada prinssiltä suudelman, mutta Kiero ja Liero estävät sen. Läheltä piti-tilanteesta vihastunut Ursula muuttaa itsensä kauniiksi nuoreksi naiseksi nimeltä ”Vanessa” ja ilmestyy rannalle laulamaan Arielin äänellä. Erik tunnistaa äänen, jolloin Ursula hypnotisoi hänet unohtamaan Arielin.
Seuraavana päivänä Ariel saa tietää, että Erik aikoo mennä naimisiin Vanessan kanssa. Joonas saa tietää Vanessan todellisen henkilöllisyyden ja kertoo siitä Arielille, joka hyppää välittömästi hääkaleerin perään. Sebastian kertoo tapahtumista Tritonille samalla, kun Joonas ryhtyy tuhoamaan häitä yhdessä muiden merieläinten kanssa. Kaaoksen aikana Ursulan kaulassa riippuva helmivenekuori putoaa särkyen lattialle, minkä seurauksena Ariel saa äänensä takaisin ja Erik vapautuu lumouksestaan. Erik käsittää Arielin olevan hänen etsimänsä tyttö, joten hän ryntää tämän luokse suudellakseen tätä. Aurinko ehtii kuitenkin laskea, jolloin Ariel muuttuu takaisin merenneidoksi. Ursula palaa takaisin oikeaan hahmoonsa ja sieppaa Arielin. Triton hyökkää Ursulan kimppuun ja vaatii tätä päästämään Arielin vapaaksi. Arielin ja Ursulan tekemä sopimus on kuitenkin täysin pitävä, joten Triton suostuu Ursulan kehotuksesta ottamaan Arielin paikan merinoidan vankina. Ariel pääsee vapaaksi samalla, kun Triton muuttuu polyypiksi ja menettää merten kuninkuuden. Ursula julistautuu uudeksi hallitsijaksi, kunnes Ariel tajuaa sen ja käy Ursulan kimppuun tämän juonittelujen takia. Ursula työntää hänet pois ja uhkaa tätä atraimella, kunnes Erik yllättäen heittää harppuunan ja aiheuttaa haavan Ursulan käsivarteen. Ursula komentaa Kieron ja Lieron hukuttamaan Erikin, mutta Pärsky ja Sebastian pelastavat tämän niiden otteilta. Ursula aikoo ampua Erikin, mutta Ariel estää tämän tapahtuman ja isku osuu Erikin sijasta Kieroon ja Lieroon. Ursula järkyttyy, että menetti apurinsa, mutta kasvaa suuttuessaan nopeasti valtavaksi hirviöksi.
Ariel ja Erik kohtaavat toisensa merenpinnalla, mutta Ursula nousee merestä ja erottaa heidät toisistaan. Ursula ottaa koko meren hallintaansa luoden myrskyn sekä jättimäisen kurimuksen, joka nostattaa pintaan uponneiden alusten hylkyjä. Erik paiskautuu yhden hylyn kannelle ja syöksyy ottamaan sen ruorin hallintaansa. Ursulan yrittäessä tappaa kurimukseen joutuneen Arielin, Erik kääntää hylyn ruoria lujasti paapuuriin ja osuu hylyn pirstoutuneella keulamastolla Ursulaa kohtalokkaasti vatsaan. Ursulan kuollessa hänen taikansa raukeavat, minkä seurauksena Triton ja muut Ursulan puutarhassa olleet polyypit muuttuvat takaisin merenväeksi. Nähdessään Arielin Erikiä kohtaan tunteman rakkauden Triton muuttaa tyttärensä vapaaehtoisesti ihmiseksi. Jonkin verran myöhemmin Ariel ja Erik viettävät häitään laivalla ja purjehtivat pois.
Elokuva Suomessa
muokkaa
Pieni merenneito jälkiäänitettiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1990 Matti Olavi Raninin tekemällä käännöksellä[7], ja Matti Raninin ohjauksella.[8] Raninin ohjaama elokuva sai Suomessa ensi-iltansa 30. marraskuuta 1990.[9]Arielia esitti tuolloin Johanna Nurmimaa.[8][10] Europa Vision julkaisi elokuvan Suomessa koti- ja vuokrakäyttöön tarkoitettuina VHS-kasetteina vuonna 1991.[9][11][12] Raninin ohjaama versio on julkaistu vain edellä mainituilla VHS-kaseteilla, eikä siten ole mukana myöhemmissä VHS-, DVD- ja Blu-ray-julkaisuissa.
Elokuvasta julkaistiin vuonna 1998 uudelleenäänitetty suomenkielinen versio uusilla ääninäyttelijöillä Ulla Tapanista, Esa Saariota ja Matti Raninia lukuun ottamatta. Uuden version käänsi ja ohjasi Jarkko Tamminen.[13] Tässä jälkiäänityksessä Arielia esitti Nina Tapio.[14]
Jarkko Tammisen mukaan elokuva jälkiäänitettiin uudestaan, koska Raninin ohjaamaa versiota ei löytynyt Yleisradion arkistoista.[15] Walt Disney Studios Home Entertainment Finlandin edustaja Sakari Rautiaisen kertoman mukaan elokuvaan tehtiin uusi suomenkielinen jälkiäänitys, koska ensimmäisen äänenlaatu ei ollut riittävän hyvä uudelle tekniikalle.[16] Rautiainen painottaa, että uusi jälkiäänitys ei johtunut siitä, että vanhaa käännöstä ei olisi pidetty hyvänä.[16]
Ääninäyttelijät
muokkaa| Alkuperäinen näyttelijä | Suomalainen näyttelijä (vuoden 1990 dubbaus) | Suomalainen näyttelijä (vuoden 1998 dubbaus) | Rooli |
|---|---|---|---|
| Jodi Benson | Johanna Nurmimaa | Nina Tapio | Ariel |
| Jason Marin | Arto Koskelo | Dimitri Qvintus | Pärsky |
| Samuel E. Wright | Tom Wentzel | Antti Pääkkönen | Sebastian |
| Buddy Hackett | Mikko Kivinen | Jukka Voutilainen | Joonas |
| Pat Carroll | Ulla Tapaninen | Ursula / Vanessa | |
| Christopher Daniel Barnes | Matti Olavi Ranin | Jyri Ojaluoma | Erik |
| Kenneth Mars | Esa Saario | Triton | |
| Ben Wright | Aarre Karén | Veikko Honkanen | Kristian |
| Paddi Edwards | Eila Pehkonen | Jukka Rasila | Kiero ja Liero |
| René Auberjonois | Matti Ranin | Louis | |
| Edie McClurg | Rauha Rentola | Maija-Liisa Peuhu | Lotta |
| Will Ryan | Pekka Autiovuori | Jarkko Tamminen | Merihevonen |
| Kimmy Robertson | Aino Seppo | Petra Karjalainen | Andrina |
| Caroline Vasicek | Raili Tiensuu | Kiti Kokkonen | Aquata |
| Anitta Niemi | Annamari Metsävainio | Attina | |
| Jack Angel, Patrick Pinney, Philip Clarke | Matti Ranin, Kaarlo Juurela | Markku Riikonen | Merimiehet Erikin laivassa |
Laulut
muokkaa| Alkuperäinen nimi | Suomenkielinen nimi |
|---|---|
| Fathoms Below | Merenneitojen luo |
| Daughters of Triton | Tritonin tyttäret |
| Part of Your World | Kanssasi sun (1990) Unelmiin mä jään (1998) |
| Under the Sea | Aalloissa siis |
| Poor Unfortunate Souls | Onnettomat sielut (1990) Surkeat sielut (1998) |
| Les Poissons | Les Poissons |
| Kiss the Girl | Pussaapas tyttöä (1990) Suudelkaa (1998) |
Kritiikkiä
muokkaaYhdysvaltojen etelävaltioiden baptistikirkko kritisoi 1990-luvun puolivälissä voimakkaasti Disney-yhtiötä perhearvojen hylkäämisestä. Sen mielestä Pienen merenneidon hääkohtauksessa pappi kiihottuu seksuaalisesti.[17]
Lähteet
muokkaa- ↑ The Little Mermaid (1989) Boxofficemojo.com. Viitattu 27.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 1990 Elokuvauutiset.fi. Viitattu 27.3.2016.
- ↑ Results Page – The Little Mermaid Awardsdatabase.oscars.org. Viitattu 27.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Winners & Nominees 1990 Goldenglobes.com. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 27.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Kroll, Justin: Lin-Manuel Miranda Joining ‘Little Mermaid’ as Producer and Songwriter 16.8.2016. Variety. Viitattu 22.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Harri Römpötti: Animaattori on piirretyn todellinen tähti: Glen Keane - lyijykynän mestari. Aku Ankka 51/2002.
- ↑ Tapiola-Kinnari, Reetta: ”Tinkeliharava” ja ”tingeltangeli”– muokkaukset dubbauskäännöksissä ja tekijöiden lapsikäsitys (pdf) (s. 38) 2014. Tampereen yliopisto. Viitattu 13.3.2024.
- ↑ a b Ihalainen, Jokke: Pieni merenneito film-o-holic.com. 1.1.1998. Viitattu 29.8.2015.
- ↑ a b The Little Mermaid Elonet. Viitattu 13.3.2024.
- ↑ Jokinen, Teresia: Tiesitkö tätä? Ex-Salkkarit-näyttelijä Johanna Nurmimaa oli 14-vuotiaana Lumikin ääninäyttelijä MTV Uutiset. 7.1.2023. Viitattu 13.3.2024.
- ↑ Pieni Merenneito videospace.fi. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Pieni merenneito (1989) (Egmont Filmin vuokrajulkaisu) FIx-Galleria. Viitattu 13.3.2024.
- ↑ Pieni Merenneito Disney. Arkistoitu 3.1.2002. Viitattu 29.8.2015.
- ↑ Mattlar, Mikko: Laulu-ura oli aina Nina Tapion unelma, mutta hurjimpina suosion vuosinaan hän ”laittoi pipon silmille ja vaihtoi kadun puolta” Helsingin Sanomat. 19.2.2022. Viitattu 13.3.2024.
- ↑ Lööpissä: ”Boom bang, baby!” afureko.wordpress.com. 6.4.2011. Viitattu 13.3.2024.
- ↑ a b Tapiola-Kinnari, Reetta: ”Tinkeliharava” ja ”tingeltangeli”– muokkaukset dubbauskäännöksissä ja tekijöiden lapsikäsitys (pdf) (s. 14) 2014. Tampereen yliopisto. Viitattu 13.3.2024.
- ↑ Pekonen, Laura: Baptistikokous julisti pannaan "homoja suosivan" Disney-yhtiön. Helsingin Sanomat, 20.6.1997, s. 32. Näköislehti (maksullinen).