Veijo Pasanen
Veijo Antero Pasanen (14. lokakuuta 1930 Muuruvesi – 17. helmikuuta 1988 Tampere) oli suomalainen näyttelijä ja ohjaaja.
| Veijo Pasanen | |
|---|---|
 Veijo Pasanen vuonna 1961. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Veijo Antero Pasanen |
| Syntynyt | 14. lokakuuta 1930 Muuruvesi |
| Kuollut | 17. helmikuuta 1988 (57 vuotta) Tampere |
| Puoliso | Marjatta Lilja ( 1956; 1988) |
| Lapset | 1 |
| Sukulaiset | Spede Pasanen (7. polven serkku) |
| Näyttelijä | |
| Merkittävät roolit |
“Pelle Hermanni“ Pelle Hermanni “Robert Manki” Pertsa ja Kilu “Antti Rintamäki” Rintamäkeläiset “Adolf Hitler” Sodan ja rauhan miehet |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Svensk Filmdatabas | |
Ura
muokkaaPasasen pääasiallinen työpaikka oli koko hänen uransa ajan Tampereen Työväen Teatteri, jossa hän esiintyi muun muassa Tolarina Tukkijoella, August Strindberginä Tribadien yössä, Vanjana Vanja-enossa ja Eetu Salinina Suutari Salinin perinnössä. 1980-luvun puolessavälissä Pasanen vieraili myös Kansallisteatterissa.
Pasanen muistetaan kenties parhaiten Pikku Kakkosen Sirkuspelle Hermannina sekä Pertsa ja Kilu -televisiosarjan Manki-konnana. Hän näytteli myös suosituissa Heikki ja Kaija- sekä Rintamäkeläiset -sarjoissa, joissa hän toimi myös ohjaajana yhdessä Pertti Nättilän kanssa.
Vuonna 2010 Pelle Hermanni valittiin Ylen ja Meidän perhe -lehden äänestyksessä kaikkien aikojen lastenohjelmaksi.[1]
Veijo Pasanen esitti televisiosarjassa Rintamäkeläiset Anttia.
Muita osia olivat Olemme kaikki syyllisiä -elokuvan miespääosa (1954), Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin -elokuvan asemapäällikkö Veijo Viirimäki (1971) sekä Siunatun hulluuden yläkansakoulunopettaja Wilhelm Horsma (1975).
Pasanen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1986.[2]
Yksityiselämä
muokkaaPasasella on yksi lapsi vaimonsa Marjatta Pasasen o.s. Liljan kanssa.
Veijo Pasanen oli Pertti "Spede" Pasasen kaukainen sukulainen eli 7. polven serkku.[3] Veijo Pasanen on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle vanhaan muistolehtoon Tampereelle.
Kuolema
muokkaaPasanen kuoli sydäninfarktiin helmikuussa 1988 kaksi päivää viimeiseksi jääneen Pelle Hermannin jakson kuvausten jälkeen. Hermanni ja äitiliini puhuivat viimeisessä jaksossa kuolemasta.[4] Pasasen kuoleman jälkeen Pelle Hermannin ”äitiliini” Raili Veivo jatkoi sarjaa, mutta kuoli helmikuussa vuonna 1993, viisi vuotta Pasasta myöhemmin. Vuonna 1992 Pelle Hermanni -vainaan jatkajaksi yritettiin tehdä Tommi Auvisesta oppisopimuspelle Niko, mutta ohjelma lopetettiin kymmenen jakson jälkeen.
Elokuvat
muokkaa| Vuosi | Elokuva | Rooli |
|---|---|---|
| 1952 | Mitäs me taiteilijat | teatteriavustaja |
| 1953 | Me tulemme taas | kyläläinen |
| Varsovan laulu | merivartija | |
| Rantasalmen sulttaani | ||
| Jälkeen syntiinlankeemuksen | koululainen | |
| 1954 | Olemme kaikki syyllisiä | Antti Kalervo Kajava |
| 1955 | Tuntematon sotilas | sotamies Uusitalo |
| 1958 | Murheenkryynin poika | Heikki Anselmi Aaltonen |
| Sven Tuuva | esikuntaupseeri | |
| Äidittömät | ||
| 1962 | Varjostettua valoa | lääkäri |
| 1966 | Tänään olet täällä | Kalevi |
| 1970 | Päämaja | rintamajermu |
| 1971 | Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin | Veijo Viirimäki |
| 1975 | Siunattu hulluus | Wilhelm Horsma |
| 1981 | Hullu kesä | Leevi Hyllinen |
| 1982 | Kuningas jolla ei ollut sydäntä | |
| Arvottomat | ||
| 1983 | Akaton mies | Liukkonen |
| 1984 | Klaani – tarina Sammakoitten suvusta | pappi |
| 1987 | Niskavuoren nuori emäntä | Loviisan isä |
Televisiosarjat
muokkaa| Vuosi | Sarja | Rooli |
|---|---|---|
| 1961–1971 | Heikki ja Kaija | Antero Moisio |
| 1970–1973 | Pertsa ja Kilu | Robert Manki |
| 1972–1978 | Rintamäkeläiset | Antti Rintamäki |
| 1978 | Seikkailu Olavinlinnassa | Robert Manki |
| 1978–1979 | Sodan ja rauhan miehet | Adolf Hitler |
| 1978–1988 | Sirkuspelle Hermanni | Sirkuspelle Hermanni |
| 1981 | Karvakuonot |
Lähteet
muokkaa- ↑ Pelle Hermannista kaikkien aikojen lastenohjelma Yle Uutiset. 5.5.2010. Yleisradio (Yle). Viitattu 5.5.2010.
- ↑ Pro Finlandia -palkitut näyttelijät Kunniamerkit. Näyttelijäliitto. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Geni.com (Veijo Pasasen ja Pertti Pasasen isän puolen esipolvet)
- ↑ Hermanni satuilee 15.2.1988.
Muistelmia Pasasesta
muokkaa- Tapio Hämäläisen elämäkerrassa Pohja se on miunkin säkis sivulla 151 mainitaan Veijo Pasanen.
- Lasse Pöystin muistelmien kolmannessa osassa Lainatakki Veijo Pasanen mainitaan useissa yhteyksissä.
Kirjallisuutta
muokkaa- Kalemaa, Kalevi: ”Pasanen, Veijo (1930–1988)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 561–562. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
muokkaa- Veijo Pasanen Elonetissä.
- Veijo Pasanen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Pasanen, Veijo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)