Pia Hattara

suomalainen näyttelijätär

Pia Lea Kaarina Hattara (oik. Hattara-Irjala, o.s. Hattara, ent. Helenius;[1] 9. huhtikuuta 1923 Valkeakoski2. heinäkuuta 2015 Helsinki[2]) oli suomalainen näyttelijä. Hän esiintyi jo vauvana näyttämöillä vanhempiensa kanssa. Hattara tuli tutuksi topakoiden, usein tiukkapipoisten naishenkilöiden tulkitsijana muun muassa Komisario Palmu -elokuvissa. Hänen isänsä oli teatterinäyttelijä ja -johtaja Armas Hattara (1884–1951).

Pia Hattara
Pia Hattara vuonna 1962.
Pia Hattara vuonna 1962.
Henkilötiedot
Koko nimi Pia Lea Kaarina Hattara-Irjala
Syntynyt9. huhtikuuta 1923
Valkeakoski
Kuollut2. heinäkuuta 2015 (92 vuotta)
Helsinki
Ammatti näyttelijä
Vanhemmat Armas Hattara
Puoliso Pentti Irjala (vih. 1945; k. 1982)
Näyttelijä
Aktiivisena 1950–1988
Palkinnot

Pro Finlandia (1970)

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Svensk Filmdatabas

Ura muokkaa

Teatteriura muokkaa

Hattara valmistui Teatterikoulun ensimmäiseltä vuosikurssilta vuonna 1945. Ennen koulua hän oli näytellyt vuoden Valkeakoskella ja toisen Kokkolassa. Teatterikoulun jälkeen Hattara sai kiinnityksen Oulun näyttämölle. Oulu oli harvoja kaupunkeja, joihin Hattara ei valmistuttuaan ollut lähettänyt hakemusta. Hän joutui puolivahingossa asumaan samaan vinttikamariin järjestäjä-näyttelijä Pentti Irjalan kanssa, ja koska Hattara ei halunnut ”ruveta asumaan kenenkään kanssa”, he menivät naimisiin 26. elokuuta 1945. Liitto päättyi Irjalan kuolemaan vuonna 1982. Oulun vuotensa jälkeen Hattara siirtyi kahdeksi vuodeksi Joensuun teatteriin ja sieltä edelleen neljäksi vuodeksi Kuopion Yhteisteatteriin. Ritva Arvelo houkutteli hänet Helsinkiin Intimiteatterin riveihin vuonna 1952. Kolme vuotta myöhemmin Hattara sai pestin Suomen Kansallisteatterista, jossa hän näytteli eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Hattara sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1970. Hänen aviomiehensä sai samaisen mitalin kaksi vuotta myöhemmin.lähde?

Hattara valkokankaalla muokkaa

Hattara näytteli 32 elokuvassa vuosina 1950–1988 ja parissa lyhytelokuvassa. Hän tulkitsi valkokankaalla usein topakkaa naishenkilöä. Hänet nähtiin useissa Aarne Tarkaksen ja Ville Salmisen ohjaamissa elokuvissa. Hattara tunnettiin myös Knalli ja sateenvarjo -radioviihteestä. Hän näytteli Vetterantin Torodeaa elokuvassa Pikku Pietarin piha.lähde?

Hattara on haudattu Kansallisteatterin näyttelijöiden yhteishautaan Hietaniemen hautausmaalle.[3]

Filmografia muokkaa

Ääninäyttelijänä muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kuka kukin on 1978, s. 188. Helsinki: Otava, 1978. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.7.2015).
  2. Pia Hattaran muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
  3. Lea Kaarina Irjala 1923-2015 Hautahaku. Arkistoitu 8.3.2023. Viitattu 28.5.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Korsberg, Hanna: Hattara, Pia (1923–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.