Sotateatteri

Sotateatteri oli jatkosodan aikaista Suomen puolustusvoimien alaista viihdytystoimintaa. Pitkään jatkunut asemasota oli sytykkeenä teattereiden perustamiselle. Teattereita oli viisi suomalaisjoukkojen 1941-1944 suurimmaksi osaksi miehittämässä Neuvostoliiton Karjalassa eli Itä-Karjalassa ja yksi pohjoisella Karjalankannaksella, Suomen miehittämässä osassa Leningradin aluetta (Moskovan rauhansopimukseen 1940 saakka pohjoinen Karjalankannas kuului virallisesti Suomeen). Niiden kansainvälisesti erikoinen piirre oli, että ne olivat kiinteitä ammattiteattereita. Ohjelmisto oli kevyttä, mutta sijansa oli myös kansallisilla klassikoilla. Kuuden sotateatterin ohjelmistossa on laskettu olleen noin 70 näytelmää. Kaikkiaan näytäntöjä on arveltu annetun noin 2 500. Sotateattereilla oli oma 17 pykälän tiukka ohjesääntö, sillä teatterit olivat sotilaallisia laitoksia. Niiden toimintaa valvoi viihdytystoimiston alainen ohjelmatoimisto.

SOTATEATTERIT 1941 – 1944
Teatterin nimi	Toimintavuodet	Tunnettuja näyttelijöitä	Ohjelmistoa
Aunuksen Teatteri	1941 – 1944	Kaarlo Halttunen, Thelma Saastamoinen Seppo Sariola, Eeva-Kaarina Volanen	Jeppe Niilonpoika Jääkärin morsian Nummisuutarit Syntipukki
Äänislinnan Teatteri	1942 – 1944	Matti Aro, Inari Koponen Kauko Käyhkö, Oke Tuuri	Jeppe Niilonpoika Jääkärin morsian Syntipukki
Karhumäen Teatteri	1942 – 1944	Uljas Kandolin, Leevi Kuuranne Sirkka-Liisa Lehtonen, Rauli Tuomi, Kauko Helovirta	Jääkärin morsian Tapahtui kaukana Vihtahousu
Frontteatern	1943 – 1944	Bjarne Commondt, Henake Schubak	En smula kärlek Leendets land
Rukajärven Teatteri	1943 – 1944	Sakari Halonen, Kerttu Salmi	Syntynyt terve tyttö Sysmäläinen
Kannaksen Teatteri	1944	Matti Aulos, Aulis Hämäläinen	Syntynyt terve tyttö Syntipukki

Lähteet

• Eteläpää, Heikki: "Jees Teatteria!" - sanoi vääpeli Ryhmy, 2002 Edita Publishing Oy, ISBN 951-37-3550-8