Sotateatteri

Sotateatteri oli jatkosodan aikaista Suomen puolustusvoimien alaista viihdytystoimintaa. Pitkään jatkunut asemasota oli sytykkeenä teattereiden perustamiselle. Teattereita oli viisi suomalaisjoukkojen 1941-1944 suurimmaksi osaksi miehittämässä Neuvostoliiton Karjalassa eli Itä-Karjalassa ja yksi pohjoisella Karjalankannaksella, Suomen miehittämässä osassa Leningradin aluetta (Moskovan rauhansopimukseen 1940 saakka pohjoinen Karjalankannas kuului virallisesti Suomeen). Niiden kansainvälisesti erikoinen piirre oli, että ne olivat kiinteitä ammattiteattereita. Ohjelmisto oli kevyttä, mutta sijansa oli myös kansallisilla klassikoilla. Kuuden sotateatterin ohjelmistossa on laskettu olleen noin 70 näytelmää. Kaikkiaan näytäntöjä on arveltu annetun noin 2 500. Sotateattereilla oli oma 17 pykälän tiukka ohjesääntö, sillä teatterit olivat sotilaallisia laitoksia. Niiden toimintaa valvoi viihdytystoimiston alainen ohjelmatoimisto.

SOTATEATTERIT 1941 – 1944
Teatterin nimi Toimintavuodet Tunnettuja näyttelijöitä Ohjelmistoa
Aunuksen Teatteri 19411944 Kaarlo Halttunen, Thelma Saastamoinen
Seppo Sariola, Eeva-Kaarina Volanen
Jeppe Niilonpoika
Jääkärin morsian
Nummisuutarit
Syntipukki
Äänislinnan Teatteri 1942 – 1944 Matti Aro, Inari Koponen
Kauko Käyhkö, Oke Tuuri
Jeppe Niilonpoika
Jääkärin morsian
Syntipukki
Karhumäen Teatteri 1942 – 1944 Uljas Kandolin, Leevi Kuuranne
Sirkka-Liisa Lehtonen, Rauli Tuomi, Kauko Helovirta
Jääkärin morsian
Tapahtui kaukana
Vihtahousu
Frontteatern 1943 – 1944 Bjarne Commondt, Henake Schubak En smula kärlek
Leendets land
Rukajärven Teatteri 1943 – 1944 Sakari Halonen, Kerttu Salmi Syntynyt terve tyttö
Sysmäläinen
Kannaksen Teatteri 1944 Matti Aulos, Aulis Hämäläinen Syntynyt terve tyttö
Syntipukki

LähteetMuokkaa