Meiltähän tämä käy
Meiltähän tämä käy on Matti Kassilan ohjaama komedia vuodelta 1973. Elokuva jäi Esa Pakarisen viimeiseksi.[1]
Meiltähän tämä käy | |
---|---|
Ohjaaja | Matti Kassila |
Käsikirjoittaja |
Lauri Jauhiainen Matti Kassila |
Tuottaja | Mauno Mäkelä |
Säveltäjä |
Toivo Kärki Jaakko Salo |
Kuvaaja | Olavi Tuomi |
Leikkaaja |
István Szintai Pentti Ojala |
Lavastaja | Asko Apajalahti |
Koreografi | Kaarina Tuunanen |
Pääosat |
Esa Pakarinen Kauko Helovirta Kirsti Ortola Marjo Wallenius |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Fennada-Filmi Oy |
Ensi-ilta | 26. lokakuuta 1973 |
Kesto | 90 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Elokuvassa Esa Pakarinen esittää kuuluisaa hahmoaan Severi Suhosta. Elokuvaan on liitetty lukuisia tuotantoaikanaan ajankohtaisia ilmiöitä ja henkilöitä, muun muassa matkailukeisari Kille Kiekkonen, jonka esikuvaksi on tunnistettavissa Kalevi Keihänen. Kiekkoselta tarvitaan elokuvan eräässä vaiheessa helikopteri lainaan.
Tarina sisältää lukuisia aineksia myös vanhasta rillumarei-kulttuurista, mukana on pontikankeittoa, kovaa ryypiskelyä, saunomista, puolituhmia ralleja ja alastomien naisvartaloiden vilahtelua. Elokuvassa Kauko Helovirta esittää Ville Wållbergia, joka on tunnistettavissa Yhtyneiden Paperitehtaiden suurmieheksi Juuso Waldeniksi.
Elokuva on kuvattu Waldenin asuinseudulla Valkeakoskella ja sen ympäristössä, muun muassa Sääksmäen sillalla, Tervasaaren tehtaalla ja Tehtaan kentällä. Monia tehdaskohtauksia kuvattiin myös Kaipolan paperitehtaassa Jämsässä.[2]
Juoni
muokkaaSuhonen on tukkijätkä, joka savottatöiden loputtua joutuu hakeutumaan töihin metsäyhtiön tehtaille. Suhoselle osoitetaan paikka tehtaan porttivahtina, ja melkein heti syntyy konflikti sisään pyrkivän tehtaanpatruunan kanssa. Suhosta on nimittäin käsketty estää tuntemattomien pääsy alueelle. Tehtaanpatruuna Wållberg ajaa Jeepillään väkisin portin läpi. Suhoselle määrätään siirto varastolle, jossa vilkas tukkijätkä pitkästyy heti ja eroaa töistä. Paikkakunnalla Suhonen kohtaa tehtaalla työskentelevän vuosien takaisen naistuttavuutensa ja saa kuulla olevansa tämän tyttären isä. Tehtaalla töissä oleva tytär tapailee tehtaanpatruuna Wållbergin poikaa, mikä on omiaan lämmittämään Suhosen ja Wållbergin välejä. Kohta tulevat apekset ajelevat ympäriinsä Jeepillä, ja Wållberg esittelee kaupunkia. Pankinmiehet haluavat syrjäyttää tehtaanpatruunan ja saada uuden komennon tehtaaseen. Lopulta se toteutuu, kun Wållberg jää eläkkeelle.
Näyttelijät
muokkaaEsa Pakarinen | … | Severi Suhonen |
Kauko Helovirta | … | vuorineuvos Wille Wållberg |
Kirsti Ortola | … | pääemäntä Anna Tuhkanen |
Jussi Jurkka | … | Ruutanansuon Nestori |
Marjo Wallenius | … | ATK-operaattori Leena Tuhkanen |
Hannu Lauri | … | laskentapäällikkö Wille Wållberg Jr. |
Olavi Ahonen | … | konttoripäällikkö Törrönen |
Ritva Vepsä | … | Elsi Seppälä, englantilaisen pankin osastopäällikkö |
Martti Pennanen | … | ministeri Vänttinen |
Kosti Klemelä | … | ministeri Vepsäläinen |
Kurt Ingvall | … | pankinjohtaja Ehrensvärd |
Pentti Siimes | … | Kurt von Brunkenfeldt |
Pekka Autiovuori | … | Kille Kiekkonen |
Leo Lastumäki | … | vahtimestari |
Esa Saario | … | tuomari Ketonen |
Aarno Sulkanen | … | sosiaalipäällikkö Antikainen |
Seppo Kolehmainen | … | henkilökunnan päällikkö |
Marjatta Raita | … | Anita |
Rauni Ranta | … | vuorineuvoksen sihteeri |
Pentti Järventie | … | vuorineuvoksen tilanhoitaja |
Sylva Rossi | … | rouva Järvinen |
Aarne Laine | … | portinvartija Paavo Tarkka |
Maija-Liisa Peuhu | … | emäntä lammaskarsinassa |
Anja Räsänen | … | emäntä pyykkirannassa |
Mauri Jaakkola | … | paperikonemies Kauhanen |
Kaarina Tuunanen | … | nainen tehtaalla |
Keijo Lindroos | … | mies tehtaalla |
Rauha Puntti | … | kerrossiivooja |
Lauri Jauhiainen | … | autonkuljettaja Juntunen |
Anneli Eskola | … | neiti Pykäläinen |
Vastaanotto
muokkaaAikalaisarvioissa elokuva saa monelta kiitosta. Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat) pitää elokuvaa laadukkaana, sutjaakkaana ja hauskana. Ruotsinkielisten lehtien kriitikoiden suhtautuminen on kuitenkin nuivaa. Eirik Udd (Nya Pressen) löytää elokuvasta kukoistavaa halpaa komediaa.[3]
Mikael Fränti (Helsingin Sanomat) aistii vuonna 1981 arviossaan elokuvassa ”paljon kaupallista, väkisin pingotettua laskelmointia”.[3] Vuonna 2014 TV-maailman kriitikko AP:n mukaan elokuva modernisoi tukkilaiskomediaa aihetta kunnioittaen mutta välillä tyhjääkin sutien.[4]