Keijo Lindroos

suomalainen näyttelijä (1920-1986)

Keijo Orvo Ensio Lindroos (9. kesäkuuta 1920 Tampere22. kesäkuuta 1986) oli suomalainen näyttelijä. Lindroos teki uransa pääosin Porin Teatterissa ja Tampereen Teatterissa. Lisäksi hän näytteli lukuisia sivurooleja Yle TV2:n televisiotuotannoissa 1960–1980-luvuilla.

Keijo Lindroos
Henkilötiedot
Syntynyt9. kesäkuuta 1920
Tampere
Kuollut22. kesäkuuta 1986 (66 vuotta)
Ammatti näyttelijä
Näyttelijä
Merkittävät roolit Akusti
(Niskavuoren Heta)
John Proctor
(Tulikoe)
Mies
(Tuolit)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Ura muokkaa

Teatteri muokkaa

Keijo Lindroosin vanhemmat olivat värjäri August Lindroos ja Hilda Viklund.[1] Ammattiuransa hän aloitti Kemin Kaupunginteatterissa 1945–1947 ja jatkoi Tampereen Työväen Teatterissa 1947–1949. Sen jälkeen hän oli kiinnitettynä Porin Teatteriin 1949–1963 ja Tampereen Teatteriin vuodesta 1963.[2]

Lindroosin näyttämötaiteellisia tehtäviä olivat muun muassa Akusti maalaisdraamassa Niskavuoren Heta, John Proctor Arthur Millerin draamassa Tulikoe ja Mies Eugène Ionescon draamassa Tuolit. Hänen roolitehtäviinsä kirjattiin niin ikään Profiri Fjodor Dostojevskin klassikkoromaaniin perustuvassa näytelmässä Rikos ja rangaistus sekä Jalle-setä Serpin epookkikomediassa Katupeilin takana.[2][3] Lindroos näytteli myös Pyynikin Kesäteatterissa muun muassa Väinö Linnan romaaniin perustuvassa sotadraamassa Tuntematon sotilas, Aleksis Kiven klassikossa Seitsemän veljestä ja Maiju Lassilan tekstiin perustuvassa kansankomediassa Tulitikkuja lainaamassa.[4]

Elokuvat ja televisiotyöt muokkaa

Lindroos näytteli kolmessa Matti Kassilan ohjaamassa elokuvassa sivuroolin. Televisiotyönsä hän aloitti Tamvision tuotannoissa vuonna 1964. Televisiosarjassa Kiurunkulma hänellä oli Kaarakan isännän rooli. Lisäksi hän näytteli pieniä, yleensä yhden jakson sivurooleja Yle TV2:n sarjoissa kuten Heikki ja Kaija, Tankki täyteen ja Reinikainen. Näytelmäsarjassa Sodan ja rauhan miehet Lindroos näytteli Juho Niukkasen roolin, televisioelokuvassa Onnellinen mies hänellä oli puolestaan Jämingin rooli.

Perhe-elämä muokkaa

Keijo Lindroosin ensimmäinen aviopuoliso oli näyttelijä Marja-Leena Lyytikäinen (vuodesta 1944). Vuodesta 1962 hänen puolisonsa oli Rauha Koskinen. Lindroosilla oli lapset Martti (s. 1948) ja Leena (s. 1951).[1][2]

Filmografia muokkaa

Valkokangaselokuvat muokkaa

Televisiotuotannot muokkaa

  • Yhden yön illuusio (1964)
  • Verinen lyhty (1964)
  • Juppiter nukkui täällä (1965)
  • Säälin ilta (1965)
  • Kiurunkulma (1966–1968)
  • Rikosetsivien vapaapäivä (1969)
  • Palveleva puhelin (1970)
  • Mimmi Paavaliina (1970)
  • Heikki ja Kaija (1970)
  • Kaksi ruplan rahaa (1976)
  • Pimeän päivän muisto (1977)
  • Pilkkikilpailut (1977)
  • Sodan ja rauhan miehet (1978–1979)
  • Onnellinen mies (1979)
  • Lossi (1980)
  • Suomalaisia tähtihetkiä (1980)
  • Tankki täyteen (1980)
  • Sotapäällikön poika (1981)
  • Reinikainen (1983)
  • Jäähyväiset lasihevoselle (1985)

Lähteet ja viitteet muokkaa

  • Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat, toim. Veistäjä, Verneri, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1950
  • Teatterin maailma - Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, toim. Veistäjä, Verneri, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1965
  • Suomen teatterit ja teatterintekijät - Yhteisö- ja henkilöhakemisto, toim. Martin, Timo; Niemi, Pertti ja Tainio, Ilona, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1974, ISBN 951-30-2505-5
  • Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 - Yhteisö- ja henkilöhakemisto, toim. Tainio, Ilona, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1983, ISBN 951-30-5727-5

Aiheesta muualla muokkaa

  1. a b Veistäjä, Verneri (toim.): Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat, s. 268. Lindroos, Keijo. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1950.
  2. a b c Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät, s. 268. Lindroos, Keijo. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1983. ISBN 951-30-5727-5.
  3. Veistäjä, Verneri (toim.): Teatterin maailma, s. 261. Lindroos, Keijo. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1965.
  4. Pyynikin Kesäteatteri / Historia / 1970-luku pyynikinkesateatteri.fi. Arkistoitu 16.2.2015. Viitattu 22.12.2015.