Miekka kivessä

vuonna 1963 valmistunut Disneyn animaatioelokuva

Miekka kivessä (engl. The Sword in the Stone) on vuonna 1963 valmistunut Walt Disney Picturesin tekemä animaatioelokuva. Tarina perustuu löyhästi legendaan kuningas Arthurista. Se kertoo Arttu-pojasta, joka kohtaa metsässä vanhan ukon, velho Merlinin. He muuttuvat taikakeinoin erinäköisiksi: kaloiksi, oraviksi ja muiksi olennoiksi. Elokuva sijoittuu 500-luvulle. Sen nimen antaa lumottu miekka, joka oli tiukasti kivessä kiinni. Elokuva on julkaistu VHS:nä, DVD:nä ja blu-rayna.

Miekka kivessä
The Sword in the Stone
Ohjaaja Wolfgang Reitherman
Käsikirjoittaja Bill Peet
T. H. White
Perustuu T. H. Whiten romaaniin Miekka kivessä (1938)
Tuottaja Walt Disney
Säveltäjä George Bruns
Shermanin veljekset (laulut)
Leikkaaja Donald Halliday
Pääosat Sebastian Cabot
Karl Swenson
Junius Matthews
Martha Wentworth
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Walt Disney Productions
Levittäjä Walt Disney Studios Motion Pictures
Ensi-ilta
Kesto 79 min
Alkuperäiskieli Englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Elokuva perustuu kirjailija T. H. Whiten samannimiseen romaaniin, joka tunnetaan osana Whiten kuningas Arthurista kertovaa romaanisarjaa Muinainen ja tuleva kuningas (The Once and Future King).

Juoni muokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Englannin kuninkaan, Uther Pendragonin kuoltua ilman kruununperijää, Lontoossa sijaitsevaan kiveen ja alasimeen ilmestyy miekka. Kaiverruksen mukaan se, joka vetää miekan irti alasimesta, on oleva uusi kuningas. Kukaan ei kuitenkaan saanut miekkaa edes liikahtamaan. Englanti ajautui Pimeään keskiaikaan ja miekan olemassaolo melkein unohdettiin.

Vuosia myöhemmin 12-vuotias orpo nimeltä Arttu, jota kaikki kutsuvat vain "pojaksi", säikyttää vahingossa tiehensä peuran, jonka hänen kasvattiveljensä Kay yritti ampua jousella. Lähtiessään etsimään metsään lentänyttä nuolta Arttu päätyy velho Merlinin taloon. Merlin päättää ryhtyä Artun opettajaksi ja saattaa tämän linnaan, jonka omistaa Sir Ector, Artun kasvatti-isä. Myöhemmin Ectorin ystävä, Sir Pellinore, saapuu linnaan ja kertoo, että Lontoossa järjestetään uudenvuodenaattona turnajaiset, joiden voittaja kruunataan Englannin kuninkaaksi. Ector laittaa Kayn rankkaan valmennukseen turnajaisia varten ja nimittää Artun tämän aseenkantajaksi.

Opettaakseen Arttua Merlin muuttaa hänet ja itsensä kaloiksi. Uiskennellessaan linnan vallihaudassa Arttu joutuu hauen hyökkäämäksi ja Merlin opettaa hänet ymmärtämään, että äly voittaa voiman. Ector lähettää Artun tämän jälkeen keittiötöihin, mutta Merlin taikoo astiat tiskaamaan itse itsensä ja antaa Artulle toisen oppitunnin, tällä kertaa muuttuneina oraviksi. He törmäävät kuitenkin kahteen naarasoravaan, jotka rakastuvat heihin. Arttu joutuu melkein suden syömäksi, kunnes toinen naarasorava pelastaa hänet. Kun Merlin ja Arttu muuttuvat takaisin ihmisiksi, Merliniä jahdannut orava sekä pelästyy että vihastuu, kun taas Arthuria jahdanneen oravan sydän särkyy. Kun Merlin ja Arttu palaavat linnaan, Ector kieltäytyy kuuntelemasta selityksiä ja nimittää Kaylle uuden aseenkantajan nimeltä Hugo.

Arttu ja Merlin alkavat opiskella kokopäiväisesti. Merlinin tietämys tulevaisuudesta sekavoittaa Artun ajatukset, jolloin Merlinin lemmikkipöllö Archimedes alkaa itse opettaa Arttua. Kun Arttu toivoo voivansa osata lentää, Merlin muuttaa hänet varpuseksi ja Archimedes opettaa häntä lentämään. Arttu joutuu kuitenkin haukan hyökkäämäksi ja päätyy Matami Mimmin, ilkeän noidan, taloon. Mimmi kuitenkin käyttää omia voimiaan kujeiluun, Merlinin käyttäessä omiaan tieteeseen. Merlin estää häntä tappamasta Arttua ja haastaa hänet noitien kaksintaisteluun. Vaikka useiden eläimiksi muuttumisien jälkeen Mimmi muuttaa itsensä lohikäärmeeksi, Merlin muuttaa itsensä virukseksi, joka aiheuttaa Mimmille vesirokkoa muistuttavan taudin.

Jouluaattona Kay on lyöty ritariksi, mutta Hugo sairastuu sikotautiin, jolloin Ector nimittää Artun jälleen Kayn aseenkantajaksi. Merlin ei ole kuitenkaan mielissään tästä ja lähettää itsensä tulevaisuuden Bermudaan. Turnajaispäivänä Arttu tulee jättäneeksi Kayn miekan majataloon, joka oli suljettu turnajaisten ajaksi. Sitten he löytävät Miekan kivessä ja Arttu vetää sen irti. Vietyään miekan Kaylle Ector tunnistaa sen ja turnajaiset keskeytetään. Ector iskee miekan takaisin alasimeen ja vaatii Arttua todistamaan, että veti sen irti. Kay ja muut ritarit kuitenkin yrittävät itse vetää sen uskoen kenen tahansa voivan nyt vetää sen. Pellinore ja toinen ritari, Sir Bart, kuitenkin käskevät antaa Artulle mahdollisuuden. Arttu vetää miekan irti osoittaen itsensä oikeaksi kuninkaaksi ja ansaiten sekä Ectorin että Kayn kunnioituksen.

Kruunajaistensa jälkeen Arttu ei usko sopivansa hallitsijaksi, mutta ei pääse pakoon linnasta sitä ympäröivän väen vuoksi. Kun Arttu huutaa Merlinin nimeä, Merlin palaa tulevaisuudesta ja on tyytyväinen saadessaan tietää Artusta tulleen kuningas. Merlin kertoo kuinka Arttu aikanaan johtaa pyöreän pöydän ritareita ja kuinka kuuluisa hänestä tulevaisuudessa tulee.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Ääninäyttelijät muokkaa

Alkuperäinen näyttelijä Suomalainen näyttelijä (vuoden 1965 dubbaus) Suomalainen näyttelijä (vuoden 1993 dubbaus) Rooli
Rickie Sorensen
Richard Reitherman
Robert Reitherman
Brita Koivunen Antony Bentley Arttu (Arthur)
Karl Swenson Kauko Helovirta Merlin
Junius Matthews Marja Korhonen Ilkka Moisio pöllö Arkhimedes
Sebastian Cabot ei tiedossa Esa Saario herra Hektor (1965) / Sir Ector (1993)
Norman Alden ei tiedossa Carl-Kristian Rundman Sir Kay
Alan Napier ei tiedossa Aarre Karén Sir Pelinore
Barbara Jo Allen Pia Hattara Seela Sella keittiönainen
Martha Wentworth Matami Mim (1965) / Matami Mimmi (1993)
? Kauko Helovirta Pekka Lehtosaari Heraldin turnauksesta
Thurl Ravenscroft ei tiedossa Black Bart (ritari turnajaisissa)
Fred Darian ei tiedossa Tomi Kuusisto balladilaulaja
Sebastian Cabot Sauvo Puhtila Esa Saario kertoja
James MacDonald susi

Suomenkielisten versioiden tuotannot muokkaa

Vuoden 1965 suomenkielinen versio muokkaa

Vuoden 1993 suomenkielinen versio muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

  • Maltin, Leonard: The Disney Films, s. 216–218. Fourth edition. New York: Disney Editions, 2000. ISBN 0-7868-8527-0.

Aiheesta muualla muokkaa

 

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.