Ismo Kallio

suomalainen näyttelijä

Ismo Olavi Kallio (16. joulukuuta 1935 Turku2. helmikuuta 2019 Helsinki)[2] oli suomalainen näyttelijä. Hän teki merkittävän uran teatterissa, muun muassa Suomen Kansallisteatterissa vuosina 1955–2013, ja esiintyi myös useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.[1][3]

Ismo Kallio
Ismo Kallio huhtikuussa 2010.
Ismo Kallio huhtikuussa 2010.
Henkilötiedot
Koko nimi Ismo Olavi Kallio
Syntynyt16. joulukuuta 1935
Turku
Kuollut2. helmikuuta 2019 (83 vuotta)
Helsinki
Näyttelijä
Aktiivisena 1954–2015
Palkinnot

Ida Aalberg -palkinto 1983
Pro Finlandia -mitali 1999[1]

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Kallio muistetaan presidentti Mauno Koivistoa muistuttaneesta ulkonäöstään ja muun muassa tämän kauden presidentti-imitaatioistaan, jotka toivat hänelle lempinimen ”Vara-Manu”[4]. Hän näytteli presidentti Koivistoa myös neljässä komediaelokuvassa 1984–1992.

Ura muokkaa

Näyttelijänuransa Ismo Kallio aloitti jo 10-vuotiaana Turun lapsiteatterissa 1946. Hän kävi 1954–1957 Suomen teatterikoulun, mistä valmistuttuaan siirtyi neljäksi vuodeksi Turun kaupunginteatteriin. Vuonna 1961 hän aloitti näyttelijänä Helsingin kansanteatterissa, joka yhdistyi Helsingin kaupunginteatteriin neljä vuotta myöhemmin. Kallio jatkoi kaupunginteatterissa aina vuoteen 1979 asti.[5]

Suomen Kansallisteatterissa Kallio näytteli ensimmäisen kerran jo teatterikoululaisena 1955. Hänellä oli kiinnitys tälle kansallisnäyttämölle vuosina 1979–2004. Viimeisen roolinsa Kansallisteatteriin hän teki vuonna 2013 Anton Tšehovin Kirsikkapuistossa lakeija Firsinä.[1][6]

Kallio kykeni sekä traagisiin että koomisiin rooleihin. Esimerkiksi hänen roolinsa Shakespearen Myrskyn Prosperona keräsi ihailua. Pitkällä näyttelijänurallaan Kallio sai vastanäyttelijöikseen muun muassa Ansa Ikosen, Tea Istan ja Tiina Rinteen.[2]

Teatterityön ohessa Kallio esiintyi useissa elokuvissa, alkaen avustavasta roolista Aarne Tarkaksen filmissä Olemme kaikki syyllisiä (1954). Ensimmäinen suuri elokuvatyö oli komisario Susikosken rooli Yrjö Norran filmissä Kolmas laukaus (1959), joka perustuu Mauri Sariolan poliisiromaaniin. Myöhemmin Kallio näytteli muun muassa Risto Jarvan, Edvin Laineen ja Matti Kassilan ohjaustöissä. Renny Harlinin pitkässä esikoiselokuvassa Jäätävä polte (1986) Kallio esitti vankilan komentajaa Anatoli Zarkovia.[5] Vielä vuonna 2015 hän näytteli kauppiasta Timo Koivusalon lastenelokuvassa Risto Räppääjä ja Sevillan saituri.

Kallio näytteli myös monissa televisionäytelmissä ja -sarjoissa, esimerkiksi Teatterituokion useissa tuotannoissa vuodesta 1963 lähtien, Vasikantanssissa (2003–2004) sekä Salatuissa elämissä, jossa hän esitti Erik Ekholmia 2000–2001 kaikkiaan 42 jaksossa. Ääninäyttelijänä hän toimi muun muassa Kung Fu Panda -sarjan kolmessa animaatioelokuvassa 2008–2016 mestari Shifuna.

1960-luvun alussa Kallio levytti toistakymmentä huumoripitoista kappaletta, joista mainittakoon ”Arabi Ahab”, ”Seiska”, ”Kesälesken blues” ja ”Jäkäti jäk”. Vuonna 2011 ilmestyi EP-levy Hiihtäjän hyräily, jossa hän esittää neljä Kaj Chydeniuksen säveltämää kappaletta. Levyn nimikkokappale "Hiihtäjän hyräily" on Eino Leinon runo.[7] Lisäksi Kallio vieraili Chydeniuksen julkaisuilla Tule aurinko kaunis ja Kaj Chydeniuksen sävellyksiä vuosilta 1969–1999.[8]

Kallio esiintyi myös The Jade -yhtyeen musiikkivideolla ”It’s a Sin” vuonna 2009[9] ja Nightwish-yhtyeen musiikkivideolla ”Èlan” vuonna 2015.[10]

Yksityiselämä muokkaa

Ismo Kalliolla oli vaimonsa Leenan kanssa kaksi lasta[3]. Ihmisenä häntä leimasi tunnollisuus sekä työssään että yksityishenkilönä. Hän perehtyi roolihenkilöihinsä huolellisesti.[2]

Vuonna 1988 Kallio toimi presidentin valitsijamiehenä[11]. Hänelle myönnettiin Ida Aalberg -palkinto 1983 ja Pro Finlandia -mitali 1999[1]. Uransa alkupuolella Kallio voitti Elokuva-Aitan suosikkiäänestyksen vuosina 1963–1964[5].

Kallio jäi eläkkeelle Kansallisteatterista vuoden 2004 alussa, ja seuraavana vuonna ilmestyi hänen muistelmateoksensa Kaikkea alaan kuuluvaa, jonka toimitti Solja Kievari. Kallio jatkoi kuitenkin näyttelijäntyötään eläkkeelle jäätyäänkin.[4] Hän kuoli 83-vuotiaana pitkän sairastamisen jälkeen.[3] Hänet on haudattu Turun hautausmaalle.[12] Myös Kallion isoisä Hemmo Kallio (1863–1940) oli näyttelijä.

Filmografia muokkaa

Elokuvat muokkaa

Vuosi Elokuva Rooli
1954 Olemme kaikki syyllisiä koulutoveri
1957 Musta rakkaus mies tansseissa
Nummisuutarit 1. häävieras
1959 Kolmas laukaus Keskusrikospoliisin komisario Susikoski
1960 Kankkulan kaivolla Lauri
Iloinen Linnanmäki Pimuxin mainospäällikkö Airo
1961 Autotie länteen amerikkalainen lehtimies
1962 ”Ei se mitään!” sanoi Eemeli seppä Ilmari Ilonen
Hän varasti elämän etsivä Kallio
Tie pimeään Reino Alonen
Yö vai päivä Mr. Lang
1963 Turkasen tenava! lääkäri Veikko Laakso
1964 Juokse kuin varas pankinjohtajan hovimestari
1966 Johan nyt on markkinat! toinen konstaapeli
1969 Kustaa Vaasa Göran Persson
Punatukka Olli
1970 Akseli ja Elina Lauri Kivioja
1973 Pohjantähti Lauri Kivioja
1976 Luottamus mies Castrénin kutsuilla
1978 Runoilija ja muusa maalaiskirjailija
1984 Niskavuori Matti Niskavuori
Uuno Turhapuro armeijan leivissä presidentti
1985 Jäätävä polte Anatoli Zarkov
1986 Akallinen mies Liukkonen
1990 Kiljusen herrasväen uudet seikkailut tasavallan presidentti
1992 Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti Manu, ex-presidentti
Vääpeli Körmy ja etelän hetelmät presidentti
1996 Isältä pojalle Raimo Yliniemi
1997 Peilikirkas päivä Joonatan
1998 Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies presidentinlinnan vahtimestari
2004 Pelikaanimies vahtimestari
2005 Pappa Pappa
2008 Blackout Ismo Valinto
Sauna kylänvanhin
Stondis Jorma
2010 Paha perhe Jaan
2011 Vares – Huhtikuun tytöt Gunnar Anttila
2013 Tumman veden päällä Pappa
2015 Risto Räppääjä ja Sevillan saituri kauppias

Dubbaukset muokkaa

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Televisiosarjat muokkaa

Vuosi Sarja Rooli
1989–1990 Rivitaloelämää Ilpo
1991 Pakanamaan kartta presidentti
1993–1994 Puhtaat valkeat lakanat Reino Paavola
2000 Tuntematon kaupunki
2000–2001 Salatut elämät Erik Ekholm
2002–2005 Tie Eedeniin Eino Eerola
2003–2004 Vasikantanssi Veikko-eno
2009 Ihmebantu useita rooleja
2015 Roba Rytsölä

Diskografia muokkaa

 
Kirsti Ortola ja Ismo Kallio näytelmässä Pitkä päivämatka yöhön vuonna 1965.

Singlet ja EP:t muokkaa

  • Arabi Ahab/Vilma (1962)
  • Alpo ja Liisi/Kesälesken blues (1963)
  • Jäkäti jäk/Mimmi lukee dekkaria sängyssään (1963)
  • Kivikova kohtalo/Reikäraudasta reiän saa (1963)
  • Nainen mies (1964)
  • Urdjan ukko/Seiska (1965)
  • Hiihtäjän hyräily (EP, 2010)

Vierailut muokkaa

  • Ylen oma tallenne (ääninauha, 1962), satunäytelmä Kultasuu
  • Yö Vai Päivä Day Or Night (1962), taustalaulu kappaleessa Puumala Calypso (Kesäisen Suomen Ylistys)
  • Pieni ankanpoikainen (1962), taustalaulu kappaleessa Pieni ankanpoikainen
  • Alpo ja Liisi (vinyyli-EP, 1963), laulu kappaleessa Alpo ja Liisi
  • Meksikon pikajuna (EP, 2012), laulu levyn ensimmäisellä raidalla
  • Nightwish: ”Élan” (musiikkivideo, 2015), näyttelee ”Élan”-kappaleen musiikkivideossa[13][14]

Mukana kokoelmilla muokkaa

  • Superhittiparaatti 1963 (1963)
  • Suomalaista huumoria (1968)
  • Suomalaista huumoria - valikoima suomal. humoristisia levytyksiä vuosilta 19381968 (1973)
  • Superhittiparaatti 19621963 (1987)
  • Iskelmäkaruselli - hittikokoelma 1950-luku & 1960-luku (1989)
  • Suuret suomalaiset hupilaulut (1995)
  • Kultainen 60-luku 2 20 listahittiä vuosilta 19621963 (1995)
  • Musiikkia näytelmästä Kolmen pennin ooppera (1997)
  • Huumorimiehiä 20 suosikkia (1998)
  • Muistojen 60-luku (1999)
  • Toiveiskelmiä 3 20 suosikkia (1999)
  • Kaj Chydenius: Kaj Chydeniuksen sävellyksiä vuosilta 19691999 (1999)
  • Tule aurinko kaunis (2011)

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Rakastettu näyttelijä Ismo Kallio on kuollut. Lehdistötiedote. Kansallisteatteri, 4.2.2019. Viitattu 4.2.2019.
  2. a b c Moring, Kirsikka: Ismo Kallio 1935–2019 Helsingin Sanomat. 5.2.2019. Viitattu 18.1.2022.
  3. a b c Ruohisto, Wilma ja Kolsi, Eeva-Kaarina: Näyttelijä Ismo Kallio on kuollut. IS.fi, 4.2.2019. Viitattu 4.2.2019.
  4. a b Viikon taiteilija: näyttelijä Ismo Kallio yle.fi. Yle Radio 1. Viitattu 9.8.2011.
  5. a b c Uusitalo, Kari: Biografia. Ismo Kallio. Elonet.fi, 6.1.2014, päivitetty 24.3.2016. Viitattu 4.2.2019.
  6. Viitaniemi, Tuula: Kirsikkapuisto murenee palasiksi. Teatteriarvostelu. Yle.fi, 20.9.2013. Viitattu 4.2.2019.
  7. Ismo Kallio ja Kaj Chydenius: Hiihtäjän hyräily texicalli.fi. Viitattu 18.1.2011.
  8. Kaj Chydenius – levyt ja nuotit kajchydenius.fi.
  9. Youtube (Kallio esiintyy The Jade yhtyeen musiikkivideolla It's a Sin vuonna 2009.) Youtube.
  10. http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1423796898270.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Pääministerin Kirje Valtioneuvostolle tasavallan presidentti Mauno Koiviston valitsemisesta Tasavallan Presidentiksi FINLEX. Viitattu 18.12.2010.
  12. Kimmo Rantanen: Ismo Kallio siunattiin haudan lepoon Ilta-Sanomat. 22.2.2019. Viitattu 22.2.2019.
  13. Melkoiset näyttelijälegendat tähdittävät Nightwishin uutta videota www.iltalehti.fi. Viitattu 7.2.2019.
  14. [1] ”Nightwish - Élan (OFFICIAL VIDEO)”. Nightwish (käsikirjoitus).

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ismo Kallio.