Runoilija ja muusa (elokuva)

Runoilija ja muusa on Jaakko Pakkasvirran ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1978. Epookkidraama tehtiin runoilija Eino Leinon satavuotisjuhlaelokuvaksi.

Runoilija ja muusa
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Jaakko Pakkasvirta
Käsikirjoittaja Titta Karakorpi
Jaakko Pakkasvirta
Tuottaja Jaakko Pakkasvirta
Säveltäjä Otto Donner
Kuvaaja Esa Vuorinen
Leikkaaja Irma Taina
Lavastaja Matti Marttila
Pääosat Esko Salminen
Katja Salminen
Elina Salo
Paavo Liski
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Oy Mainos-TV-Reklam Ab
Ensi-ilta 13. lokakuuta 1978
Kesto 94 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elokuva kertoo runoilija Leinosta ja hänen elämänsä naisista: ristiriitojen täyttämästä avioliitosta Freya Schultzin kanssa sekä rakkaussuhteesta runoilija L. Onervaan.

Aikalaiskriitikot ylistivät runoilija Leinosta kertovaa draamaelokuvaa runsain kiitoksin. Eräs arvostelija kirjoitti: ”On saatu aikaan hyvin merkittävä ja onnistunut juhlaelokuva, innoittava ja toisia nuoria yrittäjiä kannustava, ja myös itse elokuvan tekeminen on tapahtunut vaivoja säästämättä.” Toinen kriitikko säesti: ”Jos Runoilijan ja muusan kirjallinen dramaturgia on korkealuokkainen, on sitä myös elokuvan visuaalinen hahmotus.” Jaakko Pakkasvirran ja kuvaaja Esa Vuorisen luomaa kuvamaailmaa kiiteltiin, samoin Otto Donnerin musiikkia. Pakkasvirran ohjauksen arvioitiin olevan ”kunnianhimoinen ja onnistunut”, jossa ansiolistalla olivat ”tyylikkyys, ajankuvan hallinta sekä tarpeettoman ’värikkyyden’ karttaminen”. Myös pääosanäyttelijät saivat suorituksistaan kiittävät arviot. Kriittisyys elokuvaan kasvoi 1980-luvulla televisioesitysten myötä.[1]

Runoilija L. Onervaa näytellyt Elina Salo voitti vuonna 1979 roolistaan parhaan naispääosan Jussin. Lisäksi Esa Vuorinen palkittiin Jussilla parhaasta kuvauksesta ja Matti Marttila parhaasta lavastuksesta.

NäyttelijätMuokkaa

 Esko Salminen  runoilija Eino Leino  
 Katja Salminen  Freya Schultz, Leinon ensimmäinen vaimo  
 Elina Salo  runoilija L. Onerva  
 Paavo Liski  Kasimir Leino  
 Pertti Palo  Artturi Lönnbohm  
 Marita Nordberg  Freyan äiti  
 Heidi Krohn  Olga Lönnbohm  
 Kalle Holmberg  Akseli Gallen-Kallela  
 Henri Kapulainen  Jean Sibelius  
 Jaakko Pakkasvirta  Otto Manninen  
 Virpi Uimonen  Anni Swan  
 Leif Wager  kartanon isäntä  
 Asta Backman  kartanon emäntä  
 Anitta Niemi  kartanon tytär  
 Esa Pakarinen Jr.  von Numers, Japanin-sodan upseeri  
 Ismo Kallio  maalaiskirjailija  
 Tom Wentzel  Freyan rakastaja  
 Kyllikki Forssell  Ida Aalberg  

LähteetMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • ”Matkalle kannattaa aina lähteä”, Peter von Bagh haastattelee Esko Salmista ja Elina Saloa elokuvan tiimoilta. Filmihullu 6/1978.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.