Avaa päävalikko

Tyttö astuu elämään (En flicka i grått) on suomalainen lottaelokuva vuodelta 1943. Jatkosodan alkuvaiheisiin ajoittuva teos perustuu Mika Waltarin alkuperäiskäsikirjoitukseen. Varakkaasta perheestä lähtöisin oleva Elli päätyy rintamalotaksi ja kasvaa hemmotellusta tytöstä vastuuntuntoiseksi nuoreksi naiseksi. Lemmensäpinää muodostuu Ellin ja luutnantti Tanin välille. Elokuva on mustavalkoinen.

Tyttö astuu elämään
Ohjaaja Orvo Saarikivi
Käsikirjoittaja Mika Waltari
Tuottaja Toivo Särkkä
Säveltäjä Väinö Haapalainen
Kuvaaja Armas Hirvonen
Leikkaaja Orvo Saarikivi
Armas Vallasvuo
Lavastaja Karl Fager
Pääosat Ansa Ikonen
Eino Kaipainen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Ensi-ilta 28. helmikuuta 1943
Kesto 91 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Sisällysluettelo

HenkilötMuokkaa

 Ansa Ikonen  … Elli Arho  
 Eino Kaipainen  … luutnantti Arvo Tani  
 Laila Rihte  … Lillukka Koponen  
 Kyllikki Forssell  … Aino Mäkinen  
 Yrjö Tuominen  … johtaja Arho (Ellin isä)  
 Ossi Elstelä  … nostomies Mälli  
 Eero Eloranta  … Veli Arho  

JuoniMuokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Eletään kevättä 1941. Yläluokkainen Elli Arho liittyy lottiin, vaikka on alkuun vastahakoinen ajatukselle. Kun valtioiden johtajat päättävät aloittaa sotatoimet, Elli saa siirron rintamalle lottaystäviensä Lillukan ja Ainon kanssa. Matkalla Elli tapaa luutnantti Tanin, joka suitsii nuorten naisten intoa painottamalla sodan raakuutta. Tytöt palvelevat kanttiinissa eräässä tuhotussa kaupungissa. Heti alkajaisiksi he joutuvat ilmahyökkäykseen. Kanttiinissa tytöt paitsi tarjoilevat, myös kuuntelevat sotamiesten lauluja ja murheita. Elli tapaa myös veljensä, joka on läpikulkumatkalla komennuspaikkaansa. Yhden tytöistä pitää lähteä rintamalle kenttäkanttiiniin; vedetään pitkää tikkua ja tehtävä lankeaa Ellille. Nostomies Mälli ajaa Ellin sisään rintaman tilanteeseen. Mällin kanssa Elli käy eräässä sotilassairaalassa, missä hän järkyttyy nähtyään vaikeasti haavoittuneita. Etulinjalla Elli kohtaa jälleen luutnantti Tanin, heidän välilleen alkaa kehkeytyä romanssinpoikanen. Myös Mälli on kiinnostunut kauniista lotasta, mutta Elli torjuu hänen kosintansa kohteliaasti.

Kun neuvostopartio hyökkää läpi linjojen, Mälli haavoittuu ja Elli joutuu puna-armeijan upseerin vangiksi. Tani tulee pelastamaan Elliä, Mällin onnistuu ampua punaupseeri, jonka jälkeen hän kuolee Ellin syliin. Ellin veli tulee paikalle Lillukan ja Ainon kanssa ja suosittaa siskolleen lomaa. Junamatkalla Elli törmää Taniin, jolle on annettu kahden viikon toipumisloma. Karaistunut Elli kertoo nyt olevansa täysin tietoinen sodan raakuudesta. Kotona isä huomaa ettei Elli ole entisensä. Tyttö kutsuu Tanin vierailulle, seuraa molemminpuolisia rakkaudentunnustuksia. Kumpainenkin palaa lyhyen, onnellisen loman jälkeen rintamalle. Nuorta rakkautta varjostavat kaikkialla vaaniva kuolema ja epätietoisuus tulevaisuudesta. Silti Elli ja Tani jaksavat uskoa huomiseen.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kuvausajat ja -paikatMuokkaa

Teosta Tyttö astuu elämään kuvattiin syksystä 1942 alkutalveen 1943. Ulkokuvia otettiin Helsingissä ja Hangossa. Studiona oli SF-studio 3.[1]

ArvioinnitMuokkaa

Aikalaiskriitikot antoivat vaihtelevia arvioita elokuvalle Tyttö astuu elämään. Uusi Suomi huomioi, että kyseessä oli ensimmäinen lottia käsittelevä elokuva. Lehti piti teoksen kokoonpanoa kuitenkin "liian kevyenä". Helsingin Sanomien mielestä aihe oli "hyvä ja kaunis", mutta huteloiden toteutettu. Aamulehti piti teosta "ajankohtaisena ja tervehenkisenä". Pääosien esittäjät saivat myönteisiä arvioita roolisuorituksistaan.[2]

HuomioitaMuokkaa

Tyttö astuu elämään kiellettiin jatkosodan jälkeen. Teos määrättiin hävitettäväksi, mutta siitä säilyi pelasteduplikaatti, jonka ääni on kuitenkin osittain tuhoutunut. Elokuva sai huonon yleisövastaanoton muualla paitsi Helsingissä, jossa sen katsojaluvut nousivat jonkin verran vuoden 1943 keskitason yläpuolelle.[3]

Lähteet ja viitteetMuokkaa

  1. Suomen kansallisfilmografia 3, sivu 167
  2. Suomen kansallisfilmografia 3, sivut 168 ja 169
  3. Suomen kansallisfilmografia 3, sivu 169