Verta käsissämme

vuoden 1958 elokuva

Verta käsissämme on suomalainen elokuva vuodelta 1958. Se perustuu Mika Waltarin pienoisromaaniin Ei koskaan huomispäivää. Elokuvan ohjasi William Markus. Käsikirjoituksesta vastasi Volodja Semitjov. Tuottajana toimi Toivo Särkkä.

Verta käsissämme
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja William Markus
Käsikirjoittaja Volodja Semitjov
Perustuu Mika Waltarin pienoisromaaniin "Ei koskaan huomispäivää!" (romaani,1942); ilmestyi ensin "Kevät uuden maailmansodan varjossa" -nimisenä jatkokertomuksena Kuva-lehdessä 2/1942-11/1942.
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Einar Englund
Kuvaaja Kauno Laine
Leikkaaja Armas Vallasvuo
Pääosat Elina Pohjanpää
Jussi Jurkka
Tauno Palo
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus SF
Ensi-ilta 21. marraskuuta 1958
Kesto 82 min
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Näyttelijät

muokkaa

Kymmenen vuoden sotavankeudesta palaava kapteeni Viktor Aaltona (Jussi Jurkka) saa työpaikan vanhan aseveljen ja ystävänsä Rolf Bergasin (Tauno Palo) yhtiöstä ja tutustuu myös tämän Astrid-vaimoon (Elina Pohjanpää). Bergas palkkaa Aaltonan suuryhtiönsä palvelukseen suhdannetarkkailijaksi. Viktor ja Astrid aloittavat salasuhteen ja viettävät romanttisen viikon maalla, josta palatessaan he ajavat vahingossa autolla pienen pojan päälle. He kätkevät pojan ruumiin metsään. Kun uutinen lapsen surmasta leviää sanomalehtiin, Viktorin ja Astridin syyllisyydentunne kasvaa kasvamistaan.[1]

Sensuurikohu

muokkaa

Valtion elokuvatarkastamo kielsi jännityselokuvan ensin kokonaan ja vain pari tuntia ennen ensi-iltaa.[2] Ilta-Sanomat otsikoi Waltarin tyrmistyksestä.[2] "Noin vuosi sitten ei filmisensuurilla olisi ollut sanaakaan leikattavana. Olosuhteet ovat muuttuneet. Muistelmakirjat ym. ovat herättäneet ärtymystä", sanoi Waltari.[2]

Elokuvatarkastamon asiantuntijoina toimivat ylipoliisipäällikkö Fjalar Larva, sekä asiantuntijat Kaarlo Leinonen ja Arno Linnoila. Mika Waltari arvosteli elokuvatarkastamon päätöstä, hänen mielestään elokuvan moraali oli vedenpitävä.[3]

Elokuvatarkastoman täyskiellon ympärillä vallitsi syvä epätietoisuus. Syitä näytti olevan kaksi. Ensimmäinen oli takaa-ajokohtaus, jossa poliisi ampuu pakenevaa vankia. Toinen oli ajokohtaus, jossa Victor Aaltona ajaa autollaan pikkupojan yli ja kätkee ruumiin metsään peittääkseen tekonsa.[3]

"Valtion elokuvatarkastamon viime perjantaina juuri elokuvan ensi-illan kynnyksellä tekemä kielteinen päätös on herättänyt runsaasti kyselyjä, minkä vuoksi filmi kiellettiin. Tarkastamo piti hyvien tapojen vastaisena kohtausta, jossa filmin päähenkilö ajettuaan autolla pikkupojan yli kantoi tämän ruumiin metsään peittääkseen tekonsa. Tarkastamo katsoi tämän kohtauksen olevan huonona esimerkkinä, koska nykyisin tapahtuu vastaavanlaisia rikoksen peittämisyrityksiä tuon tuostakin maanteillämme. Ulkopolitiikalla ei elokuvan kieltämisessä ollut minkäänlaista osaa." (Uusi Suomi, 18.6.1958)[3]

Elokuvan ulkopoliittinen osuus perustui siihen, että elokuvassa näytettiin neuvostosotilaiden ottavan suomalaisia sotilaita vangiksi toisen maailmansodan aikana. Suomalaiset sotilaat vietiin vankileirille.[1] Kiellon syyksi ajateltiin yleisesti sotavankeusjaksoon liittyviä poliittisia syitä.[2][4]

Elokuvatarkastamo joutui perääntymään suuren lehdistökohun seurauksena.[2] Elokuva sai ensi-illan neljä päivää myöhemmin.[2]

Sensuurikohu toi elokuvalle runsaasti huomiota ja sensuurikohua hyödynnettiin, koska elokuvaa markkinoitiin "vain 7 sekuntia lyhennetty” -lauseella.[5]

Suosio

muokkaa

Elokuva sai hyvän vastaanoton aikalaiskriitikoilta. ”Verta käsissämme on tyypillinen näyte siitä, miten hieno romaani sellaisenaan ei sovellu filmattavaksi, vaan vaatii elokuvan vaatimusten mukaisen käsittelyn”, Aamulehden Olavi Veistäjä kirjoitti.[6]

MTV esitti elokuvan tv-ensi-illan 13.11.1965. Elokuva keräsi 860 000 katsojaa.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Finna: Verta käsissämme. Suomen Filmiteollisuus Oy, 1958. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.4.2023).
  2. a b c d e f Tuomo Olkkonen: Natsielokuvat kiellettiin välirauhan jälkeen Tiellä sananvapauteen. Viitattu 6.4.2023.
  3. a b c Waltari valkokankaalla: Verta käsissämme waltari.lasipalatsi.fi. Viitattu 6.4.2023.
  4. Jari Sedergren: Suomessa on koettu sata vuotta elokuvasensuuria Tiellä sananvapauteen. Viitattu 6.4.2023.
  5. Laura Glad: Tänään tv:ssä: Sensuurin kieltämä kotimainen elokuva – yksi kohtaus nosti aikanaan kohun Ilta-Sanomat. 15.12.2016. Viitattu 6.4.2023.
  6. Jouni: Tänään TV:ssä kotimainen leffa, jonka sensuuri kielsi kokonaan Mesta.net. Viitattu 6.4.2023.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.