Ilta-Sanomat
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: superlatiiveja sisältävän lähteen on syytä olla joku muu kuin is.fi (viitteet ”KMT osoittaa: Ilta-Sanomat on Suomen suurin uutismedia”, ”IS on yhä Suomen suurin uutismedia”, ”Ilta-Sanomat on Suomen suurin!”) |
Ilta-Sanomat (IS)[4] on Sanoma-konserniin kuuluvan Sanoma Media Finlandin kustantama iltapäivälehti. Ilta-Sanomat on lukijamäärältään Suomen suurin digitaalinen media.[5]
Ilta-Sanomat | |
---|---|
Lyhenne | IS |
Lehtityyppi | iltapäivälehti |
Kustantaja | Sanoma Media Finland |
Julkaisija | Sanoma Media Finland |
ISSN | ISSN 0355-2055 |
Levikki | 110 226 (2014)[1] |
Perustettu | 1932 |
Päätoimittaja |
Johanna Lahti (vastaava)[2] |
Kotikunta | Helsinki |
Kotimaa | Suomi |
Sivukoko | tabloidi |
Ilmestymistiheys | ma–la |
Kieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
is.fi |
Historia
muokkaaIlta-Sanomat perustettiin vuonna 1932 Mäntsälän kapinan yhteydessä. Helsingin Sanomien silloinen päätoimittaja Eljas Erkko arvioi kapinan olevan niin iso tapahtuma, että sen uutisoimiseksi ei pelkkä kaupungilla leviävä sähkösanoma riittänyt. Tarvittiin uusi lehti. Ilta-Sanomien alkuperäinen idea oli toimia Helsingin Sanomien iltapainoksena, ja se vastasi myös sisällöltään pitkään Helsingin Sanomia. Sekä Ilta-Sanomat että Helsingin Sanomat olivat edistyspuolueen äänenkannattajia. Mäntsälän kapinan aikaan Ilta-Sanomat ilmestyi kuuden päivän ajan. Seuraavan kerran lehti ilmestyi samana syksynä kahdeksan päivän ajan kertoen Los Angelesin olympialaisista. Lehden säännöllinen ilmestyminen alkoi 15. lokakuuta 1932. Helsingin Sanomista lehti itsenäistyi vuonna 1949. Vuonna 1969 Ilta-Sanomat muuttui irtonumerolehdeksi. Aamupainoksesta, josta iltapäivälehtinimitys tulee, luovuttiin 1990-luvun taitteessa.[6]
Yhtyneet Kuvalehdet yritti Ilta-Sanomien kilpailijaksi 1970-luvulla Iltaset-nimistä lehteä, joka jäi kuitenkin lyhytikäiseksi.[6] Uuden Suomen perustama Iltalehti onnistui paremmin.[7]
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä erosi tehtävästään 25. syyskuuta 2006 epätyydyttävän levikki- ja markkinaosuuskehityksen vuoksi, ja hänen seuraajanaan toimi lehden pitkäaikainen uutispäätoimittaja Hannu Savola. Savola jäi loppuvuodesta 2006 sairauslomalle ja kuoli sairauskohtaukseen 13. helmikuuta 2007. Virkaa tekevänä vastaavana päätoimittajana toimi tammikuusta 2007 alkaen uutispäätoimittaja Tapio Sadeoja, joka nimitettiin 29. toukokuuta 2007 vastaavaksi päätoimittajaksi.[8]
Sadeoja jätti kustantajan ja vastaavan päätoimittajan tehtävät jäätyään eläkkeelle 38 vuoden jälkeen marraskuussa 2019. Hänen tilalleen nimitettiin Johanna Lahti.[9]
Levikki
muokkaaNykyisin Ilta-Sanomat ilmestyy kuutena päivänä viikossa, maanantaista lauantaihin joka aamu. Lauantain lehti on myynnissä koko viikonlopun ja sisältää Plus-liitteen. Keskiviikkoisin ilmestyy maksullinen Ilta-Sanomat Tv-lehti, jota ei voi ostaa ilman päälehteä. Arkilehden hinta on nykyisin 1,80 euroa ja viikonvaihdelehden 2,90 euroa. Vuodesta 2009 lähtien on julkaistu myös historian eri teemoihin liittyviä päälehden ohella myytäviä erikoislehtiä, joiden aiheina ovat olleet muun muassa talvisota, jatkosota ja Mannerheim-ristin ritarit.[lähde? ]
Ilta-Sanomien keskilevikki vuonna 2014 oli 110 226 ja viikonvaihteen levikki 134 464.[1] Lehti tavoittaa noin 2,5 miljoonaa lukijaa (KMT 2017, Kokonaistavoitettavuus[10]).
Ilta-Sanomien verkkopalvelussa on noin 3,1 miljoonaa eri kävijää viikossa, ja se on tällä mitattuna Suomen suosituin verkkosivusto (tilanne viikolla 4/2015).[11] Kaikkien aikojen myydyin Ilta-Sanomien numero on ollut vuoden 1997 juhannuslehti, jota ostettiin 436 881 kappaletta.[6]
Kansallisen mediatutkimuksen vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan iltapäivälehdet menettivät kahdessa vuodessa lukijoita maakuntalehtiä enemmän. Ilta-Sanomien painettu lehti menetti kahdessa vuodessa 56 000 lukijaa, ja sen kilpailijan Iltalehden lukijamäärä putosi 49 000:lla.[12][13] Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan Ilta-Sanomat oli kuitenkin paperilehden ja verkkolehden lukijamäärien mukaan Suomen suurin lehti.[14]
Vuonna 2019 Ilta-Sanomien verkkosivustoa luetaan selvästi enemmän kuin paperilehteä.[5]
Vuonna 2020 paperilehdellä oli keskimäärin 316 000 lukijaa ja lehden verkkopalvelulla 2 835 000 lukijaa viikossa.[15]
Imago
muokkaaKyselytutkimuksen mukaan Ilta-Sanomien verkkosivusto on suomalaisten kolmanneksi tärkein uutislähde Ylen nettisivujen ja Ylen tv-uutisten jälkeen. Suomalaiset pitävät iltapäivälehtiään vähemmän luotettavina kuin muita medioita, mutta Ilta-Sanomat on kuitenkin heidän mielestään luotettavampi kuin Iltalehti. Samaan tapaan iltapäivälehtiä pidetään vähemmän riippumattomina kuin muita medioita, mutta Ilta-Sanomia pidetään kuitenkin hieman Iltalehteä riippumattomampana.[24]
Ilta-Sanomien journalismia käsiteltiin Julkisen sanan neuvostossa vuosina 2014–2023 yhteensä 56 kertaa. Näistä tapauksista lehti sai 24 langettavaa päätöstä, kolmanneksi eniten Iltalehden (86 käsittelyä, 35 langettavaa päätöstä) ja Ylen (83 käsittelyä, 27 langettavaa päätöstä) jälkeen.[25]
Sarjakuvaliite
muokkaaIlta-Sanomissa julkaistiin lauantaisin ilmestyvän viikonloppunumeron keskiaukeamalla vuosina 1986–1997 nelisivuista sarjakuvaliitettä. Liitettä julkaistiin nimillä IS sarjis, IS sarjat ja Sarjat. Liitteen ensimmäinen numero oli nimeltään IS sarjis, mutta liitteen nimi muuttui jo toisessa numerossa muotoon IS sarjat. Lauantaina 12. marraskuuta 1988 liitteen nimi muuttui jälleen ja nyt muotoon Sarjat. Lauantaina 13. tammikuuta 1990 liitteen nimeksi tuli jälleen IS sarjat. Ilta-Sanomien sarjakuvien julkaiseminen erillisenä liitteenä päättyi 24. toukokuuta 1997.[lähde? ]
Ilta-Sanomien vastaavat päätoimittajat
muokkaa- Eljas Erkko 1932–1938 (Helsingin Sanomien päätoimittaja)
- Yrjö Niiniluoto 1938–1949 (Helsingin Sanomien päätoimittaja)
- Eero Petäjäniemi 1949–1956
- Teo Mertanen 1956–1961
- Heikki Tikkanen 1961–1966
- Olavi Aarrejärvi 1966–1973
- Martti Huhtamäki 1974–1983
- Vesa-Pekka Koljonen 1984–2003
- Antti-Pekka Pietilä 2003–2006
- Hannu Savola 2006–2007
- Tapio Sadeoja[3] 2007–2019
- Johanna Lahti 2019–
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Timo Kilpi: Uutisia, historiaa ja puheenaiheita. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31761-7.
- Timo Harakka: Kirjan tekijä tietää, mutta teos ei kerro Helsingin Sanomat. 28.2.2002.
- Heikki Saari: Isku tajuntaan! Suomalaisen iltapäivälehdistön lyhyt historia. Johnny Kniga, 2007. ISBN 978-951-0-32378-6.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Levikkitilasto 2014 Media Audit Finland. Viitattu 30.11.2015.
- ↑ Karhunen, Panu: IS:n uusi vastaava päätoimittaja palaa ”henkiseen kotiinsa” Ilta-Sanomat. 5.6.2019. Viitattu 11.1.2020.
- ↑ a b Ilta-Sanomien, Taloussanomien ja Urheilusanomien yhteystiedot Ilta-Sanomat. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ Lyhenneluettelo: I Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 22.1.2016.
- ↑ a b KMT osoittaa: Ilta-Sanomat on Suomen suurin uutismedia is.fi. 1.3.2019. Viitattu 5.6.2019.
- ↑ a b c Kivioja: Alaston lööppi
- ↑ Alma Median ja sen edeltäjien historia pähkinänkuoressa Alma Media. 6.6.2004. Viitattu 11.1.2020.
- ↑ IS: Tapio Sadeoja Ilta-Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi Ilta-Sanomat. 29.5.2007. Viitattu 10.7.2023.
- ↑ Suomen suurimman uutismedian pomo vaihtuu! IS:n päätoimittaja Tapio Sadeoja eläkkeelle: ”Vierastan missiojournalismia” Ilta-Sanomat. 1.11.2019. Viitattu 5.3.2020.
- ↑ Kilpamäki, Heini: IS on yhä Suomen suurin uutismedia Ilta-Sanomat. 15.9.2017. Sanoma Media Finland. Viitattu 23.4.2018.
- ↑ Suomen web-sivustojen viikkoluvut TNS. Viitattu 28.1.2015.
- ↑ Iltapäivälehdet menettäneet kymmeniätuhansia lukijoita 9.9.2010 (päivitetty 1.1.2.2012). Viitattu 2.7.2015.
- ↑ Painettu lehti suomalaisten suosiossa 9.9.2010. Sanomalehtien liitto. Viitattu 2.7.2015.
- ↑ Honkamaa, Antti: Ilta-Sanomat on Suomen suurin! 17.9.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 2.7.2015.
- ↑ Lukijamäärät 2021 Media Audit Finland (pdf)
- ↑ https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2021/10/KMT-2021-lukijamaarat-liite.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2021/01/KMT_2020_lukijamaarat-26-01-2021.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2020/03/Lukijamaarat2019.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2019/06/KMT-2018-lukijam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://web.archive.org/web/20130928124940/http://www.levikintarkastus.fi/mediatutkimus/KMT_Lehdistotiedote_17.09.2013.pdf
- ↑ https://nettikmt.kantar.fi/NettiKMT/documents/2017/KMT%20Yhteenvetoraportti%202017.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://web.archive.org/web/20161012235453/https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2016/09/KMTS15K16_Lukijam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t_ja_kokonaistavoittavuudet.pdf
- ↑ https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2022/11/KMT-2022-lukijamaarat-liite.pdf
- ↑ Uutisarvostukset 2022 JULKINEN RAPORTTI 16.1.2023.pdf Google Docs. Viitattu 28.5.2023.
- ↑ Honkonen, Marja: Moni toimitus saa Julkisen sanan neuvoston nuhteet vain, koska ei lue palautteita. Journalisti kävi läpi JSN:n päätökset kymmenen vuoden ajalta. Eniten langettavia sai Iltalehti. Journalisti, 8.12.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.2.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa