Iltalehti

suomalainen iltapäivälehti
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1980 perustettua lehteä. Aiempia samannimisiä julkaisuja luetellaan täsmennyssivulla.

Iltalehti (IL)[1] on suomalainen iltapäivälehti ja verkkopalvelu.[2] Se perustettiin vuonna 1980 Uuden Suomen iltapäiväpainokseksi. Iltalehden kustantaja on Alma Media -konserniin kuuluva Alma Media Suomi Oy. Lehden vastaava päätoimittaja on Perttu Kauppinen.[3]

Iltalehti
Lyhenne IL
Lehtityyppi iltapäivälehti
Kustantaja Alma Media Suomi Oy
Julkaisija Alma Media Suomi Oy
ISSN ISSN 0355-5461
Levikki 71 195 (2014)
Perustettu 1980
Päätoimittaja Perttu Kauppinen
Kotikunta Helsinki
Kotimaa Suomi
Sivukoko tabloidi
Ilmestymistiheys ma–la
Kieli suomi
Aiheesta muualla
Kotisivu

Iltalehti ilmestyy kuutena päivänä viikossa, maanantaista lauantaihin. Lauantaisin ilmestyvä lehti on myynnissä koko viikonlopun ja sisältää myös Viikonvaihde-liitteen.lähde?

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät iltapäivälehtiä vähemmän luotettavina kuin muita medioita. Iltalehti on suomalaisten mielestä vähemmän tärkeä, vähemmän luotettava ja vähemmän riippumaton kuin Ilta-Sanomat. [4]

Levikki Muokkaa

Lähteet: [5][6][7][8][9][10][11][12]

Kuten kilpailijaansa Ilta-Sanomia, myös Iltalehteä myydään irtonumeroina. Lehden keskilevikki vuonna 2014 oli 71 195 ja viikonvaihdenumeron 91 840.[13][14] Lukijoita lehdellä oli syksystä 2012 kevääseen 2013 keskimäärin 496 000.[13][15][9] Levikiltään Iltalehti on Ilta-Sanomien jälkeen Suomen toiseksi suurin iltapäivälehti ja neljänneksi suurin sanomalehti.[13]

Kansallisen mediatutkimuksen vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan iltapäivälehdet menettivät kahdessa vuodessa lukijoita maakuntalehtiä enemmän. Iltalehden painettu lehti menetti kahdessa vuodessa 49 000 lukijaa ja sen kilpailijan Ilta-Sanomien lukijamäärä putosi 56 000:lla.[16][17]

Vuonna 2020 Iltalehden paperilehteä luki keskimäärin 241 000 lukijaa ja sen verkkopalvelulla oli 2 831 000 lukijaa viikossa.[6]

Iltalehti verkossa Muokkaa

Iltalehden verkkosivut avattiin 5. lokakuuta 1995 nimellä Iltalehti Online, joka oli käytössä vuoteen 2006 asti.[18] Iltalehden verkkosivustolla vierailee viikoittain noin 3,1 miljoonaa eri kävijää (tilanne viikolla 4/2015) ja se on kävijämääriensä perusteella Suomen toiseksi suosituin verkkosivusto.[19]

Iltalehti ylläpiti aiemmin verkkosivuillaan avointa keskustelupalstaa, joka kuitenkin suljettiin joulukuussa 2015 lehden siirtyessä uutisten kommentoinnin esimoderoituun malliin.[20]

Maaliskuussa 2022 Iltalehti avasi verkkosivuillaan tilaajilleen lehden ensimmäisen vuosikymmenen 1980-luvun kaikki lehdet digitoituina näköislehtinä. [21] Saman vuoden kesäkuussa tuli luettavaksi 1990-luvun lehdet [22] ja syyskuussa arkistoon julkaistiin kaikki 2000-luvun lehdet eli kaikki tähän mennessä ilmestyneet lehdet ovat nyt luettavissa.[23]

Iltalehti-lehden historiaa Muokkaa

Vuonna 1913 Helsingissä ilmestyi Iltalehti-niminen lehti, jonka vastaava toimittaja oli Juho Torvelainen. Iltalehti-nimistä lehteä julkaistiin myös vuosina 1919–1930, silloinkin Uuden Suomen rinnakkaisjulkaisuna. Ennen Iltalehteä Ilta-Sanomien kilpailijana ilmestyi 1973–1975 Yhtyneiden Kuvalehtien Iltaset.[24]

Vuonna 2023 Iltalehti poisti verkkosivujensa arkistoista kaikkiaan 33 Ukrainan sotaa käsittelevää artikkelia, jotka oli kirjoittanut lehden ukrainalainen avustaja, kun oli käynyt ilmi, että juttujen valokuvat eivät olleet hänen itsensä ottamia, toisin kuin hän oli väittänyt.[25]

Päätoimittajat Muokkaa

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Iltalehden päätoimittajina vuodesta 1980 alkaen:[26]

Kritiikkiä Muokkaa

Professorit Heikki Luostarinen ja Raimo Salokangas päätyivät vuonna 2022 tekemässään tutkimuksessa arvioon, että Iltalehden pääkirjoitus noudattelee pitkälti Kokoomuksen poliittista linjaa. Luostarisen ja Salokankaan mukaan artikkeleissaan Iltalehti kehuu porvarihallitusta ja haukkuu punavihreää hallitusta. Professorien mukaan lehden toimintaa voi kuvata teräväksi vallan vahtikoiran työksi, mutta myös poliittisten sympatioiden ja antipatioiden ohjaamaksi journalismiksi. Lehden kieli ei ole heidän mukaansa pelkästään kriittistä, vaan usein kohteitaan halventavaa ja naurunalaistavaa.[27]

Katso myös Muokkaa

Lähteet Muokkaa

  1. Lyhenneluettelo: I Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 28.11.2020. Viitattu 22.1.2016.
  2. Kivelä, Kari: Iltalehden linja: Iltalehti. 13.3.2009. Arkistoitu 13.3.2009. Viitattu 21.9.2020.
  3. Perttu Kauppinen on valittu Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi Helsingin Sanomat. 16.2.2021. Arkistoitu 16.2.2021. Viitattu 18.3.2021.
  4. Uutisarvostukset 2022 JULKINEN RAPORTTI 16.1.2023.pdf Google Docs. Viitattu 28.5.2023.
  5. https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2021/10/KMT-2021-lukijamaarat-liite.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. a b https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2021/01/KMT_2020_lukijamaarat-26-01-2021.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2020/03/Lukijamaarat2019.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2019/06/KMT-2018-lukijam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. a b https://web.archive.org/web/20130928124940/http://www.levikintarkastus.fi/mediatutkimus/KMT_Lehdistotiedote_17.09.2013.pdf
  10. https://nettikmt.kantar.fi/NettiKMT/documents/2017/KMT%20Yhteenvetoraportti%202017.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. https://web.archive.org/web/20161012235453/https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2016/09/KMTS15K16_Lukijam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t_ja_kokonaistavoittavuudet.pdf
  12. https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2022/11/KMT-2022-lukijamaarat-liite.pdf
  13. a b c Levikkitilasto 2014 (pdf) Media Audit Finland. Arkistoitu 22.2.2016. Viitattu 30.11.2015.
  14. https://web.archive.org/web/20151003114907/http://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2015/09/LTtilasto2014.pdf
  15. KMT Lukija Syksy 2012/Kevät 2013 17.9.2013. Levikintarkastus Oy. Arkistoitu 28.9.2013. Viitattu 26.9.2013.
  16. Iltapäivälehdet menettäneet kymmeniätuhansia lukijoita 9.9.2010 (päivitetty 1.1.2.2012). Arkistoitu 9.11.2013. Viitattu 2.7.2015.
  17. Painettu lehti suomalaisten suosiossa 9.9.2010. Sanomalehtien liitto. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 2.7.2015.
  18. Partanen, Joonas: Iltalehden nettisivut julkaistiin tasan 25 vuotta sitten – katso miltä ne ovat vuosien varrella näyttäneet Iltalehti. Arkistoitu 7.10.2020. Viitattu 5.10.2020.
  19. Suomen web-sivustojen viikkoluvut TNS. Arkistoitu 5.2.2015. Viitattu 28.1.2015.
  20. Iltalehti uudistaa verkkokeskusteluaan iltalehti.fi. 17.11.2015. Alma Media Oyj. Arkistoitu 21.12.2015. Viitattu 19.12.2015.
  21. ”Rasvattu vanki luikahti soppaluukusta” – lue tämä ja paljon muuta 1980-luvun Iltalehdistä, nyt digitaalisena! Iltalehti. 9.3.2022. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
  22. Partanen, Joonas: 90-luvun Iltalehdet - ysäriarkisto tarjoaa 1990-luvun lehdet 20.6.2022. Iltalehti. Viitattu 21.9.2022.
  23. Partanen, Joonas: 2000-luvun Iltalehdeen koko arkisto nyt julki - koko IL historia luettavissa 20.9.2022. Iltalehti. Viitattu 21.9.2022.
  24. Kivioja, Pasi: Alaston lööppi. Millaiset uutiset myyvät tabloid-lehtiä – ja miksi? Lähitarkastelussa Ilta-Sanomien lööpit, etusivut ja myyntiluvut vuonna 2002. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tiedotusopin laitos, Tampereen yliopisto, 2004. Tutkielma verkossa (pdf). (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. Media | Iltalehti poisti kokonaan 33 Ukrainan sotaa käsittelevää artikkeliaan – Avustajan työssä ”epäeettistä toimintaa” Helsingin Sanomat. 30.5.2023. Viitattu 21.9.2023.
  26. Iltalehden tarina Iltalehti. Viitattu 11.5.2023.
  27. Puheenvuoro Kanavassa: Iltalehden poliittinen jyrkkyys on kasvussa, sanovat professorit tutkimukseensa vedoten Suomenkuvalehti.fi. 1.6.2022. Arkistoitu 3.6.2022. Viitattu 3.6.2022.

Aiheesta muualla Muokkaa