Ralf Friberg

suomalainen poliitikko
Ralf Friberg (kolmantena vasemmalta) näyttelyn­avaus­tilaisuudessa Bonnissa 1990.

Ralf Hjalmar Mikael Friberg (s. 17. huhtikuuta 1936 Helsinki) on suomenruotsalainen toimittaja, suurlähettiläs ja entinen sosialidemokraattinen kansanedustaja.[1]

Sisällysluettelo

UraMuokkaa

Fribergin vanhemmat olivat vääpeli Rudolf Mikael Friberg ja libristi Astrid Ingeborg Tuominen.[1] Hän pääsi ylioppilaaksi 1955 ja suoritti Helsingin yliopistossa valtiotieteen kandidaatin tutkinnon 1964. Friberg oli 1950-luvun lopulla toimittajana Västra Nyland, Östra Nyland ja Vasabladet-lehdissä. Östra Nylandissa hän toimi kaikkien aikojen nuorimpana suomalaisen sanomalehden päätoimittajana.

Friberg toimi Hufvudstadsbladetin eduskunta- ja työmarkkinatoimittajana 19591963, ulkoasiainministeriön sanomalehtiasiaintoimiston tiedotussihteerinä 19631965 ja Yleisradion uutispäällikkönä 19651970. 1970-luvulla hän oli Svenska social- och kommunalhögskolanin lehtorina 19721979 ja puolustusministeriön maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan pääsihteerinä 19791980.

1980-luvulla Friberg toimi Pohjoismaiden ministerineuvoston tiedotuspäällikkönä Oslossa 19801982, lehdistöneuvoksena Suomen suurlähetystössä Tukholmassa 19821984 sekä ulkoministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston neuvottelevana virkamiehenä ja osastopäällikkönä 19881992. Hän oli myös välillä päätoimittajana Iltalehdessä 19841987 ja Finnish Business Report -lehdessä 19871988. 1990-luvulla Friberg toimi Suomen suurlähettiläänä Ateenassa 19921995 ja Kööpenhaminassa 19952001.

Friberg oli SDP:n kansanedustajana 19701979 Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Hän oli presidentin valitsijamies vuosien 1968 ja 1978 presidentinvaaleissa ja jäsenenä Helsingin kaupunginvaltuustossa 1965 ja Suomen ruotsalaisten kansankäräjillä 19641975. Friberg oli mukana parlamentaarisessa puolustuskomiteassa 1971 ja 1975 sekä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnassa 19721979.

Friberg on ollut naimisissa vuodesta 1956 Senny Britt-Marie Liewendahlin kanssa. Heillä on kaksi lasta, poika ja tytär.

LähteetMuokkaa

InternetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 116–117. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa