Iltaset oli vuosina 19731975 ensin Oulussa ja sitten Helsingissä ilmestynyt iltapäivälehti. Iltaset-lehden perusti helmikuussa 1973 oululainen lehti- ja kirjapainoyhtiö Oy Liitto, joka julkaisi myös kaupunkilehti Oulu-lehteä ja keskustalaista maakuntalehteä nimeltä Liitto. Myöhemmin sen julkaisijaksi tuli Yhtyneet Kuvalehdet Oy

Alun perin pohjoissuomalaiseksi tarkoitetun kolmipäiväisen iltapäivälehden ideoija oli Liiton toimitusjohtaja Esko Kauppinen. Liitto oli hankkinut ensimmäisenä pohjoissuomalaisena lehtitalona offset-painokoneen (ruotsal. Solna) ja sille piti saada painotöitä. Koneen hankinta oli raskaasti lainoitettu. Ulkopuolisia painotöitä ei ollut riittävästi saatavilla ja painokone uhkasi olla käyttämättömänä ja niin muodoin tuottamattomana investointina. Kapasiteettia oli tarkoitus sitten purkaa omalla painotyöllä perustamalla uusi lehti.

Iltaset-lehden nimen keksi oululainen mainosmies Esko Häme. Oy Liiton johtokunnan puheenjohtajana oli lehteä perustettaessa haapavetinen ministeri-kansanedustaja, myöh. eduskunnan puhemies Ahti Pekkala (kesk.). Iltaset-lehden päätoimittajana toimi sen Oulussa ilmestyessä Hemmo Kuuranhalla ja toimitussihteerinä Joni Skiftesvik. Urheilutoimituksen päällikkö oli Jouko Siitonen ja toimittajana oli Raimo Pehkoranta. Kuvaosaston päällikkönä toimi Veikko Aitamurto ja kuvaajana Antti Syväjärvi. Toimittajia olivat mm. Eino Nykänen, Ilkka Tönkyrä, Heljä Tuoriniemi, Osmo Palonen, Reijo Perkkiö, Pentti Manninen, Ilkka Pekkala, Usko Määttä, Marja-Liisa Keinänen ja Kauko Kujala. Piirtäjänä oli Nacci Lassila ja toimitustyöntekijänä Arja Rantala.

Lehdellä oli sen Oulussa ilmestyessään ajoittain hyvinkin tiheä avustajaverkosto Tukholmaa ja Lontoota myöten. Lehti otti vaikutteita sisältöön ja ulkoasuun ruotsalaisista iltapäivälehdistä Aftonbladetista, Kvällspostenista ja Expressenistä sekä saksalaisesta Bild-Zeitungista.Sillä oli yhteistyötä Pohjois-Ruotsissa ilmestyvien Norrländska Socialdemokratenin ja Kurirenin aluetoimittajien kanssa.

Iltasten kolumnisteina toimivat mm. kirjailijat Erno Paasilinna ja Väinö Kirstinä sekä taiteilija-elokuvaohjaaja Eeli Aalto. Lehden jakelupäällikkönä oli Juha Salmi. Ilmoitusmyynnistä vastasivat Pekka Karhumaa ja Erkki Kolkka. Kotimaassa lehti teki uutisyhteistyötä Helsingissä ilmestyneen Nya Pressen -iltapäivälehden kanssa uutisia ja laajempiakin juttukokonaisuuksia vaihtaen.

Liitto myi tappiota tuottaneen Iltaset-lehden syksyllä 1973 WSOY:n ja Otavan omistaman Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n tytäryhtiölle Yhtyneille Päivälehdille. Lehtikauppaa olivat järjestelemässä Yhtyneiden Kuvalehtien puolelta Mikko Pohtola ja Jorma K. Virtanen. Liitto halusi päästä lehdestä eroon sen tappiollisuuden takia. Levikki oli jäänyt budjetoidusta 10 000 kappaleesta noin puoleen. Ilmoitustulot olivat minimaaliset. Liiton toimitusjohtaja Esko Kauppinen sai lehtiprojektin takia työnantajaltaan epäluottamuslauseen ja joutui eroamaan loppuvuodesta 1974. Ahti Pekkala säilytti Liiton johtokunnan puheenjohtajuuden.

Iltaset-lehdellä oli ollut koko sen Liiton omistuksessa oloajan voimakas oppositio sanomalehti Liiton toimitusosaston taholta. Osasto katsoi lehden vievän heikossa taloudellisessa tilassa olevan yhtiön voimavaroja ja heikentävän päälehden keskustalaisen Liiton toimintoja. Yhtiön sisäistä oppositiota johti Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen varapuheenjohtaja, Liitto-lehden toimitussihteeri Matti Korhonen.

Lehteä alettiin suunnata omistajavaihdoksen jälkeen voimallisemmin pääkaupunkiseudun markkinoille Ilta-Sanomien kilpailijaksi ja se alkoi ilmestyä omana painoksenaan Helsingissä maaliskuusta 1974 lähtien. Päätoimittajina toimivat mm. Mauno Saari, Veli-Antti Savolainen, Heikki Kekkonen ja Rampe Toivonen. Toimitusjohtajana oli Klaus Bremer ja julkaisujohtajana Jorma. K. Virtanen. Toimituskuntaan kuuluivat mm. Markku Saksa, Manu Paajanen, Juha Numminen, Matti Vehviläinen, Kari Varvikko, Heikki Lehmusto, Jouko Siitonen, Heljä Tuoriniemi, Raija Parikka, Pentti Manninen, Ulf Stambej, Juha Akkanen, Matti Yrjänä Joensuu, Hemmo Kuuranhalla ja Tarja Laaksonen.

Oulussa painettiin omistajavaihdoksen jälkeen erityistä Pohjois-Suomen painosta Oy Liiton kirjapainossa kesäkuuhun 1974 saakka. Painoksilla oli yhteisiä sivuja. Sivufilmien vaihto tapahtui lentorahtina aamuisin. Pohjois-Suomen painoksen lopettamisen jälkeen lehdellä oli Oulussa kahden henkilön paikallistoimitus loka-marraskuuhun 1974 asti.

Iltaset ei onnistunut saamaan toimintaansa voitolliseksi ja lehden ilmestyminen päättyi toukokuussa 1975. Kohtalokkaaksi osoittautui lehden irtaantuminen Rautakirjan jakeluverkostosta ja oman kalliin jakeluverkoston perustaminen. Lehden sisältöä ja linjaa arvosteltiin keskustapuoluelaiseksi, ja esiintyi myös näkemyksiä, että lehti olisi perustettu Ahti Karjalaisen PR-työtä varten. Tämä kiistettiin lehdentekijöiden puolelta. Useat lehdessä työskennelleet toimittajat siirtyivät perustettavaan Uuden Suomen Iltalehteen. Iltaset-lehteä onkin pidetty Iltalehden tien avaajana.

Iltaset-lehti oli rohkea ja pioneerihenkinen julkaisu. Ensimmäisen kerran Suomessa julkaistiin lehteä, josta tehtiin eri painokset Etelä-Suomea ja Pohjois-Suomea varten kahdella eri paikkakunnalla, Helsingissä ja Oulussa.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa