Avaa päävalikko

Alice Lyly (o.s. Jacobsson; 11. syyskuuta 1899 Riika22. lokakuuta 1976) oli suomalainen näyttelijä. Hän teki pitkän uran Oulun Näyttämöllä näyttelijänä, ohjaajana ja teatterinjohtajana. Lisäksi hän näytteli sivuosia useissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1946–1962.

Elämä ja uraMuokkaa

Alice Lylyn vanhemmat olivat liikkeenharjoittaja Georg Jacobsson ja Dorothea Sarin. Oppikoulun jälkeen Lyly opiskeli teatteritaidetta Kaarola Avellanin, Olga Salon ja Annikki Uimosen opastuksella. Vuosina 1925–1931 hän teki useita opintomatkoja Ruotsiin. Alice Lyly avioitui lehtori Erkki Lylyn kanssa 1923, liitto päättyi puolison kuolemaan 1944.[1]

Uransa alussa Alice Lyly näytteli useissa teattereissa: Jyväskylän Teatteri 1918–1919, Oulun Teatteri 1919–1922 ja Joensuun Teatteri 1922–1923. Vuonna 1931 hän siirtyi Oulun Näyttämölle, jossa hän näytteli vuoteen 1947. Vuosina 19471949 Lyly toimi samaisessa teatterissa johtajana ja vuodesta 1949 näyttelijä-ohjaajana.[1]

Alice Lylyn näyttämötehtäviä olivat muun muassa Kristiina (kappaleessa Kunnian vuoksi), Kirsti (Elinan surma), Katri (Daniel Hjort), Theresa (Onni alkaa huomenna) ja Lihava Sohvi (Nuori mylläri). Artturi Järviluoman menestysnäytelmässä Pohjalaisia hän tulkitsi Liisan, Maijan ja Kaisan roolit. Lylyn teatteriohjauksiin kuuluivat muun muassa Serpin epookkikomedia Katupeilin takana, Hella Wuolijoen talonpoikaisdraama Niskavuoren nuori emäntä sekä Maan jumala, Conwayn perhe, Älkää surko ja Nuori mylläri.[1]

Teatteriuransa ohella Lyly näytteli useissa elokuvissa, yleensä sivuosia täti- ja rouvarooleissa. Vuonna 1946 hänellä oli sivuosa vallensmanskana Valentin Vaalan elokuvassa Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä. Vuosina 1955–1962 hänellä oli yksitoista elokuvatehtävää, kuten kotiapulainen Tekla Matti Kassilan komediassa Isän vanha ja uusi (1955) ja Martan osa Vaalan värillisessä Aleksis Kivi -filmatisoinnissa Nummisuutarit (1957). Lylyn elokuvaura päättyi tarkemmin nimeämättömään sivuosaan Ossi Skurnikin elokuvassa Tie pimeään (1962).

FilmografiaMuokkaa

Lähteet ja viitteetMuokkaa

  • Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat, Kustannusosakeyhtiö Tammi 1950
  1. a b c Teatterin maailma, sivu 197

Aiheesta muuallaMuokkaa