Artturi Järviluoma

suomalainen toimittaja ja kirjailija

Kustaa Artturi Järviluoma (vuoteen 1902 Jernström, kirjailijanimi Köpi; 9. elokuuta 1879 Alavus31. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen journalisti, elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Tunnetuin Järviluoman julkaisema teos on näytelmä Pohjalaisia, jonka on katsottu pääosin perustuvan Anton Kankaan näytelmäkäsikirjoitukseen Härmäläisiä.[1] Teoksen pohjalta Leevi Madetoja sävelsi myöhemmin oopperan.

Artturi Järviluoma
Henkilötiedot
Syntynyt9. elokuuta 1879
Alavus
Kuollut31. tammikuuta 1942 (62 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti journalisti, kirjailija
Kirjailija
Esikoisteos Pohjalaisia (1914)
Muuta tietoa

Kuorolaulun ja pohjalaisen kansanmusiikin aktiivi

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämänvaiheita muokkaa

Järviluoma kävi Vaasan Lyseota, mutta keskeytti koulunkäyntinsä kuudennelta luokalta (lukion ensimmäiseltä) saatuaan venäjän kielen ehdot ja tehtyään kolttosia[2]. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana Helsingin reaalilyseosta 1901. Järviluoma opiskeli Helsingin yliopistossa ensin matematiikkaa 1902–1903 ja sitten lakia 1904–1909, mutta ei suorittanut loppututkintoa.[3]

Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.[4] Hän soitti kaksirivistä hanuria. Järviluoma oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana.[5] Hän oli mukana Ylioppilaskunnan Laulajissa ja Suomen Laulussa ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka. Toiminut Suomen Laulun puheenjohtajana 1941[6] Hän johti 1900-luvun alkuvuosina Ylioppilaskunnan Laulajien alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä.[7] Järviluoma keräsi Toivo Kuulan kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä. Hän osallistui yhdistystoimintaan ja oli muun muassa Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry:n perustajajäseniä 1941.[8]

Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde[9] Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on vuodesta 1998 ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa[10] ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. Pohjalaisia on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisinä käännöksinä.[11]

Kunnianosoituksia muokkaa

Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu löytyy ainakin Helsingistä (1970 lähtien)[12], Alavudelta, Nurmosta ja Teuvalta.[13] Helsingin Järviluomantie poistui[14].

Järviluomasta on tehty muotokuvia.[15] Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.[16]

Järviluoma on saanut kaksi suomalaista kunniamerkkiä ja Latvian Kolmen Tähden R. kunniamerkin[17][18].

Latvian kansallisteatterin kunniajäsen[19]

Teokset muokkaa

Näytelmät muokkaa

  • Pohjalaisia (1914)
  • Meijeri (1925) (käännetty Latviaksi 1925.)[20]
  • Vain ihmisiä (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
  • Pojusta tulee sotamies (1940) (pienoisnäytelmä)
  • Sovun soihtu (1934), lehtimaailmaan sijoittuva näytelmä, jota ei ole esitetty (U.S. Teatteripalsta 28.2.1934)

Pakinoita muokkaa

Järviluoma kirjoitti pakinoita omalla nimellään ja ainakin nimimerkeillä Köpi ja Helena[21] [22]

  • Pakinakokoelma: Helena Kulmapeilistäni (1936)


Toimittajana muokkaa

  • Suomen Laulu: Juhlajulkaisu 1900–1920 (1920)
  • Vaasan suomalainen lyseo: 1880–1930 (1930)
  • Etelä-Pohjalaisten Laulukirja 1931 Etelä-Pohjalainen Osakunta

Elokuvakäsikirjoituksia muokkaa

Elokuvarooleja muokkaa

Radio muokkaa

Järviluoma kirjoitti useita radiokuunnelmia, muiden muassa Viisi onnellista eli vapunpäivän aattona (1935, nimimerkillä Beani kuunnelma) ja Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938).Kuunneltavissa Ylen elävässä arkistossa [24] sekä Kelpaanko minäkin? Kuulokuvia sankarimuistojen. velvoituksesta, kirj. Artturi Järviluoma [25]

Järviluoma oli myös mukana joidenkin tietokilpailujen teossa.[26] Esim. "Tietopeli: Palomiesten ja poliisimiesten välillä 20.6.40. klo 21" "Kilpailun järjestäjänä ja erotuomarina Köpi" [27] Kysymykset ja ajankohta ovat Artturi Järviluoman jäämistössä. On myös ainakin toinen 5.7.1939 [28]

Radiourasta löytyy kirjallisuudesta vain viittaus.[21] Oli kuitenkin mukana useissa radio-ohjelmissa[29]


Artturi Järviluoma roolihenkilönä muokkaa

  • Kuunnelmahenkilönä Toivo Kuulan kanssa: XI Yötaivas 1917–18[30]
  • Näytelmähenkilönä: Heikki Hemminki / Yksi on laulu ylitse muiden II[31]
  • Kuunnelmahenkilönä Antti Tuuri: Erkkilän Jussi 2001

Lähteet muokkaa

  1. Reino Kallio Kansannäytelmä Pohjalaisia synnytti Jussi-patsaat.https://historiatieto.wordpress.com/kansannaytelma-pohjalaisia-synnytti-jussi-patsaat/
  2. Vaasan Lyseon poikien koulurangaistuksia 1800-luvun lopulla
  3. Waldemar Rantoja: Etelä-pohjalaisia kirjailijoita. 1935.
  4. Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Suomen Laulu 1900-1950 s. 121
  7. Pohjanmaan Köörin matkoilla / Ylioppilaskunnan laulajain Albumi 1908
  8. Plari no 3, 2001
  9. Aikalaiskirja s. 276. Project Runeberg
  10. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto. (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Aineiston luovuttaja, Fax-kirjeenvaihto 11.8.1998
  12. Helsingin kadunnimet 2
  13. Aikaisemmin mainittu Lapuan Ylikylän Järviluomantie johtuu sennimisestä talosta (alun perin torppa 1800-luvulta) eikä kirjailija Järviluomasta. Takala, Sakari, Ylikylä ennen ja nyt. Lapua 1982.
  14. Helsingin kaupungin esityslistat
  15. Artturi Järviluoma taideteoksissa
  16. Vaasa 13.8.1979 Sivu 5
  17. Juhani Ahosta Saima Harmajaan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja. Porvoo: WSOY, 1938.
  18. [1]
  19. HS 26.6.1936 s. 6
  20. Helsingin Sanomat, HS 27.8.1925 sivu 5, Digitaalinen sanomalehtiarkisto, Helsingin yliopisto
  21. a b Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.
  22. Waldemar Rantoja Etelä-Pohjalaisia kirjailijoita. WSOY 1935
  23. Elonet, Artturi Järviluoma
  24. HS 29.3.1938
  25. HS 17.05.1941
  26. HS 20.6.1940. , HS 5.7.1939
  27. HS 20.6.1940.
  28. HS 5.7.1939
  29. HS 25.03.1938, 01.05.1940, 02.02.1936, 13.11.1937, 17.01.1939, 17.11.1938, 10.07.1936, 26.11.1937, 24.10.1935, 13.05.1938
  30. Kuunnelmat ja niissä esiintyvät henkilöt. (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. Yksi on laulu ylitse muiden II.

Aiheesta muualla muokkaa