Avaa päävalikko

Härmäläisiä on nuorena keuhkotautiin kuolleen aloittelevan kirjailijan Anton Kankaan (1867–1904) vuosien 1896 ja 1901 välillä kirjoittaman näytelmän käsikirjoitus, jonka Artturi Järviluoma sai haltuunsa. Järviluoma kopioi näytelmän nykyisin SKS:n Kirjallisuusarkistossa säilytettäviin vihkoihin sekä julkaisi käsikirjoituksen vähäisin muutoksin ja täydennyksin omissa nimissään 1914 nimellä Pohjalaisia sekä lisäsi siihen keräämiään kansanlauluja. Alkuperäisen käsikirjoituksen ensimmäinen kopioversio on kirjakielinen, mutta Järviluoma muutti Pohjalaisissa tekstin lievästi murteelliseksi.[1]

Timo Kallio on rekonstruoinut Anton Kankaan näytelmän Härmäläisiä vuonna 2017. Hänen mukaansa Härmäläisten tekstistä on arviolta noin neljä viidesosaa siirtynyt Pohjalaisiin joko sellaisenaan tai jonkin verran muokattuna sisällön silti oleellisesti muuttumatta. Pieni osa Kankaan tekstistä on lisäksi kokonaan karsittu pois, ja Järviluoman näytelmään tekemät vähäiset lisäykset ovat lähinnä täydennyksiä ja dramatisointeja.

Pohjalaisia-näytelmä saikin keskeisen rakenteensa, sisältönsä, roolihahmonsa sekä juonensa Härmäläisistä. Sen mahdolliset (kansan)laulut Järviluoma on kuitenkin korvannut toisilla, joista osaa hän on ollut itse keräämässä. [2] Pohjalaisia-näytelmää esitettäessä tekijyyden voisi näin ollen ilmaista muodossa Anton Kangas–Artturi Järviluoma, sillä Härmästä ei ole Kankaan lisäksi edes esitetty ketään toista kirjoittajaehdokasta. [3]

Lisäksi Järviluoma muutti seuraavat alkuperäiset roolihahmot toisiksi (suluissa Pohjalaisten vastaava): talollinen Erkki Karri sekä hänen lapsensa (Harri), Mäkiluoman muori (Hilapielen Heta), häjy Holman Köysti (Karjanmaan Köysti), Luoman suutari (Niemen suutari), palveluspiika Sanna (Liisa), Kalle Hanka (Heikki Hanka), nimismies (vallesmanni) sekä lautamies (siltavouti). Nimien vaihdokset, joita ensimmäisessä versiossa on yhteensä kymmeniä, Järviluoma teki yliviivaamalla alkuperäiset nimet ja kirjoittamalla niiden päälle uudet. [4]

Sukunimistä Harri, Karjanmaa ja Niemi on ilmeisesti saatu Kauhavalle 1907 toteutetulta kansanlaulujen keräysmatkalta, kun taas Hilapielen Heta on todennäköisesti tekaistu tai lempinimi.[5]Todettakoon myös, että Alahärmässä vaikutti kaksikin Holma-nimistä häjyä: Kustaa Holma (1838–1908) sekä hänen poikansa Juho Kustaa (1866–1899). Juuri Härmäläisten kirjoittamisen aikoihin Holmat olivat ajankohtaisesti esillä isä-Holman tapettua poikansa Juho Kustaan.[6] Tapaus lienee vaikuttanut siihen, että Holmat pääsivät omalla nimellään Härmäläisiä-näytelmään (Holman Köysti).

Härmäläisiä-näytelmän alkuperäinen käsikirjoitus on hävinnyt tai hävitetty. [7]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Pipinen 2007, s. 27–29, Kallio Reino 2012, s. 8–13, Kallio Timo 2013, s. 50–56, Kallio Timo 2013–2014, s. 7–12, Kallio Reino 2016, 37–44.
  2. Kangas Anton, Härmäläisiä, http://www.lonnrot.net/valmiit.html. 1602
  3. Kallio Reino 2012, s. 13, Kallio 2016, s. 43–44.
  4. Kallio Reino 2012, s. 8–13, Kallio Reino 2016, s. 37–44, Kallio Reino 2019, s. 126–142.
  5. Kallio Reino 2012, s. 8–13.
  6. Backman 1984, s. 750, 1377, Pohjalainen 16.11. 1899.
  7. Kallio Reino 2012, s. 8–13.