Kuollut mies kummittelee
Kuollut mies kummittelee on Jorma Nortimon ohjaama elokuva vuodelta 1952. Elokuva on kolmas ja viimeinen Simo Penttilän omien tarinoidensa pohjalta käsikirjoittamasta Kuollut mies -sarjan elokuvasta.[1] Tekijöinä ovat uusi tuotantoyhtiö ja uusi ohjaaja.[2]
Kuollut mies kummittelee | |
---|---|
Ohjaaja | Jorma Nortimo |
Käsikirjoittaja |
Jorma Nortimo Simo Penttilä |
Perustuu | Simo Penttilän aiheeseen, 1951 |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Heikki Aaltoila |
Kuvaaja | Pentti Unho |
Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
Lavastaja | Karl Fager |
Pääosat |
Joel Rinne Hilkka Helinä Reino Valkama Mai-Brit Heljo |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF |
Ensi-ilta | 7. maaliskuuta 1952 |
Kesto | 77 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Edeltäjä | Kuollut mies vihastuu |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Juoni
muokkaaElokuvassa eversti evp. Sarmo (Joel Rinne) selvittelee kuolleen miehen Helsinkiin toimittaman sormuksen arvoitusta, kun sormuksen saajiksi osoitetut eteläamerikkalaisten valtioiden ”Bindoran”, ”Bolivarin”, ”Punta Negran” ja ”Costa Rosan” konsulit alkavat saada murhauhkauksia.[3] Arvokasta maapalaa tavoittelevat konnat epäonnistuvat yrityksessään.[2]
Näyttelijät
muokkaaJoel Rinne | … | Rainer Sarmo, eversti evp. |
Hilkka Helinä | … | Kirsti Ström |
Reino Valkama | … | Mikko Vehmer, kapteeni evp. |
Mai-Brit Heljo | … | Irma Porri |
Paavo Jännes | … | pääkonsuli Porri |
Jalmari Rinne | … | konsuli Viira |
Aarne Laine | … | konsuli Luode |
Siiri Angerkoski | … | rouva Holopainen, eversti Sarmon ja kapteeni Vehmerin kotiapulainen |
Arvo Lehesmaa | … | konsuli Oskar Karlio |
Thure Bahne | … | Herbert Herzog |
Jorma Nortimo | … | Don Gonzales |
Kauko Vuorensola | … | Reikko |
Ekke Hämäläinen | … | ”Tohtori” Timo Muura |
Uuno Montonen | … | hotelli Plazan portieeri |
Matti Lehtelä | … | ravintola Kalastajatorpan vahtimestari Hyrkki |
Pentti Irjala | … | ranskalaishotellin portieeri |
Tuotanto
muokkaaOhjaaja Nortimo esiintyy elokuvan alkupuolella pienessä roolissa. Atomipommin valmistusaine uraani saa repliikeissä ajankohtaan sopivia viittauksia. Samoin mainitaan euroopanmestaruuden voittanut Elis Ask. Elokuvan yleisömenestys oli vaatimaton.[4]
Arviot
muokkaaArvioijat eivät juuri innostuneet elokuvasta, joskin käsikirjoitusta kiitettiin melko yleisesti paremmaksi kuin itse elokuvaa. Esimerkiksi Olavi Veistäjän (Aamulehti) mielestä sitä ei ollut osattu hyödyntää riittävästi: ”Tavallisestihan juuri käsikirjoitus on suomalaisen filmin heikko kohta, mutta tässä tapauksessa asia on päinvastainen: aiheesta olisi saanut paljon paremman elokuvan.”[5]
Pertti Avola (Helsingin Sanomat) pitää Nortimon ohjausta löysänä. Hän pitää kuitenkin sarjan elokuvia kiinnostavina ”vanhan kotimaisen jännitysviihteen huipaisasti vanhentuneina edustajina”.[6]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Kuollut mies rakastuu (Arkistoitu – Internet Archive). Yle.fi. Viitattu 4.6.2011.
- ↑ a b Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 17.10.2011, s. D 5.
- ↑ Laelma, Jyrki: Illan leffat. Iltalehti, 1.8.2009, nro 58.
- ↑ Kuollut mies kummittelee Elonet. Taustaa. Viitattu 5.3.2014.
- ↑ Kuollut mies kummittelee Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 5.3.2014.
- ↑ Avola, Pertti: Kuollut mies tekee paluun. Tv & radio, Helsingin Sanomat 5.3.2014, s. B 21.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuollut mies kummittelee, Yle, tv2 (Arkistoitu – Internet Archive)