Avaa päävalikko

Kersantilleko Emma nauroi? on vuonna 1940 valmistunut Ilmari Unhon ohjaama sotilasfarssi. Elokuva pohjautuu A. V. Multian romaaniin Kersantillekko Emma nauroi? [sic] vuodelta 1940, josta Ilmari Unho muokkasi elokuvaan käsikirjoituksen.

Kersantilleko Emma nauroi?
Ohjaaja Ilmari Unho
Käsikirjoittaja Ilmari Unho
Perustuu A. V. Multian romaaniin Kersantillekko Emma nauroi? (1939)
Tuottaja Risto Orko
Säveltäjä Toivo Lampén
Kuvaaja Ernst Westerberg
Leikkaaja Elle Viljanen
Lavastaja Ville Salminen
Pääosat Irja Rannikko
Kullervo Kalske
Reino Valkama
Uuno Laakso
Lea Joutseno
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi
Ensi-ilta 1940
Kesto 102 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elokuvan yleisömenestys oli vuoden parhaita.[1] Sen ensi-ilta oli 3. marraskuuta 1940 Helsingissä Kino-Palatsissa ja Scalassa.

NäyttelijätMuokkaa

 Uuno Laakso  … johtaja Tobias Strömberg  
 Reino Valkama  … räätäli Hesekiel Naukkarinen  
 Irja Rannikko  … Emma, everstin palvelijatar  
 Lea Joutseno  … Helvi, everstin tytär  
 Kullervo Kalske  … luutnantti Raimo Tappara  
 Paavo Jännes  … eversti  
 Oiva Sala  … Nännimäinen alias runoilija Alfons Kaukokaipuu  
 Veikko Linna  … vääpeli Joki-Paavola  
 Salli Karuna  … everstin rouva  
 Eine Laine  … apteekkarska, Raimo Tapparan äiti  
 Jenny Hjelmman  … Hesekielin äiti  
 Onni Veijonen  … kanttori Liironen  
 Arvi Tuomi  … sotilaslääkäri  
 Kalle Rouni  … tohtori Oiva Kilpi  
 Väinö Parviainen  … Pipinen  
 Oiva Luhtala  … rintatautinen reserviläinen  
 Vilho Auvinen  … Iisakkinen, roisto  
 Pentti Saares  … kersantti  
 Tuire Orri  … Impi, konttoristi  
 Varma Lahtinen  … rouva Strömberg  
 Sirppa Sivori  … Hesen sisko (Hesen sisko)  
 Hannes Veivo  … Haitari-Kalle  
 Evald Terho  … matkustaja junassa  
 Holger Salin  … Reissu-Ville  
 Nestori Lampi  … lihava reserviläinen  
 Onni Timonen  … reserviläinen  
 Georgi Goubtschenko  … pitkä laiha reserviläinen  
 Mikko Kallakari  … Hautala  
 Yrjö Liukkonen  … sotamies  
 Laila Jokimo  … konttoristi  

ArviotMuokkaa

Salama Simosen (Uusi Suomi) arviossa elokuva sai luonnehdinnan ”hatara keitos”. Orvo Kärkösen (Aamulehti) mukaan elokuvan siteet ja kuteet eivät riitä liittämään yhteen yksittäisiä hyviä otteita. Toisaalta myönteistäkin löytyi, esimerkiksi Vaasa-lehden kriitikko kirjoitti: ”Koko juttu lähentelee miellyttävää hillittyä farssia”.[2]

Myöhemmin televisioesityksen yhteydessä Arto Pajukallio (Helsingin Sanomat) pitää elokuvaa vaatimattomana farssina, jossa säätyhierarkia määrää myös parien muodostumisen. Sodan varjossa valmistuneessa elokuvassa pilkanteon kohteeksi joutuu epäsotilaallinen runoilija Alfons Kaukokaipuu.[3]. Sitä on luonnehdittu myös ”hatarasti kyhätyksi, sinne tänne sinkoilevaksi elokuvatukseksi” (Tv-maailma).[4]

LähteetMuokkaa

  1. Kersantilleko Emma nauroi? Elonetissä Taustaa.
  2. Kersantilleko Emma nauroi? Elonetissä Lehdistöarvio.
  3. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 27.10.2010, s. D 9.
  4. Päivän elokuvia. Tv-maailma 20/2012 s. 17.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.