Kersantilleko Emma nauroi?

vuoden 1940 elokuva

Kersantilleko Emma nauroi? on vuonna 1940 valmistunut Ilmari Unhon ohjaama sotilasfarssi. Elokuva pohjautuu A. V. Multian samannimiseen romaaniin vuodelta 1939, josta Unho muokkasi elokuvakäsikirjoituksen.

Kersantilleko Emma nauroi?
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Ilmari Unho
Käsikirjoittaja Ilmari Unho
Perustuu A. V. Multian romaaniin Kersantillekko Emma nauroi? (Hämeenlinna: Karisto, 1939)
Tuottaja Risto Orko
Säveltäjä Toivo Lampén
Kuvaaja Ernst Westerberg
Leikkaaja Elle Viljanen
Lavastaja Ville Salminen
Pääosat Irja Rannikko
Kullervo Kalske
Reino Valkama
Uuno Laakso
Lea Joutseno
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi
Ensi-ilta 2. marraskuuta 1940
Kesto 102 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elokuvan yleisömenestys kuului vuoden parhaisiin. Sen ensi-ilta oli 2. marraskuuta 1940 Turun Kino-Palatsissa ja Vaasan Gloriassa. Ensi-iltakierros alkoi seuraavana päivänä Helsingin teattereiden lisäksi muun muassa Kotkan Bio-Biossa.[1]

NäyttelijätMuokkaa

 Uuno Laakso  … johtaja Tobias Strömberg  
 Reino Valkama  … räätäli, kersantti Hesekiel Naukkarinen, ”Hese”  
 Irja Rannikko  … Emma, everstin palvelijatar  
 Lea Joutseno  … Helvi, everstin tytär  
 Kullervo Kalske  … luutnantti Raimo Tappara  
 Paavo Jännes  … eversti  
 Oiva Sala  … konttoristi Asko Nännimäinen alias runoilija Alfons Kaukokaipuu  
 Veikko Linna  … vääpeli Joki-Paavola  
 Salli Karuna  … everstin rouva  
 Eine Laine  … apteekkarin rouva Tappara  
 Jenny Hjelmman  … Naukkarisen muori  
 Onni Veijonen  … kanttori Liironen  
 Arvi Tuomi  … sotilaslääkäri  
 Kalle Rouni  … tohtori Oiva Kilpi  
 Väinö Parviainen  … Pipinen  
 Oiva Luhtala  … rintatautinen reserviläinen  
 Vilho Auvinen  … Iisakkinen, roisto  
 Pentti Saares  … kersantti  
 Tuire Orri  … Impi, konttoristi  
 Varma Lahtinen  … rouva Strömberg  
 Sirppa Sivori  … Hesen sisko  
 Hannes Veivo  … Haitari-Kalle  
 Evald Terho  … matkustaja junassa  
 Holger Salin  … Reissu-Ville  
 Nestori Lampi  … lihava reserviläinen  
 Onni Timonen  … reserviläinen  
 Georgi Goubtschenko  … pitkä laiha reserviläinen  
 Mikko Kallakari  … Hautala  
 Yrjö Liukkonen  … sotamies  
 Laila Jokimo  … konttoristi  

TaustaaMuokkaa

Elokuvan ulkokuvia otettiin Puolustuslaitoksen harjoituskeskuksessa Valkealan Utissa sekä Helsingin Tuusulassa kesällä 1940. Romaaniin kuulunut vakoilusivujuoni häivytettiin pois käsikirjoituksesta tekemällä Iisakkisesta korttihuijari ja autovaras, ja tunnollinen konttoristi Nännimäinen muutettiin runoilevaksi hupakoksi. Näyttelijä Turo Kartto teki sanoituksen useisiin elokuvan musiikkikappaleisiin, jotka sävelsi Toivo Lampén.[1]

ArviotMuokkaa

Salama Simosen (Uusi Suomi) arviossa elokuva sai luonnehdinnan ”hatara keitos”. Orvo Kärkösen (Aamulehti) mukaan elokuvan siteet ja kuteet eivät riitä liittämään yhteen yksittäisiä hyviä otteita. Toisaalta myönteistäkin löytyi, esimerkiksi Vaasa-lehden kriitikko kirjoitti: ”Koko juttu lähentelee miellyttävää hillittyä farssia”.[2]

Myöhemmin televisioesityksen yhteydessä Arto Pajukallio (Helsingin Sanomat) pitää elokuvaa vaatimattomana farssina, jossa säätyhierarkia määrää myös parien muodostumisen. Sodan varjossa valmistuneessa elokuvassa pilkanteon kohteeksi joutuu epäsotilaallinen runoilija Alfons Kaukokaipuu.[3]. Sitä on luonnehdittu myös ”hatarasti kyhätyksi, sinne tänne sinkoilevaksi elokuvatukseksi” (Tv-maailma).[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b Kersantilleko Emma nauroi? Elonetissä Taustaa.
  2. Kersantilleko Emma nauroi? Elonetissä Lehdistöarvio.
  3. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 27.10.2010, s. D 9.
  4. Päivän elokuvia. Tv-maailma 20/2012 s. 17.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.