Wikipedia

Juha Jokinen (urheiluselostaja)

suomalainen urheiluselostaja (1937–2023)

Juha Aleksi Jokinen (10. lokakuuta 1937 Nurmijärvi – 19. heinäkuuta 2023[1] Nurmijärvi[2]) oli suomalainen urheiluselostaja. Alun perin Jokinen oli liikunnanopettaja.[3] Jokinen aloitti pitkän televisio-uransa Yleisradion freelance-toimittajana vuonna 1961. Hän toimi vuodesta 1979 Yleisradion vakituisena toimittajana vuoteen 1993 saakka. Selostajan uransa Jokinen lopetti vuoden 1992 Barcelonan kesäolympialaisiin.

Urheiluruudun toimittajia lokakuussa 1968: Anssi Kukkonen (vas.), Juha Jokinen, Esa Kurttila ja Seppo Kannas.

Kimaltelevista koruistaan ja kestorusketuksestaan tunnettu Jokinen muistetaan useiden suurien suomalaisten urheiluhetkien, kuten Tapio Korjuksen Soulin olympialaisten kultamitaliheiton selostajana. Hän toimi myös useiden vuosien ajan Ylen selostajana Wimbledonin tennisturnauksessa. Monien suomalaisten mieliin ovat syöpyneet myös Jokisen suunnistusjutut, erityisesti Jukolan viestistä.lähde?

Jokinen muodosti selostaessaan järjestysluvut omintakeisesti. Hän ei esimerkiksi sanonut kahdeskymmeneskolmas vaan käytti – sinänsä norminmukaisesti[4] – muotoa kaksikymmentäkolmas. Jokisen mukaan aloite tuli Kielitoimistosta ja hänen ystävältään suomen kielen professori Terho Itkoselta.[3] Näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius parodioi Juha Jokista komediasarjoissa Pulttibois[5] ja Manitbois.[6]

Jokinen selosti muiden lajien ohessa myös F1-kisoja. Ensimmäinenlähde? Jokisen selostama F1-kilpailu oli Ruotsin Grand Prix 1975.[7] Formula 1 -kausi 1982 oli ensimmäinen, josta lähtien Jokinen selosti useamman kuin yhden F1-kilpailun kauden aikana. Toukokuussa Jokinen selosti Monacon kilpailun paikan päällä.[8] Jokinen oli selostamassa paikan päällä myös kauden kahdessa viimeisessä kilpailussa, Italian Monzassa ja Yhdysvaltojen Las Vegasissa.[9][10] Jälkimmäisessä kilpailussa Keijo "Keke" Rosberg varmisti maailmanmestaruutensa vuonna 1982. Jokinen sai kritiikkiä erityisesti siitä, ettei hän saanut Rosbergia haastateltua Urheiluruutuun tämän voiton jälkeen. Jokinen selosti tyypillisesti F1-kilpailut yksin, mutta viimeisellä selostuskaudellaan 1991 hän selosti kaksi kilpailua Peter Geitelin toimiessa kommentaattorina. F1-selostajan uransa hän päätti vuoden 1991 Barcelonan kilpailuun.lähde?

Legendaariseksi selostajaksi luonnehdittu[11] Juha Jokinen asui osan vuodesta Espanjassa. Juha Jokisen poika on elokuvaohjaaja Antti J. Jokinen.[12]

Jokinen menehtyi 85-vuotiaana tenniskentällä saamaansa äkilliseen sairauskohtaukseen.[1]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Uusitalo, Timo: Yleisradion urheiluselostuksen pioneeri Juha Jokinen on kuollut Yle Urheilu. 20.7.2023. Viitattu 20.7.2023.
  2. ↑ Oivio, Janne: Juha Jokisen koskettava kuolinilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa Ilta-Sanomat. 13.8.2023. Viitattu 13.8.2023.
  3. ↑ a b Mailat puuta, miehet rautaa. Satakunnan Kansa, 9.10.2007.
  4. ↑ Ikola, Osmo (toim.): Nykysuomen käsikirja, s. 43–44. Espoo: Weilin+Göös, 1986. ISBN 951-35-3858-3.
  5. ↑ Pulttibois – HIFK Anatoli Tarantella YouTube. Viitattu 21.7.2023.
  6. ↑ Manitbois: Gary the Pine ja Addis Slabeba YouTube. Viitattu 21.7.2023.
  7. ↑ TV ja Radio. Helsingin Sanomat, 8.6.1975, s. 63. Maksullinen lähde.. Viitattu 14.8.2023.
  8. ↑ Radio – TV. Helsingin Sanomat, 23.5.1982, s. 91. Maksullinen lähde. Viitattu 14.8.2023.
  9. ↑ Radio – TV. Helsingin Sanomat, 25.9.1982, s. 47.
  10. ↑ Radio – TV. Helsingin Sanomat, 12.9.1982, s. 79.
  11. ↑ Satakunnan Kansa, 21.7.2023, s. A19.
  12. ↑ Selostaja Juha Jokinen on kuollut Seiska. 20.7.2023. Viitattu 21.7.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juha_Jokinen_(urheiluselostaja)&oldid=21951864”