Nurmijärven seurakunta

evankelis-luterilainen seurakunta Nurmijärvellä

Nurmijärven seurakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Espoon hiippakuntaan kuuluva seurakunta. Se käsittää Nurmijärven kunnan keskisellä Uudellamaalla. Seurakunta on Suomen suurin maalaisseurakunta.

Nurmijärven evankelis-luterilainen seurakunta
Nurmijärven seurakunta logo.png
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Espoon hiippakunta
Rovastikunta Tuusulan rovastikunta
Kirkkoherra Ari Tuhkanen
Pääkirkko Nurmijärven kirkko
Jäseniä 30 430, 72,18% kunnan väkiluvusta (v. 2017)[1]
Kotisivu Nurmijärven seurakunta

Seurakunnalla on noin 31 430[2] jäsentä (vajaat 75 % kunnan väestöstä) ja 120 työntekijää. Kirkkoherrana toimii Ari Tuhkanen[3].

Seurakunta pitää jumalanpalveluksia Nurmijärven kirkossa, Klaukkalan kirkossa ja Rajamäen kirkossa. Lisäksi seurakunnalla on seurakuntakeskus, nuorisotalo ja Iso Pappila Nurmijärven Kirkonkylässä ja uusi Kirkonnurkka-tila Rajamäellä. Myös Klaukkalan kirkon yhteydessä on seurakunnan muita toimitiloja. Lapsi- ja perhetyön ryhmiä kokoontuu lisäksi erilaisissa vuokratiloissa ympäri kuntaa.

Nurmijärven seurakunnalla on kaksi hautausmaata, Kirkonkylällä ja Rajamäellä. Molemmista löytyy myös siunauskappeli. Klaukkalan kirkon alakerrassa on uurnaholvi. Lisäksi seurakunta omistaa leiri- ja kurssikeskus Sääksin Hyvinkään Kiljavalla, noin viisi kilometriä Rajamäen keskustasta Sääksjärven rannalla.

Nurmijärven seurakunta perustettiin Helsingin pitäjän seurakuntaan kuuluneena kappeliseurakuntana vuonna 1558, mutta siihen liitettiin myös osia Sipoon, Janakkalan, Vihdin ja Espoon seurakunnista. Itsenäiseksi seurakunnaksi se muutettiin vuonna 1605.[4]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kirkkoon kuuluvuus 2017 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 14.11.2018.
  2. Nurmijärvi seurakunna jäsentilasto - vuosiyhteenveto 2017 - Kirkon tilastopalvelu kirkontilastot.fi. Viitattu 15.7.2018.
  3. Kirkkoherra Ari Tuhkaselle rovastin arvonimi - Nurmijärven seurakunta Nurmijärven seurakunta. Viitattu 15.7.2018.
  4. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Nurmijärvi”, Historian suursanakirja, s. 361. WSOY, 1998. 951-0-22044-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa