Suomen evankelis-luterilaiset hiippakunnat

Hiippakunta on piispan ja tuomiokapitulin johtama kirkollinen hallintoalue.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunnat 2020

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on yhdeksän hiippakuntaa:ja ne koostuvat seurakunnista ja seurakuntayhtymistä. Hiippakunnat on jaettu alueellisesti rovastikuntiin, joihin kuuluu 3–13 seurakuntaa.[1]

Hiippakunnan hallintoMuokkaa

PiispaMuokkaa

Piispa on hiippakunnan hengellinen johtaja sekä ylin hallinnollinen virkamies. Hiippakunnan toimintaa ja hallintoa hoitaa tuomiokapituli, jonka puheenjohtaja piispa on. Tuomiokapitulin lisäksi hiippakunnassa on hiippakuntavaltuusto. Valtuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa.[1]

TuomiokapituliMuokkaa

Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta. Se tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa ja hallintoa sekä hoitaa ja valvoo pappien ja seurakunnan muiden työntekijöiden tehtävien hoitoa ja elämää. Tuomiokapituli valmistelee ja panee täytäntöön hiippakuntavaltuuston päätökset. Tuomiokapitulia johtaa piispa. Hän toimii tuomiokapitulin puheenjohtajana ja hiippakunnan ylimpänä hengellisenä kaitsijana. Tuomiokapitulin varapuheenjohtajana toimii tuomiorovasti. Muina jäseninä ovat kaksi pappisasessoria, yksi maallikkojäsen, lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani.[2]

Tuomiokapituliksi kutsutaan yleisesti myös tuomiokapitulin virastoa, jonka muodostavat piispan avustajat, hallintovirkamiehinä lakimiesasessori ja notaari sekä hiippakunnallista toimintaa hoitavat hiippakuntadekaani ja hiippakuntasihteerit. Hiippakuntadekaani johtaa hiippakunnallista toimintaa tuomiokapitulin, piispan ja hiippakuntavaltuuston antamien tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti ja on tuomiokapitulin toiminnallisen osaston esimies. Hän on myös yksi tuomiokapitulin seitsemästä jäsenestä. Hiippakuntasihteerit toimivat hiippakunnan alueella muun muassa diakonian, kasvatuksen ja lähetyksen tehtävissä.[2]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkossa asessori on tuomiokapitulin pappisasessorin ja lakimiesasessorin nimitys. Lakimiesasessori on tuomiokapitulin jäsen ja virkamies. Pappisasessorin virat ovat sivutoimisia. Asessorit hoitavat muiden tuomiokapitulin jäsenten kanssa hiippakunnan kirkollista hallintoa ja toimintaa sekä käsittelevät muita hiippakuntahallintoon liittyviä asioita.[3]

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on Suomen vanhin virasto, joka on perustettu vuonna 1276. Tuomiokapitulilaitos siirtyi vuonna 1997 valtiolta kokonaan kirkon kustannettavaksi.[2]

HiippakuntavaltuustoMuokkaa

Ensimmäiset hiippakuntavaltuustot valittiin Suomen ev. lut. kirkossa vuonna 2004. Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa.Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle Sen jäseninä on 14 maallikkoa ja 7 pappia. Hiippakuntavaltuusto kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa ja sen toimikausi on neljä vuotta. Hiippakuntavaltuuston ohella hiippakunnan hallintoa hoitavat piispa ja tuomiokapituli.

hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet valitsevat tuomiokapitulin maallikkojäsenen Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet valinnan suorittavat seurakuntien kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot. Valtuuston pappisjäsenet valitsee hiippakunnan papisto.[4].

HiippakunnatMuokkaa

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on yhdeksän hiippakuntaa.

hiippakunta perustamisvuosi,
aikaisemmat nimet ja toimipaikat
toimialue
(maakuntien mukaan)
seura- ja
rovastikuntien
määrä (2021)
tuomio-
kirkko
Turun arkkihiippakunta 1276 Turun hiippakunta, Nousiainen
1229 Koroinen
1300 Turku
1817 Turun arkkihiippakunta[5]
Varsinais-Suomen suomenkieliset seurakunnat
Satakunta
srk:t 51
rovk:t 5
Turun tkko
Tampereen hiippakunta 1554 Viipurin hiippakunta, Viipuri
1724 Porvoon hiippakunta, Porvoo
1923 Tampereen hiippakunta[6]
Pirkanmaan suomenkieliset seurakunnat, paitsi Kuhmoisten alue
Kanta-Häme
srk:t 38
rovk:t 5
Tampereen tkko
Oulun hiippakunta 1851 Kuopion hiippakunta, Kuopio
1900 tuomiokapitulin siirto Ouluun
1923 Oulun hiippakunta[7]
Pohjois-Pohjanmaa
Lappi
Keski-Pohjanmaan suomenkieliset seurakunnat
srk:t 62
rovk:t 8
Oulun tkko
Mikkelin hiippakunta 1897 Savonlinnan hiippakuntaSavonlinna
1925 Viipurin hiippakunta, Viipuri
1945 Mikkelin hiippakunta[8]
Etelä-Savo
Etelä-Karjala
Kymenlaakso
Päijät-Häme
Pirkanmaalta Kuhmoinen
srk:t 38
rovk:t 4
Mikkelin tkko
Porvoon hiippakunta 1923[9] Suomen ruotsinkieliset ja enemmistöltään ruotsinkieliset kaksikieliset seurakunnat srk:t 49
rovk:t 9
Porvoon tkko
Kuopion hiippakunta 1939[10] Pohjois-Savo
Kainuu
Pohjois-Karjala
srk:t 46
rovk:t 5
Kuopion tkko
Lapuan hiippakunta 1956[11] Etelä-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Rannikko-Pohjanmaan suomenkieliset seurakunnat
srk:t 44
rovk:t 6
Lapuan tkko
Helsingin hiippakunta 1959[12] Helsingin ja Itä-Uudenmaan suomenkieliset seurakunnat srk:t 30
rovk:t 6
Helsingin tkko
Espoon hiippakunta 2004[13] Länsi-Uudenmaan suomenkieliset seurakunnat
Keski-Uusimaa
srk:t 19
rovk:t 3
Espoon tkko

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Hiippakunnat evl.fi. Viitattu 13.1.2021.
  2. a b c Tuomiokapituli evl.fi. Viitattu 13.1.2021.
  3. Asessori evl.fi. Viitattu 13.1.2021.
  4. Hiippakuntavaltuusto evl.fi. Viitattu 13.1.2021.
  5. Kaikkien hiippakuntien äiti arkkihiippakunta.fi. Viitattu 13.1.2021.
  6. Tietoa hiippakunnasta tampereenhiippakunta.fi. Viitattu 13.1.2021.
  7. Tuomiokapitulin vaiheita oulunhiippakunta.fi. Viitattu 13.1.2021.
  8. Hiippakunnan historia mikkelinhiippakunta.fi. Viitattu 13.1.2021.
  9. Borgå stifts historia borgastift.fi. Viitattu 13.1. 2021. (ruotsiksi)
  10. Tietoa hiippakunnasta kuopionhiippakunta.fi.
  11. Tietoa hiippakunnasta/Historia lapuanhiippakunta.fi. Viitattu 13.1.2021.
  12. Helsingin piispa helsinginhiippakunta.fi. Viitattu 13.1.2021.
  13. Tietoa hiippakunnasta espoonhiippakunta.fi. Viitattu 13.1. 2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Suomen evankelis-luterilaiset hiippakunnat: