Hyvinkää–Karjaa-rata

Suomen rataverkon rataosuus

Hyvinkää–Karjaa-rata on Suomen rataverkon osuus Hyvinkään ja Karjaan välillä. Rataosuuden pituus on 99 kilometriä, se on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Rataosalle valmistui joulukuussa 2009 kulunvalvonta ja kauko-ohjaus, jolloin radioloppuopastinjärjestelmäselvennä poistettiin käytöstä. Samalla Kirkniemen junasuoritus lopetettiin. Rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä, kalustonsiirtoliikennettä ja satunnaista museojunaliikennettä. Radan tärkeimpiin teollisuusasiakkaisiin kuuluu Sappi-konsernin Kirkniemen paperitehdas. Radalla kulkee neljä tavarajunaparia päivässä.

Hyvinkää–Karjaa
Perustiedot
Reitti Hyvinkää–Karjaa
Rakennettu 18711873
Avattu 1873
Lakkautettu
 • henkilöliikenne  1983
Omistaja Suomen valtio (vuodesta 1875)
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tavarajunia / vrk 10
Tekniset tiedot
Pituus 99,1 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei (suunnitteilla)
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 80 km/h
 • tavaraliikenteessä 80 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus Hyvinkää–Karjaa[1]
Ohjauskeskus Helsinki (Pasila)
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV
Hyvinkään rautatieasema Hyvinkää-Karjaa-rataosalla.

HistoriaMuokkaa

Tämä rata on alkuaan osa Hyvinkään ja Hangon välistä, Suomen ensimmäistä yksityisin varoin rakennettua leveäraiteista rautatietä. Rataosuus rakennettiin vuosina 1871–1873, ja sen rakentamisen rahoittivat pietarilaiset liikemiehet. Hankkeen etuna nähtiin Hangon edullinen sijainti talvisatamana, joka pysyi pitkään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulkomaankaupan talviaikanakin. Toiminta osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, pietarilaiset liikemiehet menettivät omaisuutensa ja rata päätyi valtion omistukseen parin vuoden kuluttua sen avaamisesta.[2]

Hankesuunnitelma Hyvinkää–Karjaa–Hanko-radan sähköistämiseksi on valmistunut vuonna 2019, ja suunnitelman on tarkoitus saada lainvoimaisuus vuoden 2020 lopussa. Sähköistys rakennetaan vuosina 2020–2024. Hankkeeseen sisältyy myös rataosalla olevien tasoristeysten turvallisuuden parantaminen niitä poistamalla tai muilla järjestelyillä. Hankkeen kustannusarvio on 62 miljoonaa euroa, josta sähköistyksen osuus on 46 miljoonaa euroa.[3]

LähteetMuokkaa

  1. F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.
  2. Bergström, Matti; Kilpiö, Olavi (toimittajat): Leveät kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset leveäraiteiset rautatiet, s. 117–178. Suomen rautatiemuseo, Hyvinkää, 2008. ISBN 978-951-96543-9-3.
  3. Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen Väylävirasto.

Aiheesta muuallaMuokkaa