Hyvinkää–Karjaa-rata

Hyvinkää–Karjaa
Perustiedot
Reitti	Hyvinkää–Karjaa
Rakennettu	1871–1873
Avattu	1873
Lakkautettu
• henkilöliikenne	1983
Omistaja	Suomen valtio (vuodesta 1875)
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Tavarajunia / vrk	10
Tekniset tiedot
Pituus	99,1 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	ei
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	80 km/h
• tavaraliikenteessä	80 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	Hyvinkää–Karjaa
Ohjauskeskus	Helsinki (Pasila)
Suojastus	kyllä
Kulunvalvonta	JKV
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Hyvinkää–Karjaa-rata on Suomen rataverkon osuus Hyvinkään ja Karjaan välillä. Rataosuuden pituus on 99 kilometriä, se on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Rataosalle valmistui joulukuussa 2009 kulunvalvonta ja kauko-ohjaus, jolloin radioloppuopastinjärjestelmä^selvennä poistettiin käytöstä. Samalla Kirkniemen junasuoritus lopetettiin. Rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä, kalustonsiirtoliikennettä ja satunnaista museojunaliikennettä. Radan tärkeimpiin teollisuusasiakkaisiin kuuluu Sappi-konsernin Kirkniemen paperitehdas. Radalla kulkee neljä tavarajunaparia päivässä.

Hyvinkään rautatieasema Hyvinkää-Karjaa-rataosalla.

HistoriaMuokkaa

Tämä rata on alkuaan osa Hyvinkään ja Hangon välistä, Suomen ensimmäistä yksityisin varoin rakennettua leveäraiteista rautatietä. Rataosuus rakennettiin vuosina 1871–1873, ja sen rakentamisen rahoittivat pietarilaiset liikemiehet. Hankkeen etuna nähtiin Hangon edullinen sijainti talvisatamana, joka pysyi pitkään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulkomaankaupan talviaikanakin. Toiminta osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, pietarilaiset liikemiehet menettivät omaisuutensa ja rata päätyi valtion omistukseen parin vuoden kuluttua sen avaamisesta.^[2]

Henkilöliikennettä rataosalla on ollut jonkin verran. Karjaan ja Hyvinkään välistä tarjontaa alettiin vähentää vähäisten matkustajamäärien vuoksi 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Aluksi 1980-luvun alussa osa junavuoroista korvattiin kahdella linja-autolla ajettavalla vuoroparilla. Vuonna 1983 henkilöjunaliikenne lakkautettiin kokonaan ja liikennettä hoidettiin arkipäivisin kulkeneilla neljällä vuoroparilla. Liikennettä hoidettiin näin muutaman vuoden ajan ja matkustajamäärien vähennyttyä oli 1990-luvun alkuun mennessä jäljellä enää kaksi linja-autolla ajettua vuoroparia. Kysyntä linja-autoliikenteelle on ollut niin heikkoa, että vuoden 2006 kesällä lakkautettiin viimeinen yhteen suuntaan kulkenut Helsinki–Saukkola–Hyvinkää-vuoro. Hyvinkäältä Rajamäelle liikennettä on runsaasti ja samaten myös Hanko–Karjaa–Lohja–Nummela-välillä. Välillä Lohja–Rajamäki ei ole kysyntää, sillä päämatkustajavirrat kulkevat läheisiin kuntakeskuksiin ja Helsinkiin, joten poikittaisliikennetarve on vähäistä. Kaukoliikenteen osana reitti voisi toimia, mutta vaihtajat jäisivät muutamaan päivässä.^lähde?

Hankesuunnitelma Hyvinkää–Karjaa–Hanko-radan sähköistämiseksi on valmistunut vuonna 2019, ja suunnitelman on tarkoitus saada lainvoimaisuus vuoden 2020 lopussa. Sähköistys rakennetaan vuosina 2020–2024. Hankkeeseen sisältyy myös rataosalla olevien tasoristeysten turvallisuuden parantaminen niitä poistamalla tai muilla järjestelyillä. Hankkeen kustannusarvio on 62 miljoonaa euroa, josta sähköistyksen osuus on 46 miljoonaa euroa.^[3]

LähteetMuokkaa

↑ F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.
↑ Bergström, Matti; Kilpiö, Olavi (toimittajat): Leveät kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset leveäraiteiset rautatiet, s. 117–178. Suomen rautatiemuseo, Hyvinkää, 2008. ISBN 978-951-96543-9-3.
↑ Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen Väylävirasto.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyvinkää–Karjaa-rata Wikimedia Commonsissa

[1] F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.

[2] Bergström, Matti; Kilpiö, Olavi (toimittajat): Leveät kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset leveäraiteiset rautatiet, s. 117–178. Suomen rautatiemuseo, Hyvinkää, 2008. ISBN 978-951-96543-9-3.

[3] Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen Väylävirasto.

[1]

[2]

[3]