Avaa päävalikko

Rajamäen rautatieasema

rautatieliikennepaikka Nurmijärvellä

Rajamäen rautatieasema (lyh. Rm) on rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Hyvinkää–Karjaa Rajamäen taajamassa Nurmijärvellä. Liikennepaikka sijaitsee 13 kilometrin päässä Hyvinkään rautatieasemalta. Asemalla on nykyisin ainoastaan tavaraliikennettä ja liikennepaikka on miehittämätön.

Rajamäki
Rajamäen rautatieasema.JPG
Perustiedot
Lyhenne Rm
Rataosa Hyvinkää–Karjaa
Sijainti 60°31′56″N, 024°45′42″E
Kunta Nurmijärvi
Etäisyydet Hyvinkää 13 km,
Karjaa 86 km
Röykkä 8 km
Avattu 1873
Lakkautettu henkilöliikenne 25. syyskuuta 1983
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Tavaraliikenne rajoitetusti tavaraliikennettä
Ratapiha
Raiteisto pääraide sekä kuormausraiteita

Sisällysluettelo

Aseman historiaaMuokkaa

Rajamäen talon tuntumaan avattiin laituri Hangon radan valmistuessa vuonna 1873. Rata oli aluksi yksityinen, mutta se siirtyi valtion omistukseen jo vuonna 1875. Talon maille laiturin tuntumaan perustettiin vuonna 1888 hiivatehdas, jonka ympärille kasvoi tiivis yhdyskunta. Tehtaasta kehittyi myöhemmin viinatehdas. Rajamäen laituri korotettiin asemaksi syyskuun alussa 1892 ja samana vuonna valmistui asemarakennus, joka oli ilmeisesti Oulun radan asemien tyyppipiirustusten mukainen. Asemarakennusta laajennettiin vuonna 1908 arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaan ja asemalta rakennettiin teollisuusraide Alkon tehtaille. Myöhemmissä muutoksissa asemarakennuksesta poistettiin siinä alun perin ollut poikkipääty. Rajamäki oli pitkään Nurmijärven suurin taajama, mutta 1960-luvulta lähtien kunnan kasvu alkoi painottua voimakkaasti kunnan eteläosiin, jotka sijaitsivat lähempänä Helsinkiä. Myös matkustajaliikenne suuntautui Rajamäeltä enemmän kirkonkylään ja edelleen kohti pääkaupunkiseutua kuin radan suuntaan. Asemarakennus jäi tyhjilleen vuonna 1973, jolloin aseman toiminnot siirrettiin viereiseen makasiinirakennukseen. Henkilöliikenne Hyvinkään ja Karjaan välisellä rataosalla lopetettiin vuonna 1983. Museovirasto on luokitellut Rajamäen asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.[1]

Nopon ja Kiljavan seisakkeetMuokkaa

Rajamäen aseman alaisina toimivat Nopon ja Kiljavan seisakkeet. Edellinen sijaitsi viisi kilometriä Rajamäeltä Hyvinkään suuntaan, jälkimmäinen saman verran Karjaan suuntaan. Nopon seisake (lyhenne Npo) perustettiin vuonna 1913 kohtaan, jossa Hyvinkäältä tullut maantie haarautui Nurmijärven ja Tuusulan kirkonkyliin. Noppoon muodostui pienimuotoinen taaja-asutus, mutta henkilöliikenne paikalla lopetettiin vuonna 1970 ja liikennepaikka lakkautettiin tavaraliikenteen loppuessa vuonna 1976. Vuonna 1981 Noppo oli kokeiluluonteisesti käytössä seisakkeena parin kuukauden ajan.[1]

Kiljavan seisakkeen (lyhenne Kiv) paikalla sijaitsi radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin kuulunut Nummelan laiturivaihde, jonka nimi muutettiin Kiljavaksi vuoden 1931 alussa. Paikan merkitystä lisäsi vuonna 1938 valmistunut tuberkuloosiparantola. Lisäksi läheisyyteen perustettiin ammattiyhdistysopisto vuonna 1950. Tavaraliikenne Kiljavan seisakkeella lopetettiin vuonna 1976 ja liikennepaikka lakkautettiin henkilöliikenteen loputtua koko rataosalla vuonna 1983. Sekä Nopon että Kiljavan liikennepaikkarakennukset on purettu. [1]

RatapihaMuokkaa

Rajamäen ratapihalla ei nykyisin voi järjestää junien kohtaamisia ilman erityisjärjestelyjä. Yksikään ratapihan sivuraiteista ei ole läpiajettava: täten sivuraiteelle ohjattavan junan olisi peräytettävä sivuraiteelta pois. Ratapihalta on raideyhteys Altian tehtaalle, joka on yksi liikennepaikan suurimmista rautatiekuljetuksien käyttäjistä. Rajamäki toimii myös raakapuun lastauspaikkana.

Vuonna 1996 ensi-iltaan tulleen elokuvan Yöjuna alkukohtaukset on kuvattu Rajamäen asemalla.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 86–87. Helsinki: Karttakeskus, 2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa