Hanko–Hyvinkää-rata

kahdesta rataosudeesta koostuva rautatie Suomessa

Hanko–Hyvinkää-rata on vuonna 1873 valmistunut, alun perin yksityinen rautatie, joka johtaa Hangosta pääradan varrelle Hyvinkäälle. Sen rakentamisen rahoittivat pietarilaiset liikemiehet. Hankkeen etuna nähtiin Hangon edullinen sijainti talvisatamana, joka pysyi pitkään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ­ulko­maan­kaupan talvi­aikanakin. Toiminta osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, ja rata päätyi valtion omistukseen parin vuoden kuluttua.[1]

Hanko-Hyvinkää-rata
Hangon rata Tammisaaressa 1.JPG
Perustiedot
Reitti HyvinkääHanko
Avattu 1873
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Tekniset tiedot
Pituus 148,4 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei (määrä valmistua 2024)
Liikenteenohjaus
Ohjauskeskus Helsinki (Pasila)
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV

Sen jälkeen kun Helsingistä Karjaan kautta Turkuun johtava rantarata vuonna 1903 valmistui, Hanko–Hyvinkää-rata jakautuu selvästi kahteen osaan, Hyvinkää–Karjaa-rataan sekä Karjaalta Hankoon johtavaan Hangon rataan.

Kuntia Hanko–Hyvinkää-radan varrella ovat Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti, Lohja, Raasepori ja Hanko.

Hanko–Hyvinkää-ratayhteyden mukaan on saanut nimensä radan alkukohtaan Hyvinkäälle rakennettu uusi asuinalue Hangonsilta.

LiikennöintiMuokkaa

Radalla kulkee keskimäärin kahdeksan tavarajunaa päivässä. Lisäksi osuudella Hanko–Karjaa liikennöi päivittäin neljätoista kiskobussia.[2]

SähköistysMuokkaa

Liikennevirasto laati Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämisestä suunnitelman, joka oli nähtävillä kunnissa syksyllä 2013.[3] Viimeisin ratasuunnitelma valmistui syksyllä 2019. Hanko–Hyvinkää-radan sähköistyshankkeeseen kuulu myös Hangon satamaradan, Kirkniemen pistoraiteen ja Lappohjan satamaraiteen sähköistäminen. Yhteensä sähköistettävien raiteiden pituus on 165 kilometriä. Sähköistyksen lisäksi radan tasoristeyksiä parannetaan. Hallitus päätti käynnistää sähköistyshankkeen 2020.[2] Hankkeen kustannusarvio on 62 miljoonaa euroa,[4] ja rakennustyöt on tarkoitus tehdä vuosina 2021–2024.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Bergström, Matti & Kilpiö, Olavi (toimittajat): Leveät kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset leveäraiteiset rautatiet, s. 119–177. Hyvinkää: Suomen rautatiemuseo, 2008. ISBN 978-951-96543-9-3.
  2. a b Strandberg, Mira: Ilonhuudahduksia Länsi-Uudellamaalla – 30 vuoden lobbaukset tuottavat tulosta, kun Hanko-Hyvinkää –rata sähköistetään Hangötidningen/Hangon lehti. 18.6.2019. Arkistoitu 13.7.2019. Viitattu 13.7.2019.
  3. Hyvinkää–Hanko Liikennevirasto. Arkistoitu 1.8.2015. Viitattu 23.8.2015.
  4. Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen Väylävirasto. Viitattu 29.3.2020.
  5. Tiainen, Paula: Lukuisia vaarallisia tasoristeyksiä poistuu Hangon ja Hyvinkään väliltä, kun rata sähköistyy – Näin muutos vaikuttaa asukkaiden arkeen Yle Uutiset. 30.8.2021. Viitattu 31.10.2021.
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.