Matti Vanhanen

suomalainen poliitikko ja entinen pääministeri
Tämä artikkeli käsittelee poliitikkoa. Muita samannimisiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Matti Taneli Vanhanen (s. 4. marraskuuta 1955 Jyväskylä) on suomalainen valtioneuvos, keskustalainen poliitikko ja entinen kansanedustaja. Hän on toiminut Suomen pääministerinä ja keskustan puheenjohtajana 2003–2010, valtiovarainministerinä 2020–2021 ja kansanedustajana 1991–2010 sekä uudelleen vuosina 2015–2023. Vanhanen on toiminut eduskunnan puhemiehenä vuosina 2019–2020 sekä 2022–2023. Vanhanen on Suomen kolmanneksi pitkäaikaisin pääministeri ja pisimpään pääministerinä toiminut keskustalainen.[8]

Matti Vanhanen
Matti Vanhanen vuonna 2020.
Matti Vanhanen vuonna 2020.
Eduskunnan puhemies
7.6.2019–9.6.2020
1.2.2022–4.4.2023
Edeltäjä Antti Rinne
Anu Vehviläinen
Seuraaja Anu Vehviläinen
Petteri Orpo
Suomen valtiovarainministeri
Marinin hallitus
9.6.2020–27.5.2021
Edeltäjä Katri Kulmuni
Seuraaja Annika Saarikko
Pääministerin sijainen
Marinin hallitus
9.6.2020–10.9.2020
Edeltäjä Katri Kulmuni
Seuraaja Annika Saarikko
Suomen pääministeri
Vanhasen I hallitus[1]
24.6.2003–19.4.2007
Vanhasen II hallitus[2]
19.4.2007–22.6.2010
Presidentti Tarja Halonen
Pääministerin sijainen Antti Kalliomäki (I)
Eero Heinäluoma (I)
Jyrki Katainen (II)
Edeltäjä Anneli Jäätteenmäki[3]
Seuraaja Mari Kiviniemi[3]
Suomen puolustusministeri
Jäätteenmäen hallitus[4]
17.4.2003–24.6.2003
Edeltäjä Jan-Erik Enestam[5]
Seuraaja Seppo Kääriäinen[1]
Keskustan puheenjohtaja
2003–2010
Edeltäjä Anneli Jäätteenmäki
Seuraaja Mari Kiviniemi
Kansanedustaja
22.3.1991–19.9.2010[6], 22.4.2015–4.4.2023
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt4. marraskuuta 1955 (ikä 68)[6]
Jyväskylä[6]
Ammatti lehtimies[6]
Puoliso Merja Vanhanen (1985–2006)[6]
Tiedot
Puolue Suomen Keskusta
Koulutus valtiotieteiden maisteri (1989)[6]
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Uskonto evankelis-luterilainen[7]
Kunnianosoitukset valtioneuvoksen arvonimi (2024)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.eduskunta.fi/EN/kansanedustajat/Pages/414.aspx

Huhtikuussa 2003 Vanhanen nimitettiin pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen puolustusministeriksi. Jäätteenmäen erottua Irak-vuodon vuoksi Vanhanen valittiin pääministeriksi kesäkuussa ja keskustan puheenjohtajaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa lokakuussa 2003. Vanhanen on ollut presidenttiehdokkaana vuosina 2006 ja 2018.

Vanhasen pitkää pääministerikautta värittivät muun muassa vaalirahakohu sekä Vanhasen yksityiselämään liittyvät kohut. Kesäkuussa 2010 Vanhanen luopui vapaaehtoisesti pääministeriydestä ja keskustan puheenjohtajuudesta. Pääministerikautensa jälkeen Vanhanen toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtajana 2010–2014. Eduskuntavaaleissa 2015 hänet valittiin jälleen kansanedustajaksi. Kimmo Tiilikaisen siirryttyä ministeriksi Sipilän hallitukseen Vanhanen valittiin hänen tilalleen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.[9]

Sittemmin Vanhanen luopui eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta keskittyäkseen ehdokkuuteensa vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Vanhanen toimi eduskunnan puhemiehenä kesäkuusta 2019 kesäkuuhun 2020[10][11] ja Marinin hallituksen valtiovarainministerinä koronapandemian aikana.

Lapsuus ja nuoruus

muokkaa

Matti Vanhasen isä oli dosentti Tatu Vanhanen ja äiti rouva Anni Tiihonen.[6] Poika sai nimekseen Matti Taneli; Urho Kekkosella oli vuonna 1928 syntyneet kaksospojat Matti ja Taneli.[12] Vanhasella on kaksi veljeä: Rauno ja Tuomo. Matti on iältään veljeksistä keskimmäinen.[13] Vanhanen kirjoitti ylioppilaaksi Lahnuksen yhteiskoulusta vuonna 1975.[6] Hän päätti ryhtyä absolutistiksi ennen asepalvelustaan ja kotiutui varusmiespalveluksesta reservin kersanttina.[14][15]

Poliittinen ura

muokkaa

Nuorisopoliitikkona

muokkaa

Varusmiespalveluksen jälkeen Vanhanen valittiin Varusmiesliiton puheenjohtajaksi.[16] Hän työskenteli vuoden Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja oli kesäisin töissä rakennustyömailla.[17]

Ydinvoimaa vastustanut, mutta hyviä neuvostosuhteita ja Ahti Karjalaista kannattanut Vanhanen valittiin Esko Ahon jälkeen Keskustanuorten puheenjohtajaksi. Vanhanen oli presidentin valitsijamies vuonna 1982.[18] Vanhanen toimi Nuoren Keskustan Liiton (nyk. Suomen Keskustanuoret) puheenjohtajana 1980–1983. Hän yritti eduskuntaan vuoden 1983 vaaleissa, mutta ei tullut parillatuhannella äänellä valituksi. Vanhanen avioitui Merja Vanhasen (myöh. Mäntyniemi) kanssa 1985 ja aloitti vantaalaisen paikallislehden Kehäsanomien toimittajana. Sen toimittajana ja päätoimittajana hän toimi vuodet 1985–1991.[19] Vanhanen valittiin Nurmijärven kunnanvaltuuston jäseneksi vuonna 1989.[20]

Suomenmaa-lehden kolumnistina hän moitti Helsingissä heinäkuussa 1985 pidettyä, Baltian maiden vapauspyrkimyksiä kannattanutta ”provokatoorista mielenosoitusta”.[21]

Vanhanen yritti toisen kerran eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa, mutta ei tullut valituksi. Hänet kuitenkin valittiin Paavo Väyrysen valitsijamieheksi vuoden 1988 presidentinvaalissa.[18] Vanhanen valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989.[6] Hänen pro gradu -tutkielmansa otsikko oli ”Valtioneuvoston selonteko julkisen hallinnon toimintaa ohjaavana asiakirjana”.[22] Matti Vanhanen pyrki keskustan puoluesihteeriksi vuonna 1990, mutta valituksi tuli Erja Tikka.[23][24]

Kansanedustajana 1991–2010

muokkaa
 
Vanhanen (kolmas oikealta) vierailulla DDR:ssä vuonna 1988.

Vanhanen pyrki eduskuntaan kolmannen kerran vuoden 1991 vaaleissa, kun Johannes Virolainen ja Marjatta Väänänen olivat jääneet pois, ja Paavo Väyrynen tullut Lapin läänin vaalipiiristä ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiiriin. Keskusta sai vaalivoiton ja Vanhanen pääsi eduskuntaan 3 828 äänellään.[25]

Kansanedustajana Vanhanen edusti keskustaliberaalia ja vihreää linjaa torjuen marraskuussa 1992 eduskuntaponnella muun muassa kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen muotoileman energiakompromissin, joka olisi jo silloin mahdollistanut viidennen ydinvoimalan rakentamisen Suomeen.[26] Vanhanen halusi selvittää ensin uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuudet. Hän äänesti myös 5. ydinvoimalan rakentamista vastaan.[26] Keväällä 2010 pääministerinä ollessaan Vanhanen kertoi ydinvoimakantansa muuttuneen edellisen vaalikauden 2003–2007 aikana. Omien sanojensa mukaan hän ei sitä ennenkään ollut fanaattinen ydinvoiman vastustaja.[27]

Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa, kun keskusta kärsi suuren vaalitappion SDP:lle, Vanhanen piti kansanedustajanpaikkansa täpärästi.[28]

Vanhanen oli valmistelemassa Keskustan työreformia, jonka se laati oppositiokaudellaan Paavo Lipposen I hallituksen aikana. Työreformin tarkoituksena oli työllisyyden parantaminen työnantajien työllistämiskynnystä madaltamalla. Käytännössä työehtojen noudattaminen olisi tehty paikallisesti hivenen joustavammaksi. SAK vastusti uudistuksia ja SDP vaati Vanhasen edeltäjää Anneli Jäätteenmäkeä hautamaan uudistusajatukset. Vuonna 2003 hallitusneuvotteluissa SDP edellytti, ettei keskusta johtavana hallituspuolueena ota Anneli Jäätteenmäen hallituksessa työreformia esille. Pääministeri Petteri Orpon hallitus ryhtyi toteuttamaan työreformin oppeja vuonna 2023.[29]

Puolustusministerinä 2003

muokkaa
 
Pohjoismaiden pääministerit. Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Oslossa, vuodelta 2003

Vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen Vanhasesta tuli puolustusministeri[30] Anneli Jäätteenmäen lyhytikäiseen hallitukseen. Puolue oli tarjonnut hänelle ulkomaankauppaministerin paikkaa, mutta Vanhanen piti perhesyistä parempana puolustusministerin paikkaa. Ruuhka-Suomesta ministerinpaikan saivat Vanhasen lisäksi Helsingin vaalipiiristä kansanedustajaksi valittu pääministeri Anneli Jäätteenmäki ja kulttuuriministeri Tanja Saarela. Tämän väitetäänkenen mukaan? olleen osa keskustan kaupunkistrategiaa, puolue halusi esiintyä vahvasti Helsingissä ja Uudellamaalla.

Pääministerinä 2003–2007

muokkaa

Eduskunta valitsi Vanhasen pääministeriksi kesäkuussa 2003, kun edellinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki oli joutunut eroamaan niin sanotun Irak-skandaalin vuoksi. Puolustusministeriksi hallitukseen nousi Vanhasen tilalle Seppo Kääriäinen, muut ministerit säilyttivät paikkansa. Vanhasen I hallitus oli Suomen tasavallan 69. hallitus. Lokakuussa 2003 Vanhanen valittiin myös keskustan puheenjohtajaksi.

7. kesäkuuta 2005 Matti Vanhanen, liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen sekä ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki tekivät Suomen ja Venäjän välisiä taloussuhteita koskevan työvierailun Moskovaan Venäjän pääministeri Mihail Fradkovin luo. Vierailun yhteydessä todettiin ilmatilanloukkauskeskustelu loppuun käsitellyksi.

Pääministerinä Matti Vanhanen oli presidentti Tarja Halosen ohella puheenjohtajan virassa Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2006.

Presidenttiehdokkaana 2006

muokkaa

Pääministeri Vanhanen ilmoitti haluavansa keskustan presidenttiehdokkaaksi 16. huhtikuuta 2005. Vanhasen presidentinvaalikampanjaan liittyen ilmestyi kaksi kirjaa. Timo Laaninen kokosi 23. lokakuuta 2005 julkaistun, kuvitetun kirjan Se on ihan Matti. Vanhasen poliittinen sanoma koottiin 11. joulukuuta 2005 ilmestyneeseen kirjaan Suomen tie maailmassa. Siinä Vanhanen korosti Yhdistyneiden kansakuntien asemaa ulkopolitiikassa.

Vanhanen kannatti kampanjassaan presidentille suppeampia valtaoikeuksia kuin istuva presidentti Tarja Halonen. Hänen mielestään tasavallan presidentti voisi jäädä pois joistain Euroopan unionin huippukokouksista, mutta hoitaa suhteita Kiinaan, Venäjään ja Yhdysvaltoihin. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen, SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipposen ja hänen itsensä tekemän puolueiden puheenjohtajien sopimuksen mukaisesti Vanhanen ei kuitenkaan ajanut presidentin valtaoikeuksien muuttamista ennen vuoden 2012 presidentinvaaleja.[31]

Yrittäjyys ja sen tukeminen korostuivat Vanhasen puheissa selvästi. Hän puolusti voimakkaasti myös presidentin asemaa puolustusvoimien ylipäällikkönä, koska presidentti on puoluepolitiikan yläpuolella. Vanhanen perusteli kantaansa myös sillä, että armeijan pitkäjännitteisen kehittämisen kannalta on hyvä, että ylipäällikkönä on mahdollisimman arvovaltainen henkilö. Pääministerin tai puolustusministerin rooliin ylipäällikkyys ei hänen mielestään istu. Euroopan unionia tuli Vanhasen mukaan kehittää yhtenäisenä ja avoimena ilman, että jäsenvaltioita jaetaan eriarvoisiin ryhmiin.

Virallisesti Vanhanen nimitettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi 29. lokakuuta 2005 Helsingin jäähallissa pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa. Vanhanen korosti linjapuheessaan Suomen asemaa globalisoituvassa yhteiskunnassa. Vanhasen vaalityön tueksi perustettua presidenttiverkostoa johtivat keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja presidentti Martti Ahtisaaren Crisis Management Initiative -toimiston toiminnanjohtaja Pauliina Arola.

15. tammikuuta 2006 järjestetyssä presidentinvaalissa pääministerikyselyissä ylivoimaisia suosiolukuja jatkuvasti saanut Vanhanen menestyi odotettua heikommin. Hän sai vaalissa vain 18,6 prosenttia äänistä eikä päässyt toiselle kierrokselle. Tulos oli huonompi kuin keskustan valtakunnallinen kannatus. Ennen vaaleja puolueen varapuheenjohtaja Paula Lehtomäki oli todennut, että alle 20 %:n kannatus on katastrofi. Vanhanen kertoi olevansa pettynyt tulokseen ja samalla ilmoitti kannattavansa sopimuksen mukaisesti kokoomuksen Sauli Niinistöä, joka haastoi istuvan presidentti Tarja Halosen vaalin toisella kierroksella, mutta ei tullut valituksi.[32]

Pääministerinä 2007–2010

muokkaa

Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen Vanhasen johtama keskusta säilytti niukasti suurimman puolueen aseman eduskunnassa. Näin Vanhanen valittiin eduskunnassa tulevankin hallituksen pääministeriksi.[33] Hallitusneuvottelut käytiin Vanhasen johdolla keskustan, kokoomuksen, RKP:n ja vihreiden kesken, ja niiden pohjalta syntynyt Vanhasen II hallitus nimitettiin 19. huhtikuuta 2007.

Vanhasen ensimmäisen hallituksen toimintavuosina tulopoliittinen kokonaisratkaisu syntyi yleensä melko vaivattomasti. Vuonna 2007 tulopoliittiset neuvottelut ajautuivat liittokohtaisiksi. Jonkin verran hämmennystä heräsi hallituksen nimitettyä pääministerin isoveljen, Suomen Yrittäjissä toimineen Rauno Vanhasen kesäkuun lopussa työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman ohjelmajohtajaksi. Asemassaan Rauno Vanhanen oletettavasti ajaa yrittäjävetoista tulopolitiikkaa.[34]

Vuonna 2008 Vanhanen kannusti kuntia siirtymään niin kutsuttuun pormestarimalliin. Vanhasen mukaan varsinkin kriisikunnille pormestarimalli oli suositeltava.[35][36]

Vaalirahoitusmyrskyn silmässä

muokkaa
 
Pääministeri Vanhanen Pohjoismaiden neuvoston lehdistötilaisuudessa Tukholmassa 2009.

Vanhanen joutui keväällä 2009 nousseen vaalirahoituskohun keskipisteeseen, kun kävi ilmi, että paitsi hänen puolueensa, myös hän itse on saanut tukea muun muassa kaupan alan yrittäjiltä ja keskustaa lähellä olevilta säätiöiltä.

MTV3:n uutiset kertoi 11. kesäkuuta 2009, että kiinteistöpalveluyhtiö Nova Group antoi eduskuntavaalivuonna 2007 noin 125 000 euroa Menestyvä Suomi ry:lle, joka on keskustan varainhankintayhdistys. Yle Uutisten mukaan Vanhanen ei ollut tietoinen tuesta. Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen kertoi Yle uutisille, että Vanhanen oli tietoinen tuestaselvennä, mutta ei tuen suuruudesta. Yksityishenkilö teki kesäkuussa 2009 oikeuskanslerille selvityspyynnön, joka koskee muun ohella pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa 22. tammikuuta 2007 pidettyä kokousta. Tapaamiseen osallistuivat pääministerin lisäksi Kuntien eläkevakuutuksen keskustalainen toimitusjohtaja Markku Kauppinen, keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen sekä Nova Groupin johtohenkilöitä. Aiheina olivat muun muassa Novan tuki keskustapuolueelle ja puoluerahoitus muutenkin.[37]

28. syyskuuta 2009 Yle TV2:n Silminnäkijä-ohjelma väitti nimeltä mainitsemattoman rakennusliikkeen toimittaneen ilmaisia rakennustarvikkeita Vanhaselle tämän vuonna 1996 rakennettua taloa varten. Sama yhtiö olisi urakoinut taloja keskustaa lähellä olevalle Nuorisosäätiölle. Vanhanen kiisti väitteet.[38][39] Keskusrikospoliisi alkoi selvittää oliko syytä aloittaa esitutkintaa tapausta koskien,[40] mutta totesi myöhemminen että mahdollinen rikos olisi vanhentunut.[41]

Kun vaalirahoituskysymys oli ollut mediassa esillä noin puoli vuotta, Kampanja-verkkolehden 1.–2. lokakuuta 2009 tekemässä kyselyssä Matti Vanhasella todettiin olevan suomalaisista huippupoliitikoista huonoin imago.[42]

Keskusrikospoliisi alkoi tammikuussa 2010 selvittää, onko Vanhasta syytä epäillä rikoksesta Raha-automaattiyhdistyksen vaalirahojen jaossa.[43]

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka teki 16. syyskuuta 2010 eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ilmoituksen Vanhasen virkatoimen tutkimiseksi. Jonkan mukaan Vanhanen oli esteellinen osallistumaan valtioneuvoston yleisistuntoihin, joissa päätettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämisestä Nuorisosäätiölle. Edelleen Jonkan mukaan asiaa olisi arvioitava myös rikosoikeudellisesti.[44] Vanhanen kommentoi tiedotusvälineille Jonkan päätöstä jääviysriskistä sanoi, että ”olisi hyvä, jos olisin hoksannut”.

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi samoin kuin keskustan piirijohtajat kommentoivat Jonkan päätöstä sanoin, että ”ne eivät koske puolueen nykyjohtoa”. Puhuttiin asian viemisestä valtakunnanoikeuteen. Myöhemminmilloin? Vanhasen tiedotusvälineille kommentoimaa ”hoksaamatta jättämistä” kyseenalaistettiin, sillä Vanhanen epäili itse jääviyttään päättämään ydinvoiman lisärakentamisesta valtioneuvoston istunnossa keväällä 2010, koska keskusta oli saanut noin 8 000 euron puoluerahoituksen Fennovoimalta ja TVO:lta. Vanhasen valtiosihteeri Risto Volanen oli selvittänyt asiaa keväällä oikeuskansleri Jonkalta, mutta Jonkan tulkinnan mukaan Vanhanen ei ollut esteellinen lisäydinvoiman päätöskäsittelyssä.[45]

Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti myöhemmin, että se pyytää poliisia aloittamaan esitutkinnan Vanhasen mahdollisesta jääviydestä Raha-automaattiyhdistyksen avustusten jaossa. Valiokunta oli yksimielinen, mutta keskustalaiset valiokunnan jäsenet jättivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Tutkintaa johti Veli-Matti Räsänen Keskusrikospoliisista.[46]

Vanhasta kuultiin KRP:ssä koko päivän kestäneissä kuulusteluissa joulukuussa 2010 kahdesti ja valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan Vanhasen joutuminen valtakunnanoikeuteen näytti KRP:n tutkinnan jälkeen epävarmalta. Nissisen mukaan näyttö ylitti vain niukasti tutkintakynnyksen; syytekynnys on korkeampi kuin tutkintakynnys.[47] Asiaa käsitteli eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka kuuli Vanhasen lisäksi useita asiantuntijoita. Perustuslakivaliokunta katsoi helmikuussa 2011 antamassaan lausunnossa, että Vanhanen oli rikkonut tuottamuksellisesti virkavelvollisuuttaan, mutta hänen menettelynsä ei ollut törkeän huolimatonta eikä perustuslain syyksiluettavuusvaatimus sen vuoksi täyttynyt.[48]

Vetäytyminen puheenjohtajuudesta

muokkaa

Vanhanen ilmoitti joulukuussa 2009, ettei aio hakea jatkokautta keskustan puheenjohtajana, vaikka hän oli aiemmin useaan otteeseen kertonut pyrkivänsä kolmannelle puheenjohtajakaudelle kesän 2010 puoluekokouksessa. Hän kertoi yhdeksi syyksi leikkauksen, joka tehtäisiin vuoden 2010 lopulla. Joulukuussa 2009 Matti Vanhanen kertoi sairastavansa nivelrikkoa, joka korjataan leikkauksella.[49]

Politiikan tarkkailijat arvelivat, ettei Vanhanen päättänyt vetäytyä pelkästään terveydellisistä syistä. Esimerkiksi valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen arvioi, että päätökseen oli vaikuttanut huoli siitä, miten keskusta menestyisi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, ja kannattajakunnan turhautuminen tappioihin. Tampereen yliopiston valtio-opin professori Heikki Paloheimo arvioi Vanhaseen kohdistuneen aiempaa enemmän poliittisia paineita, sillä puolueen puheenjohtajana hän on hävinnyt kaikki vaalit. Ilkan entinen päätoimittaja, professori Kari Hokkanen on huomauttanut, että syy voi olla väsymys, sillä toimiminen kuuden vuoden ajan pääministerinä on hyvin raskasta.[50] Matti Vanhanen kertoi aikovansa olevansa mukana työelämässä vielä ainakin vuoden 2019 loppuun asti[51] ja kertovansa eronsa todelliset syyt vasta vuosien päästä.[52]

Helmikuussa 2009 Vanhanen oli ilmoittanut olevansa pääministerinä kymmenen vuoden kuluttuakin.[53] Vuonna 2010 hän kirjoitti blogissaan: ”Päätin kesäkuussa pitkän pääministerikauteni ja olen syksyn politiikasta osin sivussa hoitaessani terveyttäni, mutta vuoden loppuun mennessä palaan työhön eduskunnassa täysillä.”[54] Syyskuussa 2010 Vanhanen aloitti Perheyritysten liiton toimitusjohtajana ja luopui eduskunnan jäsenyydestä.[55]

Kansanedustajana 2015–2023

muokkaa
 
Matti Vanhanen irlantilaisen poliitikon, Niamh Smythin kanssa marraskuussa 2022

Marraskuussa 2014 Vanhanen ilmoitti jättävänsä tehtävänsä Perheyritysten liitossa ja asettuvansa ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.[56] Vanhanen valittiin eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä 11 304 äänellä.[57] Hänet valittiin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.[9] Vanhanen ei asettunut ehdolle enää vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.[58]

Presidenttiehdokkaana 2018

muokkaa

Maaliskuussa 2016 Vanhanen ilmoitti pyrkivänsä keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaalissa.[59] Samalla hän ilmoitti luopuvansa eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta tutustuakseen ulkopolitiikkaan.[60] Keskustan valitsemana presidenttiehdokkaana Vanhanen sai vähemmän ääniä kuin Paavo Väyrynen.

Helsingin Sanomien vaalikoneessa Vanhanen vaati Suomelta aktiivisempaa otetta rauhanvälityksessä. Linjapuheessaan keskustalaisille Vanhanen kritisoi Suomen ulkopolitiikkaa liian kapea-alaiseksi ja halusi tuoda keskiöön muun muassa demokratiakehityksen ja ihmisoikeuksien edistämisen maailmassa, terrorismin ennaltaehkäisyn ja ilmastonmuutoksen torjumisen.[61]

Vanhasen mukaan Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon horjuttaisi ”nykyistä vakautta”, johon Vanhasen mukaan kuuluu Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus.[62]

Poliittisia näkemyksiä

muokkaa

Pääministeri Vanhanen arvioi Helsingin Sanomissa 5. joulukuuta 2007 Venäjän juuri käytyjä duuman vaaleja toteamalla, että vaalitulos oli hänen mielestään vakuuttava ja että vaaleista länsimaissa esitetyt vilppisyytökset olivat ”hieman epämääräisiä”. Samaan aikaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön edustajat sekä Euroopan neuvoston tarkkailijat totesivat, että Venäjän ”parlamenttivaalit eivät olleet oikeudenmukaiset eivätkä täyttäneet demokraattisten vaalien tunnusmerkkejä”.[63]

Vanhanen on kannattanut eläkeiän nostoa, jonka hän näkee parhaimpana mahdollisuutena selvitä talouskriisin jälkeisestä ajasta.[64] Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Eeva Kuuskosken mielestä Vanhanen toimi kaksinaismoralisesti korostaessaan perhearvoja, mutta samanaikaisesti vaatiessaan ihmisiä työskentelemään pidempään.[65]

Vanhanen on katsonut, että kuntaliitokset eivät heikennä keskustan asemaa.[66]

Vanhanen oli aluepolitiikan tukija. Hänen mielestään alueiden välisiä kehityseroja olisi tasattava niin maailmanlaajuisesti kuin Euroopassa ja Suomessakin. Julkisen vallan tehtävänä olisi osaltaan mahdollistaa elämän ja asumisen edellytykset myös syrjäisimmillä alueilla. Tämä olisi velvoite sekä Euroopan unionille että Suomelle. Toisaalta Vanhasen mukaan olisi rakennettava vahvassa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa olevia keskuksia, jotka toimisivat maailmanlaajuisissa verkostoissa. Vanhasen mukaan niissä tapahtuisi kehityksemme keihäänkärkien hiominen. Keskuksien tehtävänä olisi välittää osaamista lähialueidensa ohella laajemmin Suomeen.[67][68]

Aluepolitiikka näkyi myös Vanhasen puolustuspoliittisessa kannanotossa,milloin? joka nojasi vahvasti asevelvollisuuteen ja koko maan alueelliseen puolustukseen: ”Olennainen tekijä Suomen turvallisuuspolitiikassa on aina ollut hyvä maanpuolustuskykymme, joka jatkossakin lepää asevelvollisuusarmeijan varassa. Suomen ei pidä olla turvallisuuden vapaamatkustaja. Uskottava maanpuolustus säilyy jatkossakin turvallisuuspolitiikkamme peruspilarina ja sen edellytyksistä pitää huolehtia. Koko maan puolustamisesta on pidettävä huolta.”[69]

Electronic Frontier Finland myönsi vuoden 2007 yksilösarjan Isoveli-palkinnon Vanhaselle, koska hän on Effin mukaan johdonmukaisesti kehottanut kansalaisia luottamaan sokeasti viranomaisiin ja päättäväisesti tukahduttanut kansalaiskeskustelun ”keskeneräisistä asioista” sekä pyysi anteeksi Muhammed-pilakuvien julkaisua.[70]

Vanhanen haki tammikuussa 2008 apua Googlen perustajilta Internetin ”epäilyttävien viestien” kuten Jokelan ammuskelutapauksen uhkauksien tunnistamiseen.[71]

Vanhanen arvosteli Suomen Kuvalehdessä keväällä 2011 Kiviniemen hallitusta pakoilusta kun Suomi päätti olla osallistumatta Nato-johtoiseen Libya-operaatioon, ja päätti olla lähettämättä taistelulentokoneita toisin kuin muun muassa Ruotsi. Vanhasen mukaan kutsun puute ei kelpaa perusteeksi Suomen poisjäännille. Suomi ei ottanut YK:n päätöslauselmaa Vanhasen mukaan vakavasti.[72]

Vuonna 2008 Vanhanen sanoi, että tupakoitsijoista aiheutuu terveydenhuollolle vähemmän kustannuksia kuin savuttomista. Pitkäikäiset savuttomat aiheuttavat sairaanhoidolle neljänneksen enemmän kustannuksia kuin tupakoivat suomalaiset.[73]

Pääministerikaudellaan Vanhanen tuli tunnetuksi Nurmijärven kaltaisten puutarhakaupunkien kannattajana.[74]

Vuoden 2017 lopussa Vanhanen sanoi, että Eurooppaa uhkaa afrikkalainen kansainvaellus. Vanhasen mielestä Eurooppa ei voi olla afrikkalaisille ”uusi Amerikka”.[75]

Vuonna 2022 Vanhanen esitti Alfa-tv:n keskusteluohjelmassa Café Finland, että sosiaaliturvajärjestelmän väärinkäyttö ja tulonsiirroilla eläminen liittyvät myös toisiinsa. Vanhasen mielestä jokaisessa järjestelmässä on tätä väärinkäytön piirrettä. Toimeentulotuen varassa eläminen ei ole Vanhasen mielestä aineellisesti hääppöistä elämää. Vanhasen mielestä asumistukijärjestelmä pitäisi korjata, sillä se nostaa asuntojen hintoja kasvukeskuksissa. Samaan aikaan Vanhanen kannattaa sitä, että jokaiselle on lämmin asunto.[76]

Vaalimenestys

muokkaa
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos Lähde
2003 Uudenmaan vaalipiiri 6 917 valittiin [77]
2007 Uudenmaan vaalipiiri 24 112 valittiin [78]
2015 Uudenmaan vaalipiiri 11 304 valittiin [79]
2019 Uudenmaan vaalipiiri 5 276 valittiin [80]

Yksityiselämä

muokkaa
 
Vanhasen entinen puoliso Merja Vanhanen Porissa vuonna 2009.

Matti Vanhasella on entisen vaimonsa (1985–2006) Merja Vanhasen kanssa kaksi lasta, Annastiina (s. 1991) ja Juhana (s. 1994)[81].

Matti Vanhanen seurusteli vuonna 2006 runsaat puoli vuotta Susan Kurosen (nykyisin Susan Ruusunen) kanssa. Asia uutisoitiin laajasti tiedotusvälineissä, ja suhteesta tuli vakioaihe keltaisessa lehdistössä.[82][83][84][85] Juuri ennen vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalihuoneistojen sulkeutumista ilmoitettiin, että Matti Vanhanen tekee esitutkintapyynnön seuraavana päivänä Kurosen kirjoittaman kirjan Pääministerin morsian kustantajasta, Etukeno Oy:stä.[86] Helsingin käräjäoikeuden ja hovioikeuden käsittelyiden ja tuomioiden jälkeen korkein oikeus tuomitsi kesäkuussa 2010 Ruususen ja Etukeno Oy:n johtajan Kari Ojalan sakkorangaistuksiin Vanhasen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.[87]

Vanhasen nimi liitettiin vuonna 2007 silloiseen vihreiden kansanedustaja Merikukka Forsiukseen, mutta Vanhanen ja Forsius kiistivät, että heillä olisi ollut suhdetta.[88][89][90]

Maaliskuusta 2009 heinäkuuhun 2010 Vanhanen oli kihloissa Sirkka Mertalan kanssa, joka osallistui Vanhasen rinnalla muun muassa Emma-gaalaan ja itsenäisyyspäivän vastaanottoon.[91][92] Vuodesta 2016 lähtien Vanhanen on seurustellut Heidi Huhtamaan kanssa.[93]

Vuoden 2018 presidentinvaalikampanjan aikaan selvitettiin Vanhasen osakesijoitukset, joiden arvo oli (joulukuussa 2017) 104 000 euroa.[94]

Vuonna 2019 Vanhasella diagnosoitiin munuaissyöpä ja häneltä poistettiin toinen munuainen. Syyskuussa 2019 hän joutui avosydänleikkaukseen, jossa hänen sydämeensä laitettiin uusi läppä.[95]

Sotilasarvoltaan Vanhanen on reservin vääpeli.[6]

Merkittäviä luottamustoimia

muokkaa

Lisäksi Vanhanen on toiminut muun muassa Neste/Fortum Oyj:n ja HOK:n hallintoneuvostoissa, Uudenmaan liiton hallituksessa, Varusmiesliiton puheenjohtajana, Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtajana, Pro Medi-Helin varapuheenjohtajana, Asuntoneuvoston varapuheenjohtajana, ja Maaseudun raittiusliiton puheenjohtajana.[98][99][100][101]

Julkaisut

muokkaa

Eläkkeellä

muokkaa

Matti Vanhanen liittyi 5. toukokuuta 2023 TikTok–videopalveluun, jonne hän päivittää eläkearjen askareita. Vanhanen on esittänyt myös poliittisia mielipiteitä videoillaan, mm. presidentinvaaleista ja Orpon hallituksen hallitusohjelmasta.[102]

Kunnianosoituksia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Vanhasen I hallitus valtioneuvosto. www.valtioneuvosto.fi. Viitattu 26.6.2010.
  2. Vanhasen II hallitus www.valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 26.6.2010.
  3. a b Suomen hallitukset valtioneuvosto. www.valtioneuvosto.fi. Viitattu 26.6.2010.
  4. Jäätteenmäen hallitus www.valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 26.6.2010.
  5. Lipposen II hallitus www.valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 26.6.2010.
  6. a b c d e f g h i j Matti Vanhanen Suomen kansanedustajat. 20.9.2010. Eduskunta. Viitattu 22.9.2010.
  7. Vaalikone 2015 Yle. Viitattu 4.9.2019.
  8. Matti Vanhasesta valtioneuvos www.iltalehti.fi. Viitattu 19.4.2024.
  9. a b Matti Vanhasesta keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Yle.fi. 2.6.2015. Viitattu 2.6.2015.
  10. Eduskunta valitsi uudet puhemiehet, uusi puhemiehistö korosti toisten kunnioittamisen tärkeyttä salikeskustelussa Yle. 7.6.2019. Viitattu 7.6.2019.
  11. Toivonen, Terhi: Anu Vehviläinen on valittu uudeksi puhemieheksi Yle Uutiset. 9.6.2020. Viitattu 9.6.2020.
  12. Kinnunen, Pekka: Matti Vanhanen pyrkii presidentiksi: ”Ei kaikki tykkää, jos olen innostunut” 13.4.2016. Yleisradio. Viitattu 11.1.2018.
  13. Päivi Lakka: Isoveli kertoo: Teini-ikäisellä Matti Vanhasella oli muutama kiinnostuksen kohde ylitse muiden Ilta-Sanomat. 28.1.2018. Viitattu 29.11.2023.
  14. Vanhasella tiukka alkoholilinja: En ole edes maistanut olutta mtvuutiset.fi. 12.12.2014. Viitattu 29.11.2023.
  15. Henrik Kärkkäinen: Matti Vanhanen mukana Facebookin inttikuvaviikossa – katso kuva Ilta-Sanomat. 12.11.2013. Viitattu 29.11.2023.
  16. Historia Varusmiesliitto. Viitattu 29.11.2023.
  17. Santeri Lampi: "Lähdetkö kesäksi Kreikkaan vai Suomeen?" – David Arter valitsi Suomen ja päätyi Tampereen yliopiston professoriksi Suomenmaa.fi. 1.7.2017. Viitattu 29.11.2023.
  18. a b Vanhasen värittömyydestä muodostui vahva illuusio Kaleva. Viitattu 29.11.2023.
  19. Aste Helsinki: Kehäsanomien päätoimittajasta päätoimiseksi poliitikoksi – Matti Vanhasen elämän tärkein valinta Suomenmaa.fi. 25.11.2017. Viitattu 29.11.2023.
  20. Riikka Jokinen: Matti Vanhanen jättää valtakunnan politiikan, mutta jatkaa kunnanvaltuustossa – "Olo on huojentunut" Nurmijärven Uutiset. 18.3.2023. Viitattu 29.11.2023.
  21. Vanhanen, Matti: Baltic Star Suomenmaa. 30.7.1985. Viitattu 11.1.2008.
  22. IS tutki presidenttiehdokkaiden päättötyöt: Huhtasaari puolsi monikulttuurisuutta, yksi ei ikinä valmistunut Ilta-Sanomat. 25.1.2018. Viitattu 29.11.2023.
  23. Seppänen, Timo: Henkilökuvassa Matti Vanhanen: Keskustan yksinäinen susi ei päästä lähelleen, mutta ymmärtää kavereiden arvon 11.1.2018. Yleisradio. Viitattu 11.1.2018.
  24. Keskustan johtajat Suomen Keskusta. Viitattu 11.1.2018.
  25. Hämäläinen, Unto: Pikkuvanhanen. Helsingin Sanomat, 2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.2.2010.
  26. a b Byman, Kai: Ei viidettä ilman kuudetta 22.4.2005. Yle. Viitattu 16.5.2007. [vanhentunut linkki]
  27. Pääministeri Vanhanen: Kolme lupaa ei mahdollista Länsi-Savo. Viitattu 18.4.2010.
  28. Arkiston kätköistä | Kiihkeästä ydinvoiman vastustajasta tuli sen kannattaja – Toimittaja Unto Hämäläinen kertoi jo vuonna 2010, kuinka monta kertaa Matti Vanhanen on joutunut kääntämään takkinsa Helsingin Sanomat. 5.9.2020. Viitattu 29.11.2023.
  29. Alberto Claramunt: Tämän enempää ei keskustaa enää voi lyödä — Työreformi kaivettiin esiin ja Annika Saarikko katsoo sivusta Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 29.11.2023. Viitattu 29.11.2023.
  30. Kokko, Ulla-Maija: Pääministeri valmiina uuteen virkaan Yle. Viitattu 20.4.2007.
  31. Presidentin valtaoikeudet repivät komiteaa mtvuutiset.fi. 8.12.2009. Viitattu 29.11.2023.
  32. Näkökulma | Kommentti: Vanhasen oma miina laukesi silmille – edes omat eivät lupaa ääniä Ilta-Sanomat. 13.1.2018. Viitattu 29.11.2023.
  33. Suomen perustuslain 66 § Finlex. Viitattu 20.4.2007.
  34. Politiikkaohjelmien johtajat jaettiin kolmen puolueen kesken Helsingin Sanomat. 28.6.2007. Viitattu 4.7.2007. (Arkistolinkki)
  35. https://yle.fi/uutiset/3-5847441
  36. https://yle.fi/uutiset/3-5847509
  37. Yle: Vanhanen ei tiennyt vaalituen suuruudesta Helsingin Sanomat. 11.6.2009. Viitattu 15.6.2009. (Archive.is 23.5.2012)
  38. Varpela, Valtteri & Tamminen, Jenni: Vanhasen 6 minuutin monologi – ”Lautakasa” Uusi Suomi. 29.9.2009. Viitattu 6.7.2010.
  39. Vanhanen: En riskeeraisi uraani lautakasan takia Taloussanomat. 29.9.2009. Viitattu 6.7.2010.
  40. Varpela, Valtteri: KRP: Vanhasen väitetty teko jo vanhentunut? Uusi Suomi. 29.9.2009. Viitattu 6.7.2010.
  41. KRP ei tutki Vanhasen lautahankintoja Keskisuomalainen. 1.10.2009. Viitattu 6.7.2010.
  42. Vanhasella huippupoliitikkojen huonoin imago Kampanja. 6.10.2009. Viitattu 7.10.2009.
  43. Nelonen: Krp selvittää Vanhasen rikosepäilyä Helsingin Sanomat. 27.1.2010. Viitattu 29.1.2010. (Arkistolinkki)
  44. Matti Vanhasen vaalirahasotkut perustuslakivaliokuntaan Helsingin Sanomat. 16.9.2010. Viitattu 16.9.2010.
  45. Vanhanen epäili olevansa jäävi päättämään ydinvoimasta Helsingin Sanomat. 17.9.2010. Viitattu 17.9.2010. [vanhentunut linkki]
  46. Vanhasen jääviysasia poliisin esitutkintaan Helsingin Sanomat. 12.10.2010. Viitattu 12.10.2010. (Arkistolinkki)
  47. Krp kuulusteli Matti Vanhasta aamusta iltaan kaksi kertaa Helsingin Sanomat. 4.1.2011. Viitattu 4.1.2011. (http://archive.is/TOAT Archive.is)
  48. Helsingin Sanomat 16.2.2011. Perustuslakivaliokunta: Ei syytettä Vanhaselle. viitattu 16.2.2011
  49. Pääministeri sairastaa nivelrikkoa, HS 24.12.2009 A6
  50. Viljanmaa, Toni: Professorit: Poliittinen peli Vanhasen päätöksen takana. Kauppalehti, 2009, nro 29.12., s. 11.
  51. Vanhanen kelaa tulevaisuuttaan, Marko Junkkari HS 24.12.2009 A6
  52. Vanhanen paljastaa eron syyt vasta vuosien päästä Iltalehti. 17.6.2010. Viitattu 19.6.2010.
  53. Olen vallassa vielä 2019! Iltalehti. 16.2.2009. Viitattu 19.6.2010.
  54. http://mattivanhanen.fi/ lähde tarkemmin?
  55. Matti Vanhasesta Perheyritysten liiton toimitusjohtaja HS.fi. 23.6.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.6.2010.
  56. Matti Vanhanen paljastaa, mikä veti takaisin politiikkaan Ilta-sanomat. 18.11.2014. Viitattu 18.11.2014.
  57. http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2015/eduskuntavaalit/?ehdokkaat_uusimaa_#2#taulukko
  58. Ahonen, Hannamari: He jättävät eduskunnan: Katso ketkä entisistä kansanedustajista yrittävät paluuta Iltalehti.fi. 23.2.2023. Viitattu 3.4.2023.
  59. Matti Vanhanen pyrkii keskustan presidenttiehdokkaaksi Ilta-sanomat. 17.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
  60. Matti Vanhanen luopuu eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta, keskittyy presidenttiehdokkuuteen 17.3.2016. Yle. Viitattu 18.3.2016.
  61. Nalbantoglu, Minna: Matti Vanhanen ei halua horjuttaa vakautta Nato-hakemuksella – hän vertaa tätä Venäjän toimiin Ukrainassa Hs.fi. 7.1.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.1.2018.
  62. Vanhanen HS:lle: Nato-hakemus olisi tietyllä tapaa vähän samanlainen asia kuin Venäjän toimet Ukrainassa Yle.fi. 7.1.2018. Yle Uutiset. Viitattu 9.1.2018.
  63. Oktay F. Tanrisever: Analyzing the Duma Elections in Russia. Insight Turkey, 2008, 10. vsk, nro 2, s. 81–91. ISSN 1302-177X. Artikkelin verkkoversio.
  64. Vanhanen tunnustaa: ”Eläkeiän nosto oli minun ideani” Uusi Suomi. 28.2.2009. Viitattu 15.6.2009.
  65. Hartikainen, Jukka; Aro, Kaarina; Suramo, Ari; Pajala, Lasse: Mitä Missä Milloin 2004, s. 7. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2003. ISBN 951-1-18590-X.
  66. Vanhanen: Kuntaliitokset eivät syö keskustan asemaa Savon Sanomat. 12.1.2008. Viitattu 16.6.2009.
  67. Mika Koskinen: Matti Vanhanen: Venäjä pettymys Ilta-Sanomat. 25.8.2008. Viitattu 29.11.2023.
  68. Aija Pirinen: Matti Vanhanen: "Tulevaisuuden suunnitelmiini ei kuulu ainakaan matkailu maailmalla" Nurmijärven Uutiset. 21.7.2021. Viitattu 29.11.2023.
  69. Mika Koskinen: Matti Vanhanen: Venäjä pettymys Ilta-Sanomat. 25.8.2008. Viitattu 29.11.2023.
  70. Effin Isoveli-palkinnot Vanhaselle, Nokialle ja Europarlamentille 25.10.2007. Effi. Viitattu 15.6.2009.
  71. Koistinen, Olavi: Matti Vanhanen tapasi Googlen perustajat Helsingin Sanomat. 17.1.2008. Viitattu 24.2.2008.
  72. Suomen Kuvalehti. 1.4.2011. et. Helsingin Sanomat 31.3.2011. Vanhanen Suomen Kuvalehdessä: Suomi pakoilee Libya-vastuuta .[1] viitattu 5.4.2011.
  73. http://www.iltalehti.fi/terveys/200810068379693_tr.shtml
  74. http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/112413-matti-vanhanen-suuttui-nurmijarvi-haukuista
  75. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237267-matti-vanhanen-varoittaa-afrikan-kansainvaelluksesta-jarjestelmamme-oli-seota
  76. Cafe Finland: kausi 2, jakso 10 Cafe Finland. https://www.permanto.fi/fi/web//alfatv/player/vod?assetId=203813002
  77. Eduskuntavaalit 2003 Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2022.
  78. Vaalit 2007 tulospalvelu Yle. Viitattu 11.12.2022.
  79. Ehdokkaiden äänimäärät, Uudenmaan vaalipiiri – Eduskuntavaalit 2015 Yle. Viitattu 11.12.2022.
  80. Ehdokkaat, Uudenmaan vaalipiiri – Eduskuntavaalit 2019 Yle. Viitattu 11.12.2022.
  81. Matti Vanhanen, Eduskunta
  82. Vanhanen: Suhde ei päättynyt tekstariin Iltalehti. 5.1.2007. Viitattu 5.1.2007.
  83. Ensiesittely! Iltalehti. 31.7.2006. Viitattu 14.12.2006.
  84. Susan vahvistaa eron Matista Iltalehti. 9.11.2006. Viitattu 14.12.2006.
  85. Susan speaks out – but not in an exclusive interview Helsingin Sanomat International Edition. 3.12.2006. Viitattu 14.12.2006. (englanniksi)
  86. Vanhaselta poliisille tutkintapyyntö Kurosen kirjasta Helsingin Sanomat. Viitattu 19.3.2007.
  87. EIT: Suomi ei rikkonut sananvapausartiklaa Ruusus-jutussa
  88. Matti Vanhanen Der Spiegel. 18.6.2007. Viitattu 27.5.2008. (saksaksi)
  89. Schäfster Mann Der Spiegel. 12.3.2007. Viitattu 27.5.2008. (saksaksi)
  90. Boyes, Roger: How potato love affair with Finnish PM went off the boil Times Online. 14.3.2007. Viitattu 27.5.2008. (englanniksi)
  91. Matti Vanhanen kihloihin! Uusi Suomi. 27.3.2009. Viitattu 3.4.2009.
  92. Tainola, Rita: Matti Vanhasen ja Sirkka Mertalan kihlaus on ohi! Ilta-Sanomat. 17.7.2010. Viitattu 24.7.2010.
  93. Matti Vanhanen yllätti – tyrmäävän naisystävänsä kanssa juhlapäivällisellä iltalehti.fi. Viitattu 6.9.2016.
  94. IL selvitti: Neljä presidenttiehdokasta sijoittanut pörssiyhtiöihin – Vanhasella yli 100 000 euron osakepotti, Niinistö keventänyt salkkuaan iltalehti.fi. Viitattu 16.12.2017.
  95. Matti Vanhanen, 63, sairastui kesällä syöpään, torstaina edessä sydänleikkaus – Heidi-rakas tukena: ”Edessä on pitkä toipumisaika” www.iltalehti.fi. Viitattu 10.9.2019.
  96. a b Valtiovarainministeri Valtioneuvosto. Viitattu 6.12.2020.
  97. Keskustan johtajat Suomen Keskusta. Viitattu 6.12.2020.
  98. TANJA KARPELA JA MATTI VANHANEN EROAVAT Fortum. Viitattu 29.11.2023.
  99. Hallinto HOK-Elanto. Viitattu 29.11.2023.
  100. 17.4.2003 Kansanedustaja Matti Vanhanen puolustusministeriksi Puolustusministeriö. Viitattu 29.11.2023.
  101. KÄSITELTY Hämäläinen Unto Copyright: XX: Talonpojan oveluutta Vanhoista näkemyksistään Johannes Virolainen ei anna tuumaakaan periksi Helsingin Sanomat. 6.11.1991. Viitattu 29.11.2023.
  102. https://www.tiktok.com/@mattivanhanen?_t=8d5cGJc5iZP&_r=1
  103. Pääministeri Vanhaselle Valkoisen Ruusun suurristi Turun Sanomat. 5.12.2004. Viitattu 17.12.2023.
  104. Salonen, Juha: Pääministeri Matti Vanhaselle myönnettiin Helsinki-mitali Helsingin Sanomat. 13.6.2008. Viitattu 17.12.2023.

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Matti Vanhanen.
 
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutisluokka:
Edeltäjä:
Anneli Jäätteenmäki
Suomen pääministeri
2003−2010
Seuraaja:
Mari Kiviniemi
Edeltäjä:
Katri Kulmuni
Suomen valtiovarainministeri
2020−2021
Seuraaja:
Annika Saarikko
Edeltäjä:
Antti Rinne
Anu Vehviläinen
Eduskunnan puhemies
2019−2020
2022−2023
Seuraaja:
Anu Vehviläinen
Petteri Orpo
  Edeltäjä:
Jan-Erik Enestam
Suomen puolustusministeri
2003
Seuraaja:
Seppo Kääriäinen
Edeltäjä:
Anneli Jäätteenmäki
Suomen Keskustan puheenjohtaja
2003–2010
Seuraaja:
Mari Kiviniemi