Paula Lehtomäki
Paula Ilona Lehtomäki (s. 29. marraskuuta 1972 Kuhmo) on suomalainen keskustaa edustava poliitikko. Lehtomäki toimii nykyään Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä. Hänet valittiin Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi syyskuussa 2022.[1]
Paula Lehtomäki | |
---|---|
Suomen ympäristöministeri | |
Edeltäjä | Stefan Wallin |
Seuraaja |
Kimmo Tiilikainen Ville Niinistö |
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri | |
Edeltäjä | Jari Vilén |
Seuraaja |
Mari Kiviniemi Paavo Väyrynen |
Kansanedustaja | |
24.3.1999 – 21.4.2015, 1.2.2017–8.2.2017
|
|
Ryhmä/puolue | Keskustan eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri |
Oulun vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri Helsingin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 29. marraskuuta 1972 Kuhmo |
Puoliso | Jyri Sahlsten (2005–) |
Tiedot | |
Puolue | Suomen Keskusta |
Koulutus |
valtiotieteiden kandidaatti (1996) kauppatieteiden maisteri (1999) |
Lehtomäki oli kansanedustaja 1999–2015. Hän toimi ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä Anneli Jäättenmäen ja Matti Vanhasen hallituksissa sekä ympäristöministerinä Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallituksissa.[2] Lehtomäki oli keskustan varapuheenjohtaja 2002–2010. Lehtomäki toimi pääministeri Juha Sipilän valtiosihteerinä 2015–2019. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen kandidaatti Turun yliopistosta ja kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta.[2]
Poliittinen uraMuokkaa
Lehtomäki valittiin Kuhmon kaupunginvaltuustoon vuoden 1996 kunnallisvaaleissa. Hänen isänsä Pekka Lehtomäki oli pitkäaikainen valtuuston puheenjohtaja.[3] Eduskuntaan Lehtomäki valittiin vuoden 1999 vaaleissa Oulun vaalipiiristä. Kesällä 2002 hänet valittiin keskustan varapuheenjohtajaksi Hämeenlinnan puoluekokouksessa. Hän uusi varapuheenjohtajuuden Tampereella 2004, Oulussa 2006 sekä Joensuussa 2008, kunnes luopui tehtävästä vuonna 2010.[2]
Lehtomäki nousi huhtikuussa 2003 Anneli Jäätteenmäen hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi. Hän jatkoi samassa tehtävässä kesäkuussa 2003 nimitetyssä Matti Vanhasen I hallituksessa. Syyskuusta 2005 maaliskuuhun 2006 Lehtomäki oli äitiyslomalla saatuaan esikoispoikansa. Äitiysloman ajaksi ministeriksi nimitettiin Mari Kiviniemi. Vanhasen II hallituksessa (2007–2010) ja Kiviniemen hallituksessa (2010–2011) Lehtomäki toimi ympäristöministerinä. Vuonna 2007 Lehtomäki jäi äitiyslomalle toisen lapsensa synnyttyä, ja häntä sijaisti Kimmo Tiilikainen.[4]
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Lehtomäki valittiin ensimmäistä kertaa kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä. Hän oli suuren valiokunnan sekä sen työjaoston varapuheenjohtaja.[2] Lehtomäki oli Suomi–Venäjä-Seuran puheenjohtaja vuosina 2014–2015.[5][6] Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Lehtomäki oli ehdolla kotikuntansa Helsingin vaalipiirissä, mutta jäi 4 531 äänellä varasijalle.[7] Hänet nimitettiin kesäkuussa 2015 pääministeri Juha Sipilän valtiosihteeriksi valtioneuvoston kansliaan.[8] 1. helmikuuta 2017, Lehtomäki nousi eduskuntaan Olli Rehnin tilalle, mutta jätti samana päivänä eroanomuksen pysyäkseen valtiosihteerin tehtävässä.[9] Eroanomuksen hyväksymisen myötä Lehtomäen kansanedustajan tehtävät siirtyivät seuraavalle varakansanedustajalle Pekka Puskalle.[10] Hänen tehtävänsä valtiosihteerinä päättyi maaliskuussa 2019, jolloin hän siirtyi Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriksi.[11]
Runsaasti julkisuutta saaneita asioitaMuokkaa
JätevesiasetusMuokkaa
Lehtomäen ympäristöministerikaudella keskustelua ja kritiikkiä herätti asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla (Hajajätevesiasetus).lähde?
Asetus oli valmisteltu Lipposen II:n hallituksen kaudella, ja sen antoi Vanhasen I:n hallituksen tuore ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp). Enestam on kertonut julkisuudessa luottaneensa edeltäjiensä Satu Hassin (vihr.) ja Jouni Backmanin (sdp) tekemään työhön, mutta todenneensa melko pian asetuksen allekirjoittamisen 11.6.2003 jälkeen sen olevan sisällöltään ”susi”. Asetus astui voimaan 1.1.2004.[12]
Lehtomäen ympäristöministerikaudella haja-asutuksen jätevesiä koskevat säädökset uusittiin ja samalla kumottiin vanha hajajätevesiasetus.[13] Lehtomäki käynnisti vuonna 2008 kaksi selvitystä, joiden pohjalta asetusta korjattiin. Näistä ympäristöministeriön oma selvitys keskittyi tiedottamisen tehostamiseen. Ympäristöministeriön entisen kansliapäällikön, Lauri Tarastin, selvitystyössä kiinnitettiin huomio vaatimusten kohtuullistamiseen. Tarasti kiinnitti huomiota kiinteistön omistajien ikään sekä kiinteistön käyttöarvoon ja kustannuksiin. Ne kiinteistöt, joita asetus koskisi, haluttiin selvästi rajata minimiin.[14] Hallitus antoi muutosesityksen eduskuntaan syksyllä 2010.lähde?
Eduskunnassa asia eteni ympäristö- ja perustuslakivaliokunnissa. Jälkimmäinen hyväksyi ikäperusteen asetuksesta vapautumisen pohjaksi ja vaati toteutusratkaisuilta kohtuullisia kustannuksia. Valiokunta moitti sitä, että vaatimukset oli esitetty asetuksessa eikä lain tasolla. Tämä korjattiin. Säädökset muutettiin ympäristöministeriön ja eduskunnan ympäristövaliokunnan yhteistyönä.lähde?
Keskeiset muutokset:lähde?
- Siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella. Uuden asetuksen mukaan jätevesiasioiden tuli olla kunnossa vanhoilla kiinteistöillä 15.3.2016 mennessä. Lisäksi kiinteistön haltija voi lykätä vaadittuja parantamistoimia neljällä vuodella tekemällä kuntaan perustellun ilmoituksen. Uusia kiinteistöjä jätevesimääräykset koskivat välittömästi.
- Yleisiä puhdistusvaatimuksia alennettiin. Puhdistusvaatimusten vähimmäistasoksi määriteltiin aikaisemman asetuksen lievempi vaatimustaso. Herkästi pilaantuvilla alueilla, kuten rannoilla, kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää perusvaatimuksia korkeampaa puhdistustasoa.
- Automaattinen ikälykkäys ja määräaikainen poikkeuskäytäntö tulivat voimaan. Automaattinen ikälykkäys koskee niitä kiinteistönomistajia, jotka ovat täyttäneet 9.3.2011 mennessä 68 vuotta ja asuneet vakituisesti kyseisellä kiinteistöllä. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan.
- Kiinteistönomistajien tueksi luotiin neuvontajärjestelmä, joka käynnistyi pilottihankkeilla.[15]
Haja-asutuksen jätevesiä koskevat uudet säännökset sisältyvät ympäristönsuojelulain muutokseen (196/2011; voimaan 9.3.2011) ja valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011; voimaan 15.3.2011; uusi hajajätevesiasetus).
Kohu Talvivaaran osakkeistaMuokkaa
Syksyllä 2010 Lehtomäki ilmoitti lähipiirinsä omistavan merkittävän määrän Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeita.[16] Selvisi, että Lehtomäen puolisolla Jyri Sahlstenilla oli osakkeita 270 970 euron arvosta. Myös pariskunnan kaksi alaikäistä lasta omistivat Talvivaaran osakkeita.[17] Osakkeiden hankinta herätti epäilyt mahdollisesta sisäpiiritiedon käytöstä ja Finanssivalvonta päätti tutkia Lehtomäen perheen osakekaupat.[18] Lehtomäki kiisti epäilyt jyrkästi.[19]
Lehtomäen mies oli hankkinut osakkeita 15. ja 21. tammikuuta sekä 11. ja 16. helmikuuta 2010. Tammikuussa osakkeita ostettiin noin 200 000 eurolla ja helmikuussa 100 000 eurolla.[20] Talvivaara tiedotti 9. helmikuuta 2010 aikeistaan aloittaa uraanin talteenotto Sotkamon nikkelikaivoksella. Marraskuussa 2010 valmistuneen Finanssivalvonnan selvityksen mukaan ilmi ei ollut tullut mitään, mikä viittaisi Lehtomäellä tai hänen puolisollaan olleen sisäpiiritietoa Talvivaarasta.[21]
Venäjä-suhdeMuokkaa
Lehtomäki valittiin kesäkuussa 2014 Suomi–Venäjä-Seuran puheenjohtajaksi.[22] Suomen PEN -sananvapausjärjestön ex-puheenjohtaja Jukka Mallinen väittää Lehtomäen ja Heikki Talvitien palauttaneen SV-seuran Kremlin tukijaksi.[23][24] Omissa kirjoituksissaan ja ulostuloissaan Lehtomäki on tuominnut Venäjän valtion toimet Ukrainassa, mutta korostanut pyrkimystä naapuruussuhteiden rakentamiseen ja ylläpitoon myös vaikeina aikoina.[25][26]
Maaliskuussa 2015 Lehtomäki, Paavo Väyrynen ja Sirkka-Liisa Anttila arvostelivat median Venäjä-uutisointia. Ministeri Lenita Toivakka piti media-arvostelua kohtuuttomana ja korosti, ettei Suomen pitäisi lähteä mukaan Venäjän informaatiosotaan. Lopulta keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä irtisanoutui kolmikon puheista ja sanoi, ettei se ole puolueen linja. Hänestä media on tasapuolinen. [27]
Muita päätöksiäMuokkaa
Ympäristöministerinä Lehtomäki oli keväällä 2008 hyväksymässä Pallas-hotellin laajennuksen Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa, mikä edellytti lakimuutosta.[28] Muiden muassa Suomen luonnonsuojeluliitto[29] ja vihreät[30][31] arvostelivat hanketta, jota vastaan syntyi Pelasta Pallas -liike. Ympäristöministerinä ollessaan Lehtomäki ilmaisi tukensa myös Kollajan altaan rakentamiselle. Vuotoksen tekojärven rakentamista hän ei pitänyt mahdollisena.[32]
Elokuussa 2009 Lehtomäki ilmoitti kannattavansa norjalaisen kaivosyhtiön Yaran suunnitteleman Soklin kaivosradan rakentamista Natura-alueen läpi, jollei luontoa suotta tärvellä ja poroelinkeinon mahdollisuudet turvataan. Lehtomäki kannatti myös Sallatunturin matkailualueen laskettelurinteiden laajentamista vanhojen metsien suojelualueelle, jos huomioidaan metsien suojeluun liittyvät arvot.[33] Näkemykset herättivät kritiikkiä erityisesti Luonnonsuojeluliitossa, joka ilmaisi olevansa valmis puolustamaan luonnonsuojelualueita tarvittaessa oikeustoimin.[34]
VaalimenestysMuokkaa
|
YksityiselämäMuokkaa
Lehtomäki on naimisissa, ja hänellä on vuosina 2005, 2007 ja 2011 syntyneet lapset.[37]
HuomionosoituksetMuokkaa
Lehtomäelle on myönnetty Venäjän federaation Ystävyyden kunniamerkki vuonna 2017.[38]
LähteetMuokkaa
- ↑ Paula Lehtomäki on valittu Metsäteollisuus ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi. www.metsateollisuus.fi. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ a b c d Paula Lehtomäki. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) Yle Uutiset. 17.4.2007. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Paula Lehtomäki sai toisen pojan Iltalehti.fi. 20.10.2007. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Paula Lehtomäestä Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja HS.fi. 7.6.2014. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Kulmuni valittu Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtajaksi Yle Uutiset. 28.11.2015. Viitattu 18.9.2017.
- ↑ Todella kovia nimiä putosi eduskunnasta – peräti 40 edustajaa ulos Ilta-Sanomat. 20.4.2015. Sanoma Oy. Viitattu 20.4.2015.
- ↑ Paula Lehtomäki pääministerin valtiosihteeriksi valtioneuvoston kansliaan - Artikkeli Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 23.6.2015.
- ↑ Kansanedustaja Paula Lehtomäki jätti jo eronpyynnön eduskunnalle Maaseudun Tulevaisuus. 1.2.2017. Viitattu 1.2.2017.
- ↑ Pekka Puska palasi eduskuntaan – ”A-oluen tulo kauppoihin olisi turmiollista” 9.2.2017. Yle.fi. Viitattu 11.2.2017.
- ↑ Uusi pääsihteeri: Yhteistyön pitää hyödyttää kaikkia Pohjoismainen yhteistyö. Viitattu 19.3.2019.
- ↑ Ex-ympäristöministeri:minua höynäytettiin jätevesiasetuksessa Ilta-Sanomat. 26.8.2010. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.2.2015.
- ↑ Haja-asutuksen jätevedet Suomen Kuntaliiton verkkopalvelu. 2.3.2011. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 4.2.2015.
- ↑ Tarasti, Lauri: Hajajätevesiselvitys, Ympäristöministeriön raportteja 25/2009. Ympäristöministeriö. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lehtomäki: Kaksi vuotta lisää aikaa jätevesien puhdistamiseen Ilta-Sanomat. 21.9.2010. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.2.2015.
- ↑ Lehtomäki vaitonainen Talvivaara-kytköksistään yle.fi. 21.10.2010. Yle Uutiset. Viitattu 22.9.2010.
- ↑ Koskinen, Mika: Lehtomäen miehellä ja lapsilla jättiomistus kaivosyhtiössä Iltasanomat.fi. 22.9.2010. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Nelonen: Lehtomäen perheen osakekaupat selvitetään Yle Uutiset. 25.9.2010. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Lehtomäki hermostui sisäpiirikyselyistä Yle Uutiset. 25.9.2010. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Lehtomäki kertoi Talvivaara-ostojen ajankohdat Yle Uutiset. 27.9.2010. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Fiva: Lehtomäellä ei sisäpiiritietoa Talvivaarasta Yle Uutiset. 12.11.2010. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Paula Lehtomäki valittiin Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajaksi, Kaleva, 7.6.2014.
- ↑ "He ovat palauttaneet Suomi-Venäjä-Seuran Kremlin käsikassaraksi", Verkkouutiset, KOTIMAA, 6.12.2014.
- ↑ Suomi-Venäjä-Seuran lehti trollaa, Jukka Mallinen SK Puheenvuoro, 49/2014, sivu 67, 5.12.2014. (kopio)
- ↑ ”Venäjä - Ikuinen naapurimme”, Tähän on tultu! ja nyt rakennetaan tulevaisuutta. Keskustan kansanedustajien ajatuksia., s. 37. Suomen Keskusta, Keskustan eduskuntaryhmä, 2015.
- ↑ Yleisradio: Yle A-talk:Lymy-vai lomapaikka? A-talk: Lymy-vai lomapaikka?. 12.3.2015. Yleisradio. Arkistoitu 27.4.2015. Viitattu 27.3.2015.
- ↑ Kokoomusministeri ihmettelee keskustavaikuttajien puheita - "Hämmentävää ja kohtuutonta", Iltalehti 3.3.2015.
- ↑ Lehtomäki hyväksyy hotellin laajentamisen kansallispuistossa Yle Uutiset. 12.5.2008. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Pallaksen puolesta syntymässä kansanliike 5.5.2008. Suomen Luonnonsuojeluliitto. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Sinnemäki, Anni: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Vihreät.fi. 26.5.2008. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Kukko-Liedes, Pirjo: Pulliainen hermostui Lehtomäkeen Kaleva. 15.5.2008. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Ympäristöministeri Lehtomäki sallisi Kollajan rakentamisen MTV.fi. 18.6.2008. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Ympäristöministeri: Soklin radan voi vetää Natura-alueelle Yle Uutiset. 18.8.2009. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Luonnonsuojeluliitto tyrmää Lehtomäen puheet Yle Uutiset. 19.8.2009. Viitattu 27.9.2009.
- ↑ Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja vertausluvut vaalipiireittäin ja puolueittain 2003 (Tilastokeskus 31.5.2004)
- ↑ Oulun vaalipiiri / Ehdokkaat (Oikeusministeriö 21.3.2007)
- ↑ Paula Lehtomäki sai tytön Suomenmaa. 22.9.2011. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ IS: Vladimir Putinilta Ystävyyden kunniamerkki Paula Lehtomäelle ja Eero Heinäluomalle 17.10.2017. Verkkouutise. Viitattu 17.10.2017.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Lehtomäki twitterissä
- Paula Lehtomäki. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Paula Lehtomäki Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
Edeltäjä: Jari Vilén |
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2003–2005 |
Seuraaja: Mari Kiviniemi |
Edeltäjä: Mari Kiviniemi |
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2006–2007 |
Seuraaja: Paavo Väyrynen |
Edeltäjä: Stefan Wallin |
Suomen ympäristöministeri 2007 |
Seuraaja: Kimmo Tiilikainen |
Edeltäjä: Kimmo Tiilikainen |
Suomen ympäristöministeri 2008–2011 |
Seuraaja: Ville Niinistö |
- Thomas Blomqvist
- Tuija Brax
- Maarit Feldt-Ranta
- Christina Gestrin
- Maria Guzenina-Richardson
- Leena Harkimo
- Lauri Ihalainen
- Mikael Jungner
- Johanna Jurva
- Arja Juvonen
- Jouko Jääskeläinen
- Pietari Jääskeläinen
- Antti Kaikkonen
- Johanna Karimäki
- Jyrki Katainen
- Pia Kauma
- Merja Kuusisto
- Sanna Lauslahti
- Eero Lehti
- Paula Lehtomäki
- Antti Lindtman
- Marjo Matikainen-Kallström
- Outi Mäkelä
- Tapani Mäkinen
- Mika Niikko
- Jussi Niinistö
- Mikaela Nylander
- Pirkko Ruohonen-Lerner
- Matti Saarinen
- Timo Soini
- Alexander Stubb
- Jani Toivola
- Kari Tolvanen
- Kari Uotila
- Raija Vahasalo