Fennovoima

suomalainen energiayhtiö

Fennovoima Oy on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö, joka aikoo rakentaa Suomeen uuden ydinvoimalan. Yhtiö jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009. Eduskunta myönsi luvan 1. heinäkuuta 2010 äänin 121–71.[4] Fennovoiman tuleva voimalaitos on nimeltään Hanhikivi 1 ja se on tarkoitus rakentaa Pyhäjoelle.[5]

Fennovoima Oy[1]
Fennovoima logo.svg
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2007
Toimitusjohtaja Joachim Specht[2]
Puheenjohtaja Esa Härmälä[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toimiala sähkön tuotanto ydinvoimalla[1]
Henkilöstö 350
Omistaja Voimaosakeyhtiö SF (66 %), RAOS Voima Oy (34 %)
Kotisivu www.fennovoima.fi
Ilmakuva Hanhikivestä, johon on lisätty havainnekuva Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta.
Fennovoiman konttori Pyhäjoella

Fennovoimasta 66 prosenttia omistaa kahdeksantoista suomalaisen yhtiön ja yhteisyrityksen omistama Voimaosakeyhtiö SF ja 34 prosenttia Rosatomin Suomeen rekisteröity tytäryhtiö RAOS Voima Oy.

24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan[6]. Maaliskuussa elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti, että rakennusluvan myöntäminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle on ”täysin mahdotonta” nykytilanteessa.[7] 2. toukokuuta 2022 kerrottiin, että Fennovoima on purkanut Rosatomin kanssa tehdyn sopimuksen.[8]

OrganisaatioMuokkaa

Fennovoiman hallitusMuokkaa

Fennovoiman hallituksen puheenjohtajana toimii Esa Härmälä ja varapuheenjohtajana Anastasia Zoteeva (toimitusjohtaja, Rusatom Energy International)

Hallituksen jäsenet:

  • Pekka Erkkilä, diplomi-insinööri
  • Jussi Lehto, toimitusjohtaja, Keravan Energia ja Voimaosakeyhtiö SF
  • Seppo Siljama, toimitusjohtaja, Septem Partners
  • Stefan Storholm, toimitusjohtaja, Katternö Kärnkraft
  • Anton Dedusenko, varatoimitusjohtaja, JSC Rusatom Energy International

Varajäsenet:

WikiLeaksin aineiston mukaan Djurica Tankosicia epäillään ympäristöraporttien väärentämisestä Bulgariassa Rosatom-projektissa.[10] Fennovoima kielsi tienneensä Tancosicin väitetyistä vuonna 2006 tapahtuneista yhteyksistä korruptiosta syytettyyn bulgarialaisyrittäjään ja kertoi, ettei koko asia oikeastaan liity millään lailla Fennovoiman voimalahankkeeseen.[11] Laitoshankkeen on myös arveltu kytkeytyvän Venäjä ulkopoliittisiin tavoitteisiin, jossa taloudellinen riippuvuus Venäjältä ostetusta energiasta altistaa Suomen Venäjän suorien ja epäsuorien vaikutuskeinojen alaiseksi.

OmistajatMuokkaa

Fennovoiman omistajat ovat Voimaosakeyhtiö SF (66 %) ja laitostoimittajan eli Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy (34 %).[12] Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat suurimmalta osin kunnalliset energiayhtiöt, mutta mukana on myös suomalaisia teollisuusyrityksiä.[13]

Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat seuraavat yhtiöt[14]:

HistoriaMuokkaa

Fennovoiman perustettiin vuonna 2007 uuden ydinvoimalan rakentamista varten. Sen omistivat saksalainen energiakonserni E.ON (34 %) ja suomalainen Voimaosakeyhtiö SF (66 %).[15]

Fennovoima jätti tammikuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jolla yhtiö haki lupaa uuteen ydinvoimalaan. Hakemuksessaan yhtiö perusteli hankkeensa taustat ja esitteli tekemänsä selvitykset uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. [16] Fennovoiman perustaneet yritykset käyttivät kolmanneksen Suomen sähköstä, mutta niillä oli hyvin vähän omaa sähköntuotantoa. Fennovoiman ydinvoimalan avulla ne halusivat paikata tämän tarpeen. Oma sähköntuotanto laskee kuluja, jotka osakkaat käyttävät kalliiseen ja hinnaltaan vaihtelevaan pörssisähköön. Fennovoiman periaatepäätöksen mukaan sähköntuotannon hajauttaminen Suomessa on eduksi, sillä se parantaa huoltovarmuutta ja tuo myös tuhansia työpaikkoja ja miljoonien verotulot sijoitusalueelleen Pohjois-Pohjanmaalle ydinvoimalan rakentamisvaiheessa.

Eduskunta vahvisti periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta kesällä 2010.[15] Perustajat halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Fennovoima toimii mankala-periaatteella, eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.[17]

E.ON ilmoitti 24. lokakuuta 2012 luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa, käytännössä Gasumin ja Fennovoiman osakkeista.[18] Muutoksia on tapahtunut myös Voimaosakeyhtiö SF:n omistajuuksissa.[19]

Fennovoima suunnitteli ensin hankkivansa 1 800 MW:n reaktorin Toshibalta tai Arevalta.[20] Suunnitelma muuttui, kun Fennovoima valitsi E.ON:in tilalle Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasin, jonka kanssa se allekirjoitti joulukuussa 2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta (1200 MW) ja sopi samalla siitä, että Rosatom sai 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta.[21] Rusatom Overseasin (nykyään Rusatom Energy International [22]) kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.[23] Rosatom on lupautunut hankkimaan Fennovoimalle kaiken tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen, toimittamaan polttoaineen sekä huoltamaan reaktoria koko sen eliniän ajan.lähde? Ainakin alkuvaiheessa polttoaine on kierrätettyä uraania.[24] Polttoaineen toimittaa Fennovoimalle Rosatom-konserniin kuuluva TVEL. Toimitus kattaa sekä uraanin toimituksen että polttoaineen valmistuksen ja siihen kuuluu alkulatauksen lisäksi vaihtolataukset voimalaitoksen kahdeksalle seuraavalle käyttöjaksolle. Sopimuksen mukaan TVEL:in varmuusvaraston tulee olla kahden vaihtolatauksen kokoinen. Sopimuksen päätyttyä Fennovoima voi kilpailuttaa polttoainehankinnan.[25] Sopimus on tehty ydinvoimalan ensimmäiseksi kymmeneksi vuodeksi.[26]

Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.[27]

2. joulukuuta 2014 Fortum ilmoitti mahdollisuudestaan osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta hallituksen vaatimaan 60 prosenttiin.[28] 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.[29] 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle.[30] Fortum ei kuitenkaan ollut silloin mukana hakemuksessa omien keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.[31] Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä yrityksen omistussuhteista ja totesi sen saatuaan, ettei kroatialaisyhtiötä voitukaan pitää EU- tai ETA-alueen yrityksenä.[32] [33] [34]

Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n kautta. Kun samaan aikaan myös rakennusyhtiö SRV ja teräsyhtiö Outokumpu tiedottivat investoinneistaan, kotimaisen omistuksen osuus nousi 65,1 prosenttiin.[35]

Ydinvoimalan sijoituspaikkaMuokkaa

Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011, että se on valinnut ydinvoimalansa rakennuspaikaksi Pyhäjoen Hanhikiven.[36]

Fennovoiman voimalalla oli aiemmin kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäjoki sekä Etelä-Lapissa sijaitseva Simo. Itäisellä Uudellamaalla oleva Ruotsinpyhtää putosi pois vaihtoehdoista jo aiemmin.[37] Fennovoima toteutti vuonna 2008 kaikilla kolmella paikkakunnalla ympäristövaikutusten arvioinnin. [38]

Ydinvoima-asioissa yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö antoi helmikuussa 2009 Fennovoiman YVA-selostuksesta hyväksyvän loppulausunnon. Ministeriö totesi loppulausunnossaan, että Fennovoiman YVA-selostus kattaa lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on laadittu säädösten vaatimalla tavalla. Ministeriö sai Fennovoiman YVA-selostuksesta eri viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta organisaatioilta noin 80 lausuntoa, jotka se otti huomioon lausunnossaan.[39]

Hankkeesta irtautuminenMuokkaa

Vaikka elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on useasti todennut, että hankkeelle ei tulla myöntämään lupaa, Fennovoima jatkaa rakennustöitä voimalan paikalla[40][41][42][43]. Samoin Säteily­turva­keskus jatkaa hankkeen turvallisuus­arviointia[44]. Parhaillaan nelisensataa työntekijää valmistelee voimalan perustuksia[43].

Suomalaiset yritykset ovat pääomittaneet Fennovoiman ydinvoimalaa noin 470 miljoonalla eurolla[45]. Suurin suomalaisosakas Outokumpu on sijoittanut hankkeeseen 112 miljoonaa euroa, mutta arvioi hankkeen todellisen arvon nollaksi[46]. Muiden muassa Turun [47] , Vantaan [48] ja aiemmin Kuopion[49] hallitukset ovat pyrkineet irtautumaan hankkeesta. Vantaa on käyttänyt Fennovoimaan miltei 40 miljoonaa euroa, mutta jollei se pääse hankkeesta eroon, se joutuu käyttämään vielä 50 miljoonaa lisää[50].

Irtautumista vaikeuttaa se, että yhtiön omistajia sitoo osakassopimus[50]. Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkasen mukaan se seikka, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, ei ole muuttanut juridista sopimusta, jonka mukaan Turku Energialla on hankkeessa rahoitusvelvollisuus.[51] Osakkaiden sopimus on vieläpä poikkeuksellisen ankara[52]. Sen taustalla oli halu varmistaa, ettei Rosatom yllättäen vetäydy hankkeesta, mutta nyt kun vetäytymässä ovatkin suomalaiset osapuolet, sopimus saattaa ne ahdinkoon[52]. Sopimuksen mukaan: Jos osakas päättäisi irtautua hankkeesta, sen olisi maksettava sekä hankkeeseen lupaamansa pääoma kokonaan ja sen lisäksi vielä vahingonkorvauksia[52].

Osakkaiden Irtautuminen hankkeesta olisi mahdollista:

1) myymällä Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeet, mutta niille ei ole ostajia[53][54][51]. Esimerkiksi Valio, Boliden, Ovako, S-ryhmä tai Uusikaarlepyy eivät ole saaneet osakkeitaan myytyä[45][55]. Vain rakennusyhtiö SRV on onnistunut löytämään ostajan: se on Fennovoiman venäläinen osapuoli RAOS, mutta kauppa ei ole saanut lupaa työ- ja elinkeinoministeriöltä.[56]

2) jos Fennovoiman osakkaat päättävät yhdessä lopettaa hankkeen[53][54][51][57], mutta Rosatom tuskin haluaa tehdä tällaista päätöstä[57][58].

3) kansallisilla tai kansainvälisillä määräyksillä tai pakotteilla[53][54], mutta Suomen hallitus ei aio tehdä sellaista päätöstä[50]. Elinkeinoministeri Lintilän mukaan valtio puuttuu peliin vasta sitten, kun rakennuslupa tulee käsittelyyn[40]. Lintilän mukaan hankkeen kaataminen on Rosatomin käsissä[44].

Fennovoiman omistajien mukaan laitostoimittajan vaihto länsimaiseen on vaikeaa tai mahdotonta[59]. Siinä tapauksessa koko luvitusprosessi olisi aloitettava alusta[59] .

2. toukokuuta 2022 kerrottiin, että Fennovoima on purkanut Rosatomin kanssa tehdyn sopimuksen johtuen merkittävistä viivästyksistä sekä kyvyttömyydestä hankkeessa.[8] Lisäksi tiedotteessa mainittiin Ukrainan sodan johdosta pahentuneet riskit.[8]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Viitattu 14.7.2016.
  2. Fennovoiman johtoon valittiin kokenut ydinvoima-asiantuntija Saksasta Yle Uutiset. 6.3.2020. Viitattu 1.7.2020.
  3. Esa Härmälä Fennovoiman hallituksen johtoon Kauppalehti. 19.12.2016. Viitattu 4.10.2017.
  4. Eduskunta myönsi ydinvoimaluvat selkein luvuin Yle Uutiset. 1.7.2010. Viitattu 28.7.2015.
  5. Hanhikivi 1 | Fennovoima www.fennovoima.fi. Viitattu 27.4.2016.
  6. Hyökkäys alkoi monesta ilmansuunnasta Yle Uutiset. 24.2.2022. Viitattu 9.4.2022.
  7. Elinkeinoministeri Mika Lintilä tyrmäsi Fennovoiman lopullisesti – ”Täysin mahdotonta” Uusi Suomi. 23.3.2022 10:13. Viitattu 24.3.2022.
  8. a b c Tittamari Rinne & Antti Parviala: Fennovoima purki ydinvoimalasopimuksen Rosatomin kanssa – työ Hanhikiven ydinvoimalan rakentamiseksi päättyy yle.fi. 2.5.2022. Viitattu 2.5.2022.
  9. Fennovoiman hallitus fennovoima.fi. Viitattu 4.10.2017.
  10. Fennovoima ei tiennyt hallituksen jäsenen kytköksistä bulgarialaiseen "energiamafiaan" 21.7.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  11. Fennovoima sanoutui irti hallitusvaikuttajan kytkösepäilyistä 21.7.2015. Aamulehti. Viitattu 2.2.2016.
  12. Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oyj. Viitattu 27.3.2014.
  13. Fennovoiman omistajat Fennovoima. Viitattu 2.2.2016.
  14. Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaat Voimaosakeyhtiö SF. Viitattu 03.10.2018 00:29.
  15. a b Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoima Oy:n hankkeesta. Työ- ja elinkeinoministeriö, 15.4.2014. Viitattu 19.8.2014.
  16. Fennovoiman periaatepäätöshakemus
  17. Fennovoima
  18. Kaatuuko Fennovoima tähän? Suuromistaja E.ON vetäytyy Yle. Viitattu 2.2.2016.
  19. Kankare, Matti: Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle Talouselämä.fi. 24.11.2013. Viitattu 28.7.2015.
  20. Reuters: Finland's Fennovoima signs reactor deal with Rosatom
  21. Länkinen, Tiina: Fennovoima valitsi Rosatomin Yle Uutiset. 21.12.2013. Viitattu 28.7.2015.
  22. Fennovoiman venäläisomistaja vaihtoi nimensä 23.12.2015. Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  23. Fennovoima ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu. 21.12.2013. Viitattu 27.3.2014.
  24. Vihreä lanka: Rosatom tuo Fennovoimalle paitsi reaktorin myös polttoaineen
  25. Rakentamislupahakemus Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  26. Ydinpolttoaine Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  27. Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille 27.3.2014. Fennovoima. Viitattu 28.7.2015.
  28. Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen Savon Sanomat. 2.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  29. Nieminen, Martta: Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat HS.fi. 5.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  30. Fennovoima Oy:n rakentamislupahakemus Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 20.5.2018.
  31. VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa Taloussanomat.fi. 30.6.2015. Viitattu 28.7.2015.
  32. Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä 16.7.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.7.2015.
  33. Toivonen, Terhi: Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle Yle Uutiset. 16.7.2015. Viitattu 28.7.2015.
  34. PFennovoiman uuden kroatialaisomistajan jäljet johtavat Moskovaan 30.6.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.7.2015.
  35. Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen 5.8.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  36. Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle YLE Uutiset. 5.10.2011. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2011.
  37. Ruotsinpyhtää putosi pois Fennovoiman listalta 11.12.2009. Viitattu 16.7.2010
  38. Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiselostus
  39. TEM:n lausunto Fennovoima Oy:n YVA-selostuksesta valmistui
  40. a b Elinkeinoministeri Lintilä: Luvan myöntäminen Fennovoiman ydinvoimalalle "Täysin mahdotonta" Yle Uutiset. 22.3.2022. Viitattu 9.4.2022.
  41. Venäjän hyökkäys | Ministeri Lintilä valmis panemaan Fennovoiman ydinvoimahankkeen jäihin, yhtiö yllättyi – Professori: ”Ainoa oikea teko” Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Viitattu 9.4.2022.
  42. Fennovoima jatkaa ydinvoimala-alueen rakentamista Pyhäjoella sopimustensa mukaisesti Yle Uutiset. 8.3.2022. Viitattu 9.4.2022.
  43. a b Analyysi: Miten eroon Fennovoimasta? Kaksi keinoa – ja pari mutkaa Yle Uutiset. 23.3.2022. Viitattu 9.4.2022.
  44. a b Ydinvoima | Säteilyturvakeskus jatkaa Fennovoiman turvallisuusarviointia – Professori: On todellinen riski siitä, että Fennovoiman saamaa tietoa on päätynyt Venäjälle Helsingin Sanomat. 6.4.2022. Viitattu 9.4.2022.
  45. a b Venäjän toiminta Ukrainassa varjostaa Pyhäjoen ydinvoimahanketta – suomalaisosakkaita mietityttää jo, mitä rahoille käy, jos hanke kaatuu Yle Uutiset. 10.2.2022. Viitattu 9.4.2022.
  46. Ydinvoima | Outokumpu laski Fennovoima-omistuksensa arvon nollaan kasvaneiden riskien vuoksi Helsingin Sanomat. 9.2.2022. Viitattu 9.4.2022.
  47. skmalara: Turku haluaa irtautua Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta Turku.fi. 25.3.2022. Viitattu 9.4.2022.
  48. Myös Vantaa haluaa eroon Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 9.4.2022.
  49. Juhani Saarinen HS: Valio haluaa eroon Fennovoimasta Helsingin Sanomat. 2.7.2015. Viitattu 9.4.2022.
  50. a b c Analyysi: Fennovoimaan rahansa laittaneet kunnat anovat valtiota pelastajaksi – turha toivo: rakentaminen venäläisten kanssa jatkuu Yle Uutiset. 2.4.2022. Viitattu 9.4.2022.
  51. a b c Turku Energia on jumissa Fennovoima-osakkuudensa kanssa – Toimitusjohtaja: "Sopimukset eivät siitä muutu, vaikka pomppisi tasajalkaa ja sanoisi, etten enää tahdo" Yle Uutiset. 25.3.2022. Viitattu 9.4.2022.
  52. a b c Fennovoima | Pyhäjoen ydinvoimala etenee Venäjän rahoilla, vaikka moni osakas haluaisi irti hankkeesta – taustalla on salainen sopimus, jonka ehdot ovat suomalaisten kuntien kannalta musertavat Helsingin Sanomat. 8.4.2022. Viitattu 9.4.2022.
  53. a b c Fennovoima | Pyhäjoen ydinvoimala etenee Venäjän rahoilla, vaikka moni osakas haluaisi irti hankkeesta – taustalla on salainen sopimus, jonka ehdot ovat suomalaisten kuntien kannalta musertavat Helsingin Sanomat. 8.4.2022. Viitattu 9.4.2022.
  54. a b c Vantaa pyrkii irtautumaan Fennovoiman ydinvoimahankkeesta Vantaa. Viitattu 9.4.2022.
  55. Terhi Ekola: "Ei siitä niin vain vetäydytä pois" – monet pohjalaisyhtiöt mukana Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa, kukaan ei osta Uudenkaarlepyyn osuutta ilkkapohjalainen.fi. Viitattu 9.4.2022.
  56. Analyysi: Fennovoiman omistajat pyristelevät eroon painajaishankkeestaan – voimalan kohtaloa selvitetään "juristikatraan kanssa" Yle Uutiset. 25.2.2022. Viitattu 9.4.2022.
  57. a b Analyysi: Fennovoimaan rahansa laittaneet kunnat anovat valtiota pelastajaksi – turha toivo: rakentaminen venäläisten kanssa jatkuu Yle Uutiset. 2.4.2022. Viitattu 9.4.2022.
  58. Fennovoima | Rosatom Fennovoimasta: Osapuolten velvoitteet ovat voimassa ja niiden täyttämistä jatketaan Helsingin Sanomat. 6.4.2022. Viitattu 9.4.2022.
  59. a b Fennovoima: Ydinvoimalan toimittajan vaihto ei onnistu – "juristien armeija" selvittelee sopimusten purkumahdollisuutta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 9.4.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa