Euroopan neuvosto

poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö
Euroopan neuvostoa ei pidä sekoittaa Euroopan unionin neuvostoon eikä Eurooppa-neuvostoon.

Euroopan neuvosto (EN)[2] (engl. Council of Europe, ransk. Conseil de l'Europe) on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen organisaatio. Neuvoston tavoitteena on ihmisoikeuksien suojelu, Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edisätminen ja yhteiskunnallisten ongelmien, kuten muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden, torjuminen. Euroopan neuvosto pitää päämajaansa Strasbourgissa.[3]

Euroopan neuvosto
  • Council of Europe (englanniksi)
  • Conseil de l'Europe (ranskaksi)
Flag of the Council of Europe.svg
Perustettu 5. toukokuuta 1949 (71 vuotta sitten)
Päämaja Ranska Strasbourg, Ranska
Jäsenet 47 jäsenvaltiota
Viralliset kielet ranska ja englanti (muita työkieliä saksa, italia ja venäjä)[1]
Pääsihteeri Kroatia Marija Pejčinović Burić
Aiheesta muualla
Council of Europe (englanniksi)
Euroopan neuvoston päärakennus Ranskan Strasbourgissa.

HistoriaMuokkaa

Neuvosto Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Se perustettiin 5. toukokuuta 1949 Lontoon sopimuksella ja se koostuu 47 jäsenvaltiosta.[4] Neuvosto pyrkii edistämään jäsenmaidensa yhtenäisyyttä, suojelemaan ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa, parantamaan elinolosuhteita sekä edistämään inhimillisiä arvoja.[5] Neuvoston päämaja on Ranskan Strasbourgissa. Neuvoston perustaminen liittyy vuonna 1947 alkaneeseen kylmään sotaan ja toisen maailmansodan jälkeisiä liberaaleja arvoja korostavaan Paneurooppa-liikkeeseen.

Kesäkuussa 2019 Euroopan neuvoston uudeksi pääsihteeriksi ja norjalaisen Thorbjørn Jaglandin seuraajaksi valittiin kroatialainen Marija Pejčinović Burić, joka edustaa kotimaassaan keskusta-oikeistolaista Kroatian demokraattinen liitto -puoluetta. Pejčinović Burićin vastaehdokas oli belgialainen Didier Reynders. Molemmat ehdokkaat toimivat maidensa ulkoministereinä.[6] Pejčinović Burić aloitti pääsihteerinä saman vuoden syyskuussa.[7]

TehtävätMuokkaa

Neuvoston tärkeimmiksi tehtäviksi on vuodesta 1989 lähtien muodostunut muun muassa toimiminen kommunismin jälkeisten demokratioiden poliittisena "ankkurina" ja näiden yhteiskuntien ihmisoikeustilanteen "vahtikoirana". Päätehtäviin kuuluu myös avustaminen Keski- ja Itä-Euroopan maiden hallinnollisissa ja muissa uudistusprosesseissa.

Neuvoston yhteydessä puhutaan lähes koko Euroopan maanosasta (neuvoston jäsenenä 47 valtiota), ja siitä käytetään joskus muun muassa Greater Europe -nimitystä. Tämä siis poikkeaa huomattavasti pienemmästä, 28 valtion alueesta, jonka Euroopan unioni muodostaa. Euroopan neuvostoa ei myöskään pidä sekoittaa EU:n Eurooppa-neuvostoon (European Council), jolla tarkoitetaan Euroopan unionin huippukokousta eli valtionpäämiestapaamista.

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ratifioivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen, minkä mainitsemista oikeuksista voi vedota sopimusta valvovaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen sen jälkeen, kun mahdolliset kansalliset muutoksenhakukeinot on käytetty.

SymbolitMuokkaa

Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto käyttävät samanlaista Euroopan lippua. Euroopan neuvoston kehittämän Euroopan lipun 12 kultaista tähteä muodostavat ympyrän, joka edustaa Euroopan kansojen liittoa. Kaksitoista tähteä kuvaavat täydellisyyttä ja yhtenäisyyttä. Lippujen sekaantumisen välttämiseksi Euroopan neuvosto käyttää usein myös tyyliteltyä Euroopan logoa, jossa on tyylitelty e-kirjain keskellä.[8] Euroopan neuvosto on päättänyt vuodesta 1955 lähtien koko Eurooppaa edustavan lipun lisäksi myös muita myöhemmin Euroopan unioninkin käyttöön ottamia Euroopan symboleita, kuten esimerkiksi vuodesta 1972 lähtien käyttöön otetun Euroopan hymnin.[9] Vuodesta 1964 Euroopan neuvoston perustamispäivää 5. toukokuuta juhlittiin Eurooppa-päivänä, myöhemmin Eurooppa-päivää ryhdyttiin viettämään 9. toukokuuta.[10]

RahoitusMuokkaa

Euroopan neuvoston budjetti rahoitetaan pääosin jäsenmaiden lahjoituksilla. Kunkin jäsenmaan rahoitusosuus määräytyy maan asukasmäärän ja bruttokansantuotteen perusteella. Suurimmat rahoittajamaat ovat Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Venäjä ja Turkki, joiden osuus budjetista on lähes 65 prosenttia. Tämän lisäksi jäsenmaat voivat antaa vapaaehtoisia lahjoituksia Euroopan neuvoston ohjelmille. Vuonna 2016 Euroopan neuvoston budjetti oli 442 255 900 euroa.[11]

JäsenvaltiotMuokkaa

 
Euroopan neuvostoon kuuluvat kaikki Euroopan maat lukuun ottamatta Valko-Venäjää ja Vatikaania. Lisäksi Euroopan neuvostoon kuuluu myös maantieteellisesti Eurooppaan luettavia Aasian maita, muun muassa Georgia, Armenia, Azerbaidžan, Turkki ja Kypros.
  1.   Alankomaat, perustaja
  2.   Belgia, perustaja
  3.   Irlanti, perustaja
  4.   Italia, perustaja
  5.   Luxemburg, perustaja
  6.   Norja, perustaja
  7.   Ranska, perustaja
  8.   Ruotsi, perustaja
  9.   Tanska, perustaja
  10.   Britannia, perustaja
  11.   Kreikka (9. elokuuta 1949)
  12.   Islanti (7. maaliskuuta 1950)
  13.   Turkki (13. huhtikuuta 1950)
  14.   Saksa (13. heinäkuuta 1950)
  15.   Itävalta (16. huhtikuuta 1956)
  16.   Kypros (24. toukokuuta 1961)
  17.   Sveitsi (6. toukokuuta 1963)
  18.   Malta (29. huhtikuuta 1965)
  19.   Portugali (22. syyskuuta 1976)
  20.   Espanja (24. marraskuuta 1977)
  21.   Liechtenstein (23. marraskuuta 1978)
  22.   San Marino (16. marraskuuta 1988)
  23.   Suomi (5. toukokuuta 1989)
  24.   Unkari (6. marraskuuta 1990)
  25.   Puola (29. marraskuuta 1991)
  26.   Bulgaria (7. toukokuuta 1992)
  27.   Viro (14. toukokuuta 1993)
  28.   Liettua (14. toukokuuta 1993)
  29.   Slovenia (14. toukokuuta 1993)
  30.   Slovakia (30. kesäkuuta 1993)
  31.   Tšekki (30. kesäkuuta 1993, Tšekkoslovakia oli jäsenenä 21. tammikuuta 1991 alkaen lakkaamiseensa 31. joulukuuta 1992 saakka)
  32.   Romania (7. lokakuuta 1993)
  33.   Andorra (10. lokakuuta 1994)
  34.   Latvia (10. helmikuuta 1995)
  35.   Albania (13. heinäkuuta 1995)
  36.   Moldova (13. heinäkuuta 1995)
  37.   Pohjois-Makedonia (9. marraskuuta 1995, vuoteen 2019 asti nimellä Makedonia)
  38.   Ukraina (9. marraskuuta 1995)
  39.   Venäjä (28. helmikuuta 1996)
  40.   Kroatia (6. marraskuuta 1996)
  41.   Georgia (27. huhtikuuta 1999)
  42.   Armenia (25. tammikuuta 2001)
  43.   Azerbaidžan (25. tammikuuta 2001)
  44.   Bosnia ja Hertsegovina (24. huhtikuuta 2002)
  45.   Serbia (3. huhtikuuta 2003, vuoteen 2006 asti Serbia ja Montenegro)
  46.   Monaco (5. lokakuuta 2004)
  47.   Montenegro (11. toukokuuta 2007)

PääsihteeritMuokkaa

 
Euroopan neuvoston nykyinen pääsihteeri, kroatialainen Marija Pejčinović Burić.
Maa Pääsihteeri Astui virkaan Luopui virasta
  Ranska Jacques Camille Paris 11 August 194911. elokuuta 1949 17 July 195317. heinäkuuta 1953
  Ranska Léon Marchal 21 September 195321. syyskuuta 1953 24 September 195624. syyskuuta 1956
  Italia Lodovico Benvenuti 19 September 195719. syyskuuta 1957 15 March 196415. maaliskuuta 1964
  Iso-Britannia Peter Smithers 16 March 196416. maaliskuuta 1964 15 September 196915. syyskuuta 1969
  Itävalta Lujo Tončić-Sorinj 16 September 196916. syyskuuta 1969 16 September 197416. syyskuuta 1974
  Saksan liittotasavalta Georg Kahn-Ackermann 17 September 197417. syyskuuta 1974 17 September 197917. syyskuuta 1979
  Itävalta Franz Karasek 1 October 19791. lokakuuta 1979 1 October 19841. lokakuuta 1984
  Espanja Marcelino Oreja Aguirre 1 October 19841. lokakuuta 1984 1 June 19891. kesäkuuta 1989
  Ranska Catherine Lalumière 1 June 19891. kesäkuuta 1989 31 May 199431. toukokuuta 1994
  Ruotsi Daniel Tarschys 1 June 19941. kesäkuuta 1994 1 September 19991. syyskuuta 1999
  Itävalta Walter Schwimmer 1 September 19991. syyskuuta 1999 31 August 200431. elokuuta 2004
  Iso-Britannia Terry Davis 1 September 20041. syyskuuta 2004 31 August 200931. elokuuta 2009
  Norja Thorbjørn Jagland 1 October 20091. lokakuuta 2009 18 September 201918. syyskuuta 2019
  Kroatia Marija Pejčinović Burić 18 September 201918. syyskuuta 2019

KuviaMuokkaa

  • Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989. Tämän kunniaksi Suomessa julkaistiin samana vuonna asiaan liittyvä postimerkki.

  • Vuonna 1999 Liettuassa julkaistiin 50-vuotiaan Euroopan neuvoston kunniaksi postimerkki. Liettua itse liittyi järjestöön uudelleenitsenäistymisensä jälkeen vuonna 1993.

  • Vuonna 2016 Venäjällä julkaistiin maan 20-vuotisen Euroopan neuvoston jäsenyyden kunniaksi postimerkki. Venäjä liittyi järjestöön vuonna 1996.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Did you know? – Council of Europe coe.int. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Lyhenneluettelo, Kotus
  3. ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 99. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
  4. ↑ Euroopan neuvoston synty ja kehitys; Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa, Strasbourg, 20.7.2012
  5. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriö: Euroopan neuvosto EN 14.8.2006. STM. Viitattu 18.7.2009.
  6. ↑ Venäjä palaa Euroopan neuvoston täysjäseneksi – Marija Pejcinovic Buric voitti EN:n pääsihteerivaalin ksml.fi. 26.6.2019. Viitattu 29.7.2020.
  7. ↑ Marija Pejčinović Burić, New Council of Europe Secretary General coe.int. 19.9.2019. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Euroopan neuvoston logo
  9. ↑ EU-hymni
  10. ↑ Eurooppa-päivä
  11. ↑ Eurooppa-päivä

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroopan neuvosto.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Euroopan_neuvosto&oldid=19266323”