Wikipedia

Euroopan neuvosto

poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö
Euroopan neuvostoa ei pidä sekoittaa Euroopan unionin neuvostoon eikä Eurooppa-neuvostoon.

Euroopan neuvosto (EN)[2] (engl. Council of Europe, ransk. Conseil de l’Europe) on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen organisaatio. Neuvoston tavoitteena on ihmisoikeuksien suojelu, Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen ja yhteiskunnallisten ongelmien, kuten muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden, torjuminen. Euroopan neuvosto pitää päämajaansa Strasbourgissa.[3]

Euroopan neuvosto
Council of Europe
Conseil de l’Europe
Euroopan neuvoston lippu
Euroopan neuvoston lippu
Perustettu 5. toukokuuta 1949
Tyyppi hallitustenvälinen järjestö
Päämaja Strasbourg, Ranska
Jäsenet 46 jäsenvaltiota
Viralliset kielet englanti ja ranska (muita työkieliä italia ja saksa)[1]
Pääsihteeri Marija Pejčinović Burić
Aiheesta muualla
Sivusto

HistoriaMuokkaa

Euroopan neuvosto on vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Se perustettiin 5. toukokuuta 1949 Lontoon sopimuksella ja se koostuu 46 jäsenvaltiosta. Neuvosto pyrkii edistämään jäsenmaidensa yhtenäisyyttä, suojelemaan ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa, parantamaan elinolosuhteita sekä edistämään inhimillisiä arvoja. Neuvoston päämaja on Ranskan Strasbourgissa. Neuvoston perustaminen liittyy vuonna 1947 alkaneeseen kylmään sotaan ja toisen maailmansodan jälkeisiä liberaaleja arvoja korostavaan Paneurooppa-liikkeeseen.

Kesäkuussa 2019 Euroopan neuvoston uudeksi pääsihteeriksi ja norjalaisen Thorbjørn Jaglandin seuraajaksi valittiin kroatialainen Marija Pejčinović Burić, joka edustaa kotimaassaan keskusta-oikeistolaista Kroatian demokraattinen liitto -puoluetta. Pejčinović Burićin vastaehdokas oli belgialainen Didier Reynders. Molemmat ehdokkaat toimivat maidensa ulkoministereinä.[4] Pejčinović Burić aloitti pääsihteerinä saman vuoden syyskuussa.[5]

Venäjän jäsenyys jäädytettiin 25. helmikuuta 2022 Ukrainan hyökkäyksen 2022 takia.[6] Euroopan neuvosto päätti erottaa Venäjän lopullisesti 16. maaliskuuta 2022.[7]

TehtävätMuokkaa

 
Euroopan neuvoston päärakennus Ranskan Strasbourgissa.

Neuvoston tärkeimmiksi tehtäviksi on vuodesta 1989 lähtien muodostunut muun muassa toimiminen kommunismin jälkeisten demokratioiden poliittisena ”ankkurina” ja näiden yhteiskuntien ihmisoikeustilanteen ”vahtikoirana”.kenen mukaan? Päätehtäviin kuuluu myös avustaminen Keski- ja Itä-Euroopan maiden hallinnollisissa ja muissa uudistusprosesseissa.lähde?

Neuvoston yhteydessä puhutaan lähes koko Euroopan maanosasta (neuvoston jäsenenä 46 valtiota), ja siitä käytetään joskus muun muassa Greater Europe -nimitystä. Tämä siis poikkeaa huomattavasti pienemmästä, 28 valtion alueesta, jonka Euroopan unioni muodostaa. Euroopan neuvostoa ei myöskään pidä sekoittaa EU:n Eurooppa-neuvostoon (European Council), jolla tarkoitetaan Euroopan unionin huippukokousta eli valtionpäämiestapaamista.

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ratifioivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen, minkä mainitsemista oikeuksista voi vedota sopimusta valvovaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen sen jälkeen, kun mahdolliset kansalliset muutoksenhakukeinot on käytetty.

SymbolitMuokkaa

Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto käyttävät samanlaista Euroopan lippua. Euroopan neuvoston kehittämän Euroopan lipun 12 kultaista tähteä muodostavat ympyrän, joka edustaa Euroopan kansojen liittoa. Kaksitoista tähteä kuvaavat täydellisyyttä ja yhtenäisyyttä. Lippujen sekaantumisen välttämiseksi Euroopan neuvosto käyttää usein myös tyyliteltyä Euroopan logoa, jossa on tyylitelty e-kirjain keskellä.[8] Euroopan neuvosto on päättänyt vuodesta 1955 lähtien koko Eurooppaa edustavan lipun lisäksi myös muita myöhemmin Euroopan unioninkin käyttöön ottamia Euroopan symboleita, kuten esimerkiksi vuodesta 1972 lähtien käyttöön otetun Euroopan hymnin.[9] Vuodesta 1964 Euroopan neuvoston perustamispäivää 5. toukokuuta juhlittiin Eurooppa-päivänä, myöhemmin Eurooppa-päivää ryhdyttiin viettämään 9. toukokuuta.

RahoitusMuokkaa

Euroopan neuvoston budjetti rahoitetaan pääosin jäsenmaiden lahjoituksilla. Kunkin jäsenmaan rahoitusosuus määräytyy maan asukasmäärän ja bruttokansantuotteen perusteella. Suurimmat rahoittajamaat ovat Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Turkki. Tämän lisäksi jäsenmaat voivat antaa vapaaehtoisia lahjoituksia Euroopan neuvoston ohjelmille. Vuonna 2016 Euroopan neuvoston budjetti oli 442 255 900 euroa.

JäsenvaltiotMuokkaa

 
Euroopan neuvostoon kuuluvat kaikki Euroopan maat lukuun ottamatta Kosovoa, Valko-Venäjää, Venäjää ja Vatikaania. Lisäksi neuvostoon kuuluvat Eurooppaan kulttuurimaantieteellisesti luettavat Aasian maat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kypros ja Turkki.

NykyisetMuokkaa

  1.   Alankomaat, perustaja
  2.   Belgia, perustaja
  3.   Irlanti, perustaja
  4.   Italia, perustaja
  5.   Luxemburg, perustaja
  6.   Norja, perustaja
  7.   Ranska, perustaja
  8.   Ruotsi, perustaja
  9.   Tanska, perustaja
  10.   Yhdistynyt kuningaskunta, perustaja
  11.   Kreikka (9. elokuuta 1949)
  12.   Islanti (7. maaliskuuta 1950)
  13.   Turkki (13. huhtikuuta 1950)
  14.   Saksa (13. heinäkuuta 1950)
  15.   Itävalta (16. huhtikuuta 1956)
  16.   Kypros (24. toukokuuta 1961)
  17.   Sveitsi (6. toukokuuta 1963)
  18.   Malta (29. huhtikuuta 1965)
  19.   Portugali (22. syyskuuta 1976)
  20.   Espanja (24. marraskuuta 1977)
  21.   Liechtenstein (23. marraskuuta 1978)
  22.   San Marino (16. marraskuuta 1988)
  23.   Suomi (5. toukokuuta 1989)
  24.   Unkari (6. marraskuuta 1990)
  25.   Puola (29. marraskuuta 1991)
  26.   Bulgaria (7. toukokuuta 1992)
  27.   Viro (14. toukokuuta 1993)
  28.   Liettua (14. toukokuuta 1993)
  29.   Slovenia (14. toukokuuta 1993)
  30.   Slovakia (30. kesäkuuta 1993)
  31.   Tšekki (30. kesäkuuta 1993)
  32.   Romania (7. lokakuuta 1993)
  33.   Andorra (10. lokakuuta 1994)
  34.   Latvia (10. helmikuuta 1995)
  35.   Albania (13. heinäkuuta 1995)
  36.   Moldova (13. heinäkuuta 1995)
  37.   Pohjois-Makedonia (9. marraskuuta 1995, vuoteen 2019 asti nimellä Makedonia)
  38.   Ukraina (9. marraskuuta 1995)
  39.   Kroatia (6. marraskuuta 1996)
  40.   Georgia (27. huhtikuuta 1999)
  41.   Armenia (25. tammikuuta 2001)
  42.   Azerbaidžan (25. tammikuuta 2001)
  43.   Bosnia ja Hertsegovina (24. huhtikuuta 2002)
  44.   Serbia (3. huhtikuuta 2003; liittyi alun perin Serbia ja Montenegrona)
  45.   Monaco (5. lokakuuta 2004)
  46.   Montenegro (11. toukokuuta 2007; oli alun perin jäsenenä osana Serbia ja Montenegroa vuodesta 2003)

EntisetMuokkaa

  1.   Saarin protektoraatti (13. elokuuta 1950 – 1. tammikuuta 1957; liittyi Länsi-Saksaan, joka oli ollut jäsenenä jo vuodesta 1950)
  2.   Tšekin ja Slovakian liittotasavalta (21. tammikuuta 1991 – 31. joulukuuta 1992; jakautui ja seuraajavaltiot Tšekki ja Slovakia liittyivät jäseniksi vuonna 1993)
  3.   Serbia ja Montenegro (3. huhtikuuta 2003 – 5. kesäkuuta 2006; jakautui Montenegron kansanäänestyksen itsenäistymisestä takia, jonka jälkeen Serbia otti entisen valtioliiton paikan neuvostossa ja Montenegro liittyi neuvostoon vuonna 2007)
  4.   Venäjä (28. helmikuuta 1996 – 16. maaliskuuta 2022; erotettiin)

PääsihteeritMuokkaa

 
Euroopan neuvoston nykyinen pääsihteeri, kroatialainen Marija Pejčinović Burić.
Valtio Pääsihteeri Astui virkaan Luopui virasta
  Ranska Jacques Camille Paris 11. elokuuta 1949 17. heinäkuuta 1953
  Ranska Léon Marchal 21. syyskuuta 1953 24. syyskuuta 1956
  Italia Lodovico Benvenuti 19. syyskuuta 1957 15. maaliskuuta 1964
  Yhdistynyt kuningaskunta Peter Smithers 16. maaliskuuta 1964 15. syyskuuta 1969
  Itävalta Lujo Tončić-Sorinj 16. syyskuuta 1969 16. syyskuuta 1974
  Saksan liittotasavalta Georg Kahn-Ackermann 17. syyskuuta 1974 17. syyskuuta 1979
  Itävalta Franz Karasek 1. lokakuuta 1979 1. lokakuuta 1984
  Espanja Marcelino Oreja Aguirre 1. lokakuuta 1984 1. kesäkuuta 1989
  Ranska Catherine Lalumière 1. kesäkuuta 1989 31. toukokuuta 1994
  Ruotsi Daniel Tarschys 1. kesäkuuta 1994 1. syyskuuta 1999
  Itävalta Walter Schwimmer 1. syyskuuta 1999 31. elokuuta 2004
  Yhdistynyt kuningaskunta Terry Davis 1. syyskuuta 2004 31. elokuuta 2009
  Norja Thorbjørn Jagland 1. lokakuuta 2009 18. syyskuuta 2019
  Kroatia Marija Pejčinović Burić 18. syyskuuta 2019 virassa

KuviaMuokkaa

  • Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989. Tämän kunniaksi Suomessa julkaistiin samana vuonna asiaan liittyvä postimerkki.

  • Vuonna 1999 Liettuassa julkaistiin 50-vuotiaan Euroopan neuvoston kunniaksi postimerkki. Liettua itse liittyi järjestöön uudelleenitsenäistymisensä jälkeen vuonna 1993.

  • Vuonna 2016 Venäjällä julkaistiin maan 20-vuotisen Euroopan neuvoston jäsenyyden kunniaksi postimerkki. Venäjä liittyi järjestöön vuonna 1996, mutta erotettiin vuonna 2022.

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Did you know? – Council of Europe coe.int. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Euroopan eri neuvostot Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 16.3.2022.
  3. ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 99. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
  4. ↑ Venäjä palaa Euroopan neuvoston täysjäseneksi – Marija Pejcinovic Buric voitti EN:n pääsihteerivaalin ksml.fi. 26.6.2019. Arkistoitu 29.6.2019. Viitattu 29.7.2020.
  5. ↑ Marija Pejčinović Burić, New Council of Europe Secretary General coe.int. 19.9.2019. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Council of Europe suspends Russia’s rights of representation coe.int. 25. helmikuuta 2022. Euroopan neuvosto. Viitattu 7.7.2022. (englanniksi)
  7. ↑ The Russian Federation is excluded from the Council of Europe coe.int. 16. maaliskuuta 2022. Viitattu 7.7.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Euroopan neuvoston logo
  9. ↑ Euroopan hymni european-union.europa.eu. Viitattu 16.3.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroopan neuvosto.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Euroopan_neuvosto&oldid=20922765”