Avaa päävalikko

Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) on kansainvälinen ihmisoikeussopimus, johon ovat liittyneet Euroopan neuvoston 47 jäsenmaata. Alkuperäisessä muodossaan sopimus tehtiin 4. marraskuuta, 1950 Euroopan neuvoston silloisten jäsenmaiden kesken. Suomi liittyi sopimukseen toukokuussa 1989 ja se tuli Suomea sitovana voimaan vuotta myöhemmin. Sopimuksen 1 artiklan mukaan siihen liittyneet maat sitoutuvat takaamaan sopimuksessa mainitut oikeudet kaikille, siis myös valtion lainkäyttövallan piiriin kuuluville ulkomaalaisille.

Ihmisoikeussopimuksen jäsenmaat sitoutuvat turvaamaan lainsäädännössään ja oikeuskäytännössään sopimuksessa jokaiselle yksilölle taatut oikeudet. Velvollisuus noudattaa ihmisoikeussopimuksen määräyksiä on niin viranomaisilla kuin tuomioistuimillakin. Jos yksilö kokee oikeuksiaan loukatun, hän voi valittaa loukkauksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka on Euroopan neuvoston alainen organisaatio. Jos ihmisoikeustuomioistuin toteaa loukkauksen tapahtuneen, se voi määrätä sopimusvaltion maksamaan loukatulle hyvitystä. Valituksen edellytyksenä on kuitenkin, että loukattu on käyttänyt saatavillaan olevat kansalliset valitustiet esimerkiksi Suomen tapauksessa valittamalla aina korkeimpiin oikeusasteisiin asti.

Suojatut ihmisoikeudetMuokkaa

Ihmisoikeussopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjoissa suojatut ihmisoikeudet ovat:

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Pellonpää, Matti: "Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kansainvälinen valvonta". Teoksessa Pekka Hallberg – Heikki Karapuu – Martin Scheinin – Kaarlo Tuori – Veli-Pekka Viljanen: Perusoikeudet. WSOY, Helsinki 1999.

Aiheesta muuallaMuokkaa