Wikipedia

Nuorisosäätiö

suomalainen säätiö

Nuorisosäätiö sr on säätiö, jonka määrittelee tarkoituksekseen sosiaalinen nuoriso- ja kasvatustyön sekä nuorten itsenäistymisen tukemisen. Säätiö tukee nuoria aikuisia itsenäiseen asumiseen ja elämään rakennuttamalla ja ylläpitämällä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Nuorisosäätiö tarjoaa asukkaille myös itsenäiseen asumiseen liittyvää neuvontaa, ohjausta ja tukea elämänhallintaan sekä vapaa-ajan toimintaa.[2]

Nuorisosäätiö sr
Tunnuslause Koteja aikuisiksi aikoville
Yritysmuoto säätiö
Perustettu 1961
Toimitusjohtaja Kimmo Pihlman[1]
Puheenjohtaja Jari Laine[1]
Kotipaikka Helsinki
Kotisivu www.nuorisosaatio.fi

Säätiö on rakentanut varallisuutensa lähinnä julkisten tukien avulla. Vuonna 2018 säätiö joutui vakaviin talousvaikeuksiin menetettyään 80 prosenttia varoistaan tappiollisissa liiketoimissa. Säätiön johto vaihdettiin, ja se menetti yleishyödyllisyysasemansa. Poliisi epäili, että säätiön varoja oli kiertänyt sen entiselle johdolle epäedullisilla kaupoilla ja vuokrasopimuksilla.[3][4][5] Säätiö hakeutui velkasaneeraukseen maaliskuussa 2019,[6] mutta saneeraus lopetettiin loppuvuodesta 2020.[7] Nuorisosäätiötä uhkasi konkurssi, mutta se selvisi keväällä 2021, kun velkojat suostuivat velkojen leikkauksiin.[8]

Toiminta muokkaa

 
Herttoniemen nuorisohotelli, vuonna 1973[9] rakennettu yli 170 asunnon vuokratalo, jonka yhteydessä toimii säätiön päätoimipiste.

Nuorisosäätiön perusti lokakuussa 1961 Keskustanuoret.[10] Vuoden 2018 alussa säätiöllä oli 67 asuinrakennusta, joissa oli 4 000 asuntoa. Niissä asui lähes 5 000 nuorta. Asuntojen sijaintipaikkakunnat olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Sipoo, Nurmijärvi, Vihti, Riihimäki, Lahti, Hollola, Orimattila, Tampere ja Lappeenranta.[11] Säätiön päätoimipiste sijaitsee Helsingin Herttoniemessä.

Nuorisosäätiön vuokra-asunnot on tarkoitettu työssäkäyville, työelämään hakeutuville ja opiskelujaan päättämässä oleville 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille. Säätiön vuokrakodeissa voi asua 35-vuotiaaksi asti.lähde?

Säätiö saa toimintaansa tukea Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, ja lisäksi asuntojen rakentamista on rahoitettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuilla ja korkotukilainalla.[12] Vuonna 2009 säätiöllä oli nettovarallisuutta noin 200 miljoonaa euroa.[13]

Nuorisosäätiöllä oli vuosina 1989–1999 edustushuvila Itävallan Alpeilla Zell am Seen lähellä.[14]

Ongelmat muokkaa

Vaalituki muokkaa

Syksyllä 2009 nousi kohu Nuorisosäätiön keskustalaisille poliitikoille myöntämistä vaalituista. Säätiö on lähellä keskustaa ja jakoi monena vuonna vaalitukea keskustalaisille poliitikoille. Tukea saivat muun muassa säätiön puheenjohtajana toiminut Antti Kaikkonen ja entinen puheenjohtaja Matti Vanhanen. Ongelmallisen tuen myöntämisestä teki se, että Vanhanen oli myöntämässä säätiölle Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukea, vaikka oli ollut säätiön hallituksen jäsen.[15][16] TV2:n Silminnäkijä-ohjelman mukaan RAY oli tukenut säätiötä yhteensä 40 miljoonalla eurolla.[13] RAY aloitti säätiössä erikoistarkastuksen.lähde?

Myös valtion patentti- ja rekisterihallitus aloitti tutkinnan toiminnan suhteesta säätiön sääntöihin.[17] ARA puolestaan tarkasti vaalirahoituksen vaikutusta säätiön asuntokohteiden vuokriin.[18] Asiasta ilmaisi huolensa myös Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta.[19] Nuorisosäätiön toimitusjohtaja Seppo Pyykkönen kiisti, että vaalituki olisi säätiön toiminta-ajatuksen vastaista.[20] Antti Kaikkonen erosi säätiön hallituksen puheenjohtajan tehtävästä kohun seurauksena, mutta jatkoi silti säätiön hallituksen jäsenenä.[21]

Poliisin mukaan säätiö jakoi sääntöjensä vastaisesti vaalitukia yli 100 000 euroa noin 30 saajalle. Kymmenkuntaa säätiön vuosien 2002–2009 hallituksen jäsentä epäiltiin rikoksista.[22] Tukea jaettiin muun muassa Matti Vanhaselle 23 000 euroa ja Jukka Vihriälälle 24 000 euroa.[23] Syyttäjä vaati tammikuussa 2012 alkaneessa Nuorisosäätiön lahjuksia käsittelevässä oikeudenkäynnissä Antti Kaikkoselle ehdollista vankeutta.[24] Kaikkonen tuomittiin vuonna 2013 viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ehdolliseen vankeuteen tuomittiin myös säätiön asiamiehenä ja hallituksen jäsenenä toiminut Jorma Heikkinen. Vuonna 2007 aloittaneet asiamies Seppo Pyykkönen ja hallituksen jäsen Aki Haaro tuomittiin sakkorangaistuksiin.[25]

Iltalehden mukaan Vanhasen hallitus hyväksyi Nuorisosäätiölle tukia 16 miljoonalla eurolla.[26]

Rakennustoiminta muokkaa

 
Nuorisosäätiön asuintalo Helsingin Lahdenväylän varrella. Sijainnin takia talon äänieristykseen on tarvittu erityisrakenteita.[27]

Nuorisosäätiö sai Helsingissä rakentaa asuintalon kahden vilkasliikenteisen tien risteykseen, paikkaan jota Suomen ympäristökeskus ei pitänyt sopivana pysyvään asumiseen.[28]

Yle kertoi Nuorisosäätiön toimintaperiaatteen vastaisista liiketoimista 24. elokuuta 2016. Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen johdolla säätiöstä on kehitetty merkittävää kovan rahan rakennuttajaa ja vuokranantajaa. Vuoden 2015 toimintakertomuksen mukaan Nuorisosäätiö suunnittelee tai rakennuttaa 35 kohdetta, joihin tulisi yli 3 600 asuntoa eli yli kaksi kertaa säätiön silloisen rakennuskannan verran. Säätiön keskeiset vaikuttajat kieltäytyivät Ylen haastattelupyynnöistä. Säätiön hallitus koostuu pääosin keskustalaisista vaikuttajista.[29]

Talousvaikeudet ja väärinkäytösepäilyt muokkaa

Nuorisosäätiön toimitusjohtaja Aki Haaro ja hallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen joutuivat jättämään säätiön keväällä 2018. Säätiö oli joutunut heidän aikanaan vakaviin talousvaikeuksiin. Kesällä 2018 aloittaneen uuden hallituksen puheenjohtajan Jari Laineen mukaan säätiö olisi joutumassa selvitystilaan tai konkurssiin. Säätiön rahoitussopimuksissa olleiden kovenanttien johdosta 50 miljoonan euron velat olisivat voineet langeta maksuun saman tien. Säätiö selvisi myymällä yhden 155 asukkaan talon. Laineen ja uuden toimitusjohtajan Kimmo Pihlmanin mukaan Haaron ja Nousiaisen hankkeet olivat vaarantaneet säätiön olemassaolon. Vaikeuksien takia säätiö suunnittelee myyvänsä myöhemmin seitsemän muuta taloa sekä kehityskohteitaan ja tonttejaan.[4]

Säätiö havaitsi kesällä 2018, että sen 50 miljoonan euron varallisuudesta 40 miljoonaa euroa oli menetetty jo toteutuneisiin tai toteutuviin tappioihin. Jari Laineen mukaan 80 prosenttia säätiön varoista oli ”puhallettu” neljän vuoden aikana Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen tekemillä epäedullisilla liiketoimilla. Säätiön nimissä oli tehty kalliita ostoksia ja sopimuksia.[5]

Nuorisosäätiötä rahoittanut GF Money perui listautumisantinsa keväällä 2018 sen jälkeen, kun Nuorisosäätiö vaati GF Moneyn kanssa tehtyjen asuntokauppojen perumista.[30] Kaupat peruttiin ja säätiö maksoi ottamansa lainat kokonaisuudessaan takaisin.[31] GF Money piti purkuvaatimusta perusteettomana, muttei voinut olla varma loppukauppahinnan saamisesta 30. kesäkuuta 2018. GF Money ilmoittikin lopettaneensa kaikki liikesuhteet säätiön kanssa. Säätiö oli aiemmin vuokrannut kiinteistöja Sampo-konsernilta, joiden myynnista Sammolle GF Money oli tehnyt voittoa.[30]

Poliisi aloitti vuonna 2018 tutkinnan Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen jäljiltä paljastuneen miljoonien eurojen katoamisen tutkinnan. Katoaminen liittyy Virossa tehtyihin sijoituksiin. Heidän epäillään ottaneen lahjuksia.[32]

Kesällä 2021 Helsingin käräjäoikeus määräsi Perttu Nousiaisen maksamaan lähes kahdeksan miljoonaa euroa vahingonkorvauksia Nuorisosäätiölle. Tuomion mukaan Nousiainen oli mukana hyväksymässä mittavia tappioita aiheuttaneita kiinteistökauppoja, jotka oli myös sovittu Nuorisosäätiön tytäryhtiöiden yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain huolellisuusvelvoitteen vastaisesti. Valtaosa vahingonkorvauksista liittyy Lahdessa vuonna 2014 solmittuihin kauppoihin, jolloin säätiö osti lahtelaiselta rakennusliikkeeltä kerrostalon 8,04 miljoonalla eurolla. Viisi vuotta myöhemmin säätiö myi purkukuntoisen talon noin seitsemän miljoonan euron tappiolla. Säätiöllä on vireillä kanne samoihin kiinteistökauppoihin liittyen myös muita säätiön entisiä hallituksen jäseniä kohtaan, mutta heidän osaltaan oikeus ei ole vielä tehnyt päätöstä.[33]

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen reaktio muokkaa

Nuorisosäätiö menetti yleishyödyllisyysasemansa kesäkuussa 2018. ARA perui aseman, koska katsoi säätiön toiminnan olleen aravalain ja korkotukilain vastaista. Säätiön yleishyödyllisten osien ulkopuolelle oli annettu merkittäviä lainoja ja vakuuksia. Säätiö oli myös ottanut liikaa riskejä.[34][35][3] Maaliskuussa 2020 KHO päätti, että ARA sai perua Nuorisosäätiön yleishyödyllisen aseman.[36]

Marraskuussa 2020 ARA irtisanoi lainat ja lakkautti korkotuen.[37] Keskustalaisella Maaseudun Kukkasrahasto Säätiöllä oli marraskuussa 2020 pyrkimys saada nuorisoasunnot haltuunsa Keskustanuorten toiminnan rahoittamiseksi. Se ei toteutunut.[38]

Hallitus muokkaa

Lähde[39]

  • Jari Laine, puheenjohtaja
  • Ippa Hertzberg, varapuheenjohtaja
  • Kimmo Pihlman

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Hallitus ja johtoryhmä Nuorisosäätiö sr. Viitattu 30.10.2021.
  2. ↑ Nuorisosäätiö Nuorisosäätiö. Viitattu 26.10.2016.
  3. ↑ a b Hänninen, Jyri: Nuorisosäätiö menetti yleishyödyllisyysasemansa – Ara uhkaa myös lainojen irtisanomisella Yle Uutiset. 4.6.2018. Viitattu 7.6.2018.
  4. ↑ a b Pietiläinen, Tuomo: Nuorisosäätiö kävi hyvin lähellä kaatumista. Helsingin Sanomat, 9.8.2018. Sanoma Osakeyhtiö. Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ a b Pietiläinen, Tuomo: Nuorisosäätiö kirjaa omaisuudestaan alas 80 prosenttia. Helsingin Sanomat, 23.8.2018. Sanoma Osakeyhtiö. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Hänninen, Jyri: Nuorisosäätiö hakee velkasaneeraukseen – taustalla edellisen johdon aiheuttamat taloussotkut Yle Uutiset. 31.3.2019. Viitattu 31.3.2019.
  7. ↑ Liski, Jarno: Tuhansia asuntoja omistava Nuorisosäätiö kaatumassa – käräjäoikeus lopetti saneerauksen Iltalehti. 3.12.2020. Viitattu 3.12.2020.
  8. ↑ Hänninen, Jyri: Nuorisosäätiön konkurssin uhka väistyi – velkojat suostuivat isoihin velkojen leikkauksiin Yle Uutiset. 22.4.2021. Viitattu 19.9.2023.
  9. ↑ Hiihtäjäntie 7 asunnot.nuorisosaatio.fi. Viitattu 16.9.2019.
  10. ↑ Mäkinen, Eija: Sanoista teoiksi – säätiö 50 vuotta!. Luukkublues (Nuorisosäätiön asukaslehti), 2011, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.10.2016.
  11. ↑ Tietoa Nuorisosäätiöstä 9.1.2018. Nuorisosäätiö. Arkistoitu 25.9.2018. Viitattu 23.8.2018.
  12. ↑ Tietoa säätiöstä Nuorisosäätiö. Arkistoitu 29.7.2015. Viitattu 27.7.2015.
  13. ↑ a b Paljastus: RAY:ltä Vanhasen säätiölle pöyristyttävä tukisumma Uusi Suomi. 29.9.2009. Viitattu 29.9.2009.
  14. ↑ Mölsä, Seppo: Rakentamisen musta kirja – rötösherroja ja kartellien solmijoita Rakennuslehti. 2.5.2018. Viitattu 31.5.2018.
  15. ↑ Hautamäki, Jaakko: Nuorten asuntosäätiöltä virtasi jatkuvasti tukirahaa keskustalle Helsingin Sanomat. 20.9.2009. Viitattu 19.9.2023.
  16. ↑ Nuorisosäätiö aiheuttaa hankaluuksia kumppaneille. (Pääkirjoitus) Helsingin Sanomat, 7.6.2018, nro 152, s. A 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Verkkoversio. Viitattu 19.9.2023.
  17. ↑ Hautamäki, Jaakko: Keskustan säätiöistä monen tahon tutkinta Helsingin Sanomat. 21.9.2009. Viitattu 19.9.2023.
  18. ↑ Vaalituen vaikutus Nuorisosäätiön vuokriin tutkitaan Helsingin Sanomat. 23.9.2009. Arkistoitu 25.5.2013. Viitattu 19.9.2023.
  19. ↑ Säätiöille vaalirahakohun takia muistutus rahanjaon säännöistä Helsingin Sanomat. 20.9.2009. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 19.9.2023.
  20. ↑ Nuorisosäätiön pomo: Kyllä poliitikkoja voi tukea Helsingin Sanomat. 22.9.2009. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 19.9.2023.
  21. ↑ Kansanedustaja Antti Kaikkonen jättää Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajuuden Helsingin Sanomat. 22.9.2009. Arkistoitu 25.9.2009. Viitattu 19.9.2023.
  22. ↑ Juuti, Jarno: Nuorisosäätiöstä luultua enemmän rahaa keskustalle Iltalehti. 17.8.2010. Viitattu 27.7.2015.
  23. ↑ ARA tutkii, menikö vuokralaisten rahoja vaalitukeen Savon Sanomat. 23.9.2009. Viitattu 27.7.2015.
  24. ↑ Syyttäjä vaatii Antti Kaikkoselle ehdollista Nuorisosäätiöjutussa Helsingin Sanomat. 16.1.2012. Viitattu 19.9.2023.
  25. ↑ Vihavainen, Suvi: Antti Kaikkonen sai ehdollisen vankeustuomion Helsingin Sanomat. 30.1.2013. Viitattu 6.11.2021.
  26. ↑ Vanhasen hallitus hyväksynyt Nuorisosäätiölle tukia 16 miljoonalla eurolla Iltalehti. 28.1.2010. Viitattu 27.7.2015.
  27. ↑ Asuntokohteet: Koskelantie 72 Nuoristosäätiö
  28. ↑ HS: "Tämä asunto voi aiheuttaa kuulovaurion" Taloussanomat. 27.5.2010. Arkistoitu 30.5.2010. Viitattu 27.7.2015.
  29. ↑ Varho, Esko; Liski, Jarno; Hänninen, Jyri: Vaalirahakohussa ryvettyneellä Nuorisosäätiöllä ja sen johdolla vaiettuja kiinteistöbisneksiä Yle Uutiset. 24.8.2016. Viitattu 26.10.2016.
  30. ↑ a b Hänninen, Jyri: GF Moneyn taival pörssiin katkesi Nuorisosäätiön kanssa tehtyihin kauppoihin MOT. 31.5.2018. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 9.8.2018.
  31. ↑ GF Money on hoitanut päätökseen sopimusasiat Nuorisosäätiön kanssa GF Money. 5.7.2018. Viitattu 9.8.2018.
  32. ↑ Salokorpi, Jussi: MOT: Nuorisosäätiön rahoista kateissa miljoonia – säätiö teki tutkintapyynnön Yle Uutiset. 10.6.2018. Viitattu 19.9.2023.
  33. ↑ Hänninen, Jyri: Nuorisosäätiön ex-pomo tuomittiin maksamaan miljoonien eurojen vahingonkorvaukset Yle Uutiset. 19.8.2021. Viitattu 19.8.2021.
  34. ↑ Nuorisosäätiön korjattava toimintansa yleishyödyllisyyslainsäädännön mukaiseksi 30.6.2017. ARA. Viitattu 23.8.2018.
  35. ↑ ARA peruuttaa Nuorisosäätiön yleishyödyllisyysaseman 4.6.2018. ARA. Viitattu 23.8.2018.
  36. ↑ Hänninen, Jyri: KHO: Ara sai perua Nuorisosäätiön yleishyödyllisyyden – Nuorisosäätiö on konkurssin partaalla Yle Uutiset. 19.3.2020. Viitattu 19.9.2023.
  37. ↑ Hänninen, Jyri; Ikävalko, Kari: Valtion mitta tuli Nuorisosäätiön kanssa täyteen – miljoonat takaisin valtiolle, ministeri harvinaisesta päätöksestä: "asumisen jatko turvattu" Yle Uutiset. 23.11.2020. Viitattu 19.9.2023.
  38. ↑ Liski, Jarno: IL paljastaa: Keskustalaiset ovat pyrkineet kaappaamaan Nuorisosäätiön asunnot takaisin puolueen lähipiiriin Iltalehti. 16.12.2020. Viitattu 25.11.2021.
  39. ↑ Nuorisosäätiön hallitus 6/2018− Nuorisosäätiö. Arkistoitu 11.1.2017. Viitattu 9.8.2018.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nuorisosäätiö&oldid=22033677”