Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (lyhenne Ara, ruots. Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet) on Suomen ympäristöministeriön hallinonalaan kuuluva virasto, joka vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta.[3]
| Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet |
|
|---|---|
| ARA | |
 |
|
| Perustettu | 2008 |
| Tehtävä | Valtion asuntopolitiikan toimeenpano |
| Ministeriö | Ympäristöministeriö |
| Sijainti |
Kirkkokatu 12 Lahti |
| Valtio | Suomi |
| Ylijohtaja | Hannu Rossilahti |
| Työntekijöitä | 100 (2023)[1] |
| Vuosibudjetti | 32,3 milj. € (2023)[2] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Aran tehtäviin kuuluu asumiseen ja rakentamiseen liittyvien avustusten, tukien ja takausten myöntäminen. Lisäksi Ara ohjaa ja valvoo ara-asuntokannan käyttöä sekä on mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa. Ara kerää, analysoi ja välittää tietoa asuntomarkkinoista sekä ylläpitää alan verkko- ja tietopalveluja. Aran toiminta-ajatuksena on edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista kaikille.[3]
Orpon hallitus lakkauttaa Aran 28.2.2025 mennessä. Viraston tehtävät ja henkilöstö siirretään ympäristöministeriöön perustettavalle Valtion tukeman asuntorakantamisen keskukselle, joka aloittaa toimintansa 1.3.2025.
Historia
muokkaa1940-luvun lopulla jatkosodan jälkeen perustettiin Arava-järjestelmä, jonka kautta valtio rahoitti asuntorakentamista. Vuonna 1966 Aravan tehtävät siirtyivät Asuntohallitukselle ja sen lakkauttamisen myötä vuonna 1993 Valtion asuntorahastolle.[4]
Nykyiseen muotoonsa Ara perustettiin 1. tammikuuta vuonna 2008. Viimeisimmän virastouudistuksen myötä Ara siirtyi valtion asuntorahoituksen lainapainotteisesta toiminnasta rakennusalan kehitystoimintaa ja tiedottamista tukevaksi organisaatioksi. Ara siirrettiin valtionhallinnon hajasijoitusohjelmassa vuonna 2005 tehdyllä päätöksellä Lahteen 1. heinäkuuta 2008. Aikaisemmin virasto toimi Helsingin Pasilassa.
Tehtävät ja toiminta
muokkaaAran tehtäviä ovat: [5]
- kestävän, laadukkaan ja kohtuuhintaisen asumisen kehittäminen
- pieni- ja keskituloisten kotitalouksien sekä erityisryhmien asunto-olojen parantaminen
- yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen ja ara-asuntokannan käytön ohjaus ja valvonta[6]
- olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristöjen kehittäminen
- asunto-oloja koskevan kehittämistoiminnan ja tutkimuksen edistäminen, hyödyntäminen ja välittäminen
- asuntomarkkinatiedon keruu, analysointi ja välitys
- energiatodistusrekisterin (rekisteri pätevöityneistä energiatodistusten laatijoista) ylläpito[7]
- korjausavustusten myöntäminen[8].
Lainoitus ja avustukset
muokkaaSuomen noin 3,1 miljoonasta asunnosta joka kolmas on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja (ns. ara-vuokra-asuntoja) on noin 355 000. Ara-asuntokanta koostuu korkotuki- tai aravalainoitetuista vuokra-asunnoista, asumisoikeusasunnoista sekä osaomistusasunnoista. Valtion tukemia asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, muut julkisyhteisöt sekä yleishyödylliset yhteisöt ja niiden välittömässä omistuksessa olevat tytäryhtiöt.
Ara myöntää korkotukilainoja vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uudisrakentamiseen ja perusparannushankkeisiin sekä asuntojen hankintaan. Ara myöntää myös takauslainoja vuokratalojen rakentamiseen.[9]
Lainaa voi saada:
- kunta tai muu julkisyhteisö
- Aran nimeämä yleishyödyllinen yhteisö
- edellä mainittujen yhteisöjen tosiasiallisesti omistama osakeyhtiö.
Aikaisemmin Ara myönsi korkotukilainoja omakotitalon rakentamiseen tai perusparantamiseen sekä omakotitalon tai osakeasunnon hankintaan myös yksityishenkilöille.
Ara myöntää valtion varoista erilaisia asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, joilla korjataan asuntokantaa, parannetaan asuinoloja tai asuinrakennuksen kuntoa tai energiatehokkuutta. Avustuksia myönnetään eri kohderyhmille.
Ara on myöntänyt mm. seuraavia avustuksia: [10][11]
- avustus asumisneuvojatoimintaan(avustusta myönnetään edelleen)
- erityisryhmien investointiavustus (avustusta myönnetään edelleen)
- infra-avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 2020-2022 MAL-sopimuksen tehneille kunnille
- ara-talojen purkuavustus (avustusta myönnetään edelleen)
- avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseen (taloyhtiöt)
- energia-avustus henkilöasiakkaille, taloyhtiöille ja ns. ara-asuntoja omistaville yhteisöille (2020-2022)
- sähköavustus
- Korjausavustukset:
- korjausavustus ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin (avustusta myönnetään edelleen)
- esteettömyysavustus taloyhtiöille (avustusta myönnetään edelleen)
- hissiavustus hissin asentamiseen ennestään hissittömään kerrostaloon (taloyhtiöille) (avustusta myönnetään edelleen)
- avustus kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun asuinrakennuksiin, joissa epäillään olevan tai on tutkimuksella todettu sisäilmaongelma tai kosteus- ja mikrobivaurio.
Julkaisut
muokkaa- Aran uutiskirje[12]
- Ara-viesti: asiakaslehti (ilmestyi kaksi kertaa vuodessa, vuoteen 2022 saakka)[13]
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja -julkaisusarja: erilaisia selvityksiä ja raportteja Aran toimialaan liittyvistä aiheista ja kehittämistoimintahankkeista.[14]
- Tilastojulkaisut: Asuntomarkkinakatsaukset 2-3 krt/v, tilastoselvitykset ara-tuotannosta (1krt/v), ara-asuntokannasta (1krt/v), myönnetyistä korjausavustuksista, ara-tuotannon rakennuttajista ja rakentajista ja asunnottomuudesta Suomessa (ajoittain); tilastotietoa Aran myöntämistä tuista ja avustuksista, rakennusten energiatehokkuusluokista sekä kuntakohtaisista keskivuokrista ara- ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoista.[15] Ara-tuotantotilastoja julkaistaan päivittäin.[16]
- Erillisjulkaisut: esim. Asuminen arjen keskiössä – Asuntoverkoston yhteiskehittämisen opas.[17]
Aran ylläpitämät tietopalvelut
muokkaa- Asuntojen hintatiedot on palvelu, josta voit hakea toteutuneita asuntokauppatietoja, vuokra-asuntojen vuokratietoja, asumisoikeusasuntojen käyttövastiketietoja, sekä Kelan yleisen asumistuen saajien maksamia keskivuokria alueittain ja huoneluvun mukaan.
- Energiatodistusrekisteri on palvelu, josta voit hakea laadittuja energiatodistuksia ja pätevöityneitä energiatodistusten laatijoita sekä tilastodataa energiatodistuksista.
- Järjestysnumerorekisteri on palvelu, josta asumisoikeusasunnon hakija voi hakea itselleen järjestysnumeron asuntohakemusta varten.
- Hankepankki - Tietoa valtion tuella rakennettavista asunnoista (ara-asunnot) ja peruskorjaushankkeista sekä Aran rahoittamista kehittämishankkeista.
Organisaatio
muokkaaAraa johtaa ylijohtaja Hannu Rossilahti. Työntekijöitä on noin 50 (korkeimmillaan vuonna 2023 yli 100). Viraston toimintaa ohjaa valtioneuvoston asettama johtokunta.[18]
Arvostelua
muokkaaAra-järjestelmän epätasa-arvoa ovat arvostelleet taloustieteilijät ja Osmo Soininvaara, jonka mukaan pitäisi antaa pienituloisille rahaa, asumistukea, alihintaisten asuntojen sijaan. Raha voidaan antaa kaikille samanlaisilla ehdoilla, mutta ara-asuntoja ei riitä kaikille. Ara-rahoitus velvoittaa asettamaan vuokrat markkinahintojen alle, joten ne pienituloiset hyötyvät, jotka sattuvat saamaan asunnon, mutta tämä (epäsuorasti) nostaa niiden pienituloisten vuokria, jotka ara-asuntoa eivät saa. Ara-järjestelmä myös vähentää asuntojen rakentamista Helsinkiin. Esimerkiksi 2017 rakennusoikeutta saatiin luovutettua kolmannes tavoitetta vähemmän, koska Helsinki halusi tuottaa ara-asuntojakin.[19]
Soininvaaran mukaan säänneltyjen vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut asumistukea helpompaa poliittisesti, koska kaupungin menettämää tuloa ei niin huomata, esimerkiksi alihintaan luovutetuista tonteista. Tämän lisäksi Helsinki menettää vuokrasääntelyyn 250 miljoonaa euroa vuodessa.[19]
Luovuttaessa ara-rakentamisesta voitaisiin rakentaa enemmän vuokra-asuntoja ja periä niistä normaali vuokra. Näillä lisätuloilla voitaisiin rakentaa enemmän. Asuntojen tarjonnan kasvu laskisi vuokria.[19]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ a b ARA toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa ARA. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 31.3.2016.
- ↑ Hyvää asumista ajan haasteet huomioiden ARA. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 31.3.2016.
- ↑ ARAn tehtävät www.ara.fi. Arkistoitu 7.11.2016. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ ARA ohjaa ja valvoo www.ara.fi. Arkistoitu 2.5.2017. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ Energiatodistusrekisteri www.energiatodistusrekisteri.fi. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ Korjausavustukset www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ ARA: Lainat ja avustukset www.ara.fi. Arkistoitu 3.7.2017. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ ARA: Muut avustukset www.ara.fi. Arkistoitu 20.8.2017. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ Korjausavustukset www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 13.7.2021.
- ↑ ARAn uutiskirjeet www.ara.fi. Arkistoitu 5.7.2017. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ ARA-viesti www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ ARAn raportteja -julkaisusarja ARA. Arkistoitu 10.4.2016. Viitattu 31.3.2016.
- ↑ ARAn tilastot ja selvitykset www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ Tilastoja ja selvityksiä ARA-tuotannosta www.ara.fi. Viitattu 13.7.2021.
- ↑ Uusia tapoja erityistä tukea tarvitsevien asumiseen www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ ARAn organisaatio www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ a b c ”Järjestelmä nostaa niiden vuokraa, jotka eivät saa asuntoa” – Osmo Soininvaara ehdottaa Helsingin luopuvan vuokrasäänneltyjen kotien rakennuttamisesta Helsingin Sanomat. 2.4.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa- ARAn verkkosivut
- Asuminen Ympäristöministeriö.
- Laki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta 2.2.2007/71 Finlex. 2.2.2007. Edita Publishing Oy.
- Eerola, Essi & Saarimaa, Tuukka: Vuokrataso Helsingin ARA-asuntokannassa. VATT Tutkimukset, 2013, nro 175. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Eerola, Essi: Kohtuuhintaista vuokra-asumista – kenelle se kuuluu? Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2015, 111. vsk, nro 3, s. 281-283. Artikkelin verkkoversio.
- Kaleva, H., Niemi, J., Ylönen, J. ja Hietala, M.: Vuokrataloyhteisöjen toimintatavat ARA-asuntojen omakustannusvuokrien määrityksessä. Ympäristöministeriön raportteja, 2013, nro 5. Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]