Avaa päävalikko

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (lyhenne ARA, ruots. Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet) on Suomen ympäristöministeriön hallinonalaan kuuluva virasto, joka vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta.[2]

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Ara logo.svg
Perustettu 2008
Tehtävä Valtion asuntopolitiikan toimeenpano
Ministeriö Suomen ympäristöministeriö
Päämaja Lahti
Työntekijöitä noin 60[1]
Pääjohtaja Hannu Rossilahti (ylijohtaja)

ARAn tehtäviin kuuluu asumiseen ja rakentamiseen liittyvien avustuksien, tukien ja takauksien myöntäminen. Lisäksi ARA ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä sekä on mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa. ARAn toiminta-ajatuksena on edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista.[2]

HistoriaMuokkaa

1940-luvun lopulla jatkosodan jälkeen perustettiin Arava-järjestelmä, jonka kautta valtio rahoitti asuntorakentamista. Vuonna 1966 Aravan tehtävät siirtyivät Asuntohallitukselle ja sen lakkauttamisen myötä vuonna 1993 Valtion asuntorahastolle.[3]

Nykyiseen muotoonsa ARA perustettiin 1. tammikuuta vuonna 2008. Viimeisimmän virastouudistuksen myötä ARA siirtyi Valtion Asuntorahoituksen lainapainotteisesta toiminnasta rakennusalan kehitystoimintaa ja tiedottamista tukevaksi organisaatioksi. ARA siirrettiin valtionhallinnon hajasijoitusohjelmassa vuonna 2005 tehdyllä päätöksellä Lahteen 1. heinäkuuta 2008. Aikaisemmin virasto toimi Helsingin Pasilassa.

Tehtävät ja toimintaMuokkaa

ARAn tehtäviin kuuluu: [4]

  • kestävän, laadukkaan ja kohtuuhintaisen asumisen kehittäminen
  • pieni- ja keskituloisten kotitalouksien sekä erityisryhmien asunto-olojen parantaminen
  • yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen ja ARA-asuntokannan käytön ohjaus ja valvonta[5]
  • olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristöjen kehittäminen
  • asunto-oloja koskevan kehittämistoiminnan ja tutkimuksen edistäminen, hyödyntäminen ja välittäminen
  • asuntomarkkinatiedon keruu, analysointi ja välitys
  • energiatodistusrekisterin (rekisteri pätevöityneistä energiatodistusten laatijoista) ylläpito[6]
  • korjausavustusten myöntäminen[7].

Lainoitus ja avustuksetMuokkaa

Noin puolet Suomen 800 000 vuokra-asunnosta on valtion tukemaa ARA-tuotantoa. ARA-asuntokanta koostuu korkotuki- tai aravalainoitetuista vuokra-asunnoista, asumisoikeusasunnoista sekä osaomistusasunnoista. Valtion tukemia asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, muut julkisyhteisöt sekä yleishyödylliset yhteisöt ja niiden välittömässä omistuksessa olevat tytäryhtiöt.[8]

ARA myöntää korkotukilainoja vuokra- ja asumisoikeusasuntojen perusparannushankkeisiin[9] ja uudisrakentamiseen. ARA myöntää myös takauslainoja vuokratalojen rakentamiseen.[10]

Lainaa voi saada:

  • kunta tai muu julkisyhteisö
  • ARAn nimeämä yleishyödyllinen yhteisö
  • edellä mainittujen yhteisöjen tosiasiallisesti omistama osakeyhtiö.

Aikaisemmin ARA myönsi korkotukilainoja omakotitalon rakentamiseen tai perusparantamiseen, ja omakotitalon tai osakeasunnon hankintaan myös yksityishenkilöille.

ARA myöntää valtion varoista erilaisia asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, joilla korjataan asuntokantaa tai parannetaan asuinoloja. ARA myöntää mm. seuraavia avustuksia: [11]

  • avustus asumisneuvojatoimintaan
  • erityisryhmien investointiavustus
  • infra-avustus kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016–2019 MAL-sopimus tehneille kunnille
  • purkuavustus
  • korjausavustukset
    • korjausavustus ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin
    • esteettömyysavustus
    • hissiavustus.

JulkaisutMuokkaa

  • ARAn uutiskirje[12]
  • ARA-viesti: asiakaslehti (ilmestyy kaksi kertaa vuodessa)[13]
  • Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja -sarja[14]
  • Vakituiset tilastojulkaisut: tilastotietoa asuntomarkkinoista ja ARA-lainoitetusta tuotannosta, sosiaalisen asumisen tilastot, kunnittaiset lainoitustilastot, asunnottomuustilastot ja tilastot ARAn myöntämistä tuista ja avustuksista[15]
  • Hankkeiden julkaisut, kuten Asuminen arjen keskiössä – Asuntoverkoston yhteiskehittämisen opas[16]
  • ARAn raportteja -julkaisusarja: selvityksiä, katsauksia ja raportteja ARAn toimialaan liittyvistä ajankohtaisista aiheista ja kehittämistoimintahankkeista[17].

OrganisaatioMuokkaa

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen organisaatio rakentuu viidestä toimintayksiköstä ja hallintoyksiköstä.

Toimintayksiköt ovat:

  • asuntokanta ja valvonta
  • korjausavustus
  • rahoitus
  • rakentamisen ohjaus
  • tieto ja viestintä.

Työntekijöitä on noin 60. Viraston päällikkönä toimii ylijohtaja Hannu Rossilahti. Viraston toimintaa ohjaa valtioneuvoston asettama johtokunta.[18]

ArvosteluaMuokkaa

ARA-järjestelmän epätasa-arvoa ovat arvostelleet taloustieteilijät ja Osmo Soininvaara, jonka mukaan pitäisi antaa pienituloisille rahaa, asumistukea, alihintaisten asuntojen sijaan. Raha voidaan antaa kaikille samanlaisilla ehdoilla, mutta ARA-asuntoja ei riitä kaikille. ARA-rahoitus velvoittaa asettamaan vuokrat markkinahintojen alle, joten ne pienituloiset hyötyvät, jotka sattuvat saamaan asunnon, mutta tämä (epäsuorasti) nostaa niiden pienituloisten vuokria, jotka ARA-asuntoa eivät saa. ARA-järjestelmä myös vähentää asuntojen rakentamista Helsinkiin. Esimerkiksi 2017 rakennusoikeutta saatiin luovutettua kolmannes tavoitetta vähemmän, koska Helsinki halusi tuottaa ARA-asuntojakin.[19]

Soininvaaran mukaan säänneltyjen vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut asumistukea helpompaa poliittisesti, koska kaupungin menettämää tuloa ei niin huomata, esimerkiksi alihintaan luovutetuista tonteista. Tämän lisäksi Helsinki menettää vuokrasääntelyyn 250 miljoonaa euroa vuodessa.[19]

Luovuttaessa ARA-rakentamisesta voitaisiin rakentaa enemmän vuokra-asuntoja ja periä niistä normaali vuokra. Näillä lisätuloilla voitaisiin rakentaa enemmän. Asuntojen tarjonnan kasvu laskisi vuokria.[19]

LähteetMuokkaa

  1. ARAn organisaatio ARA. Viitattu 3.5.2017.
  2. a b ARA toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa ARA. Viitattu 31.3.2016.
  3. Hyvää asumista ajan haasteet huomioiden ARA. Viitattu 31.3.2016.
  4. ARAn tehtävät www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  5. ARA ohjaa ja valvoo www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  6. Energiatodistusrekisteri www.energiatodistusrekisteri.fi. Viitattu 19.4.2017.
  7. Korjausavustukset www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  8. ARA ohjaa ja valvoo valtion tukeman asuntokannan käyttöä www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  9. Perusparannuksen lainoitus www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  10. Uudistuotannon lainoitus www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  11. Avustukset www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  12. ARAn uutiskirjeet www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  13. ARA-viesti www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  14. ARAn raportteja -julkaisusarja ARA. Viitattu 31.3.2016.
  15. ARAn tilastot ja selvitykset www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  16. Uusia tapoja erityistä tukea tarvitsevien asumiseen www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  17. ARAn raportteja -julkaisusarja www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  18. ARAn organisaatio www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  19. a b c ”Järjestelmä nostaa niiden vuokraa, jotka eivät saa asuntoa” – Osmo Soininvaara ehdottaa Helsingin luopuvan vuokrasäänneltyjen kotien rakennuttamisesta Helsingin Sanomat. 2.4.2018.

Katso myösMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa