Pälkjärvi

Suomen entinen kunta pääosin luovutetulla alueella

Pälkjärvi oli Kuopion läänissä Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, josta suurin osa jäi Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulle alueelle. Kokonaispinta-ala oli 199,1 km² ja asukkaita 1 953 vuonna 1939. Pälkjärvestä luovutettiin Neuvostoliitolle 184,7 km², ja Suomelle jäänyt osa (17,3 km²) liitettiin Tohmajärveen vuonna 1946. Pälkjärvi oli ainoa Kuopion lääniin kuulunut alueluovutuksen takia lakkautettu kunta. Historiallisesti Pälkjärvi kuului Laatokan Karjalaan[2].

Pälkjärvi
Entinen kunta – pääosa luovutettu Neuvostoliitolle ja jäljelle jäänyt alue nykyisin osa
Tohmajärveä

sijainti

Lääni Kuopion lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Ilomantsin kihlakunta
Kuntanumero 634
Perustettu
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Suomelle jääneet osat liitetty 1946
– kuntiin Tohmajärvi
Pinta-ala  km²
(1936)
– maa 202 km²
Väkiluku 1 953[1]
(1939)
Pälkjärven epävirallinen perinnevaakuna.

Nykyään entisen Pälkjärven pitäjän alue kuuluu Sortavalan piirin Kaalamon kuntaan.

Historia

muokkaa

Pälkjärven nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa, jossa se mainitaan Ilomantsin pogostaan kuuluvana veropiirinä. Siihen kuului silloin kaikkiaan 11 kylää, joista kaukaisimmat pohjoisessa olivat Kaltimo, Viensuu ja Lieksa. Hallinnollisesti laajimmillaan pitäjä lienee ollut 1700-luvun alussa. Uudenkaupungin rauhassa v. 1721 Pälkjärvestä tuli rajapitäjä, että valtakunnan raja halkoi sen kahtia. Pitäjä menetti Venäjälle 7 kylää, tynkäosa jäi Suomen puolelle.

Viimeinen rauhanaikainen alueluovutus koettiin vuoden 1936 alussa, jolloin osa kylistä siirrettiin Värtsilän kuntaan ja Jänisjärven itäpuolelta Pälkjärvelle jäänyt pieni nurkka, Luopasniemi Soanlahden kuntaan. Niin Pälkjärven pitäjä Tohmajoen yläjuoksun ja Jänisjärven välisellä alueella jäi pieneksi sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan.

Alueluovutusten jälkeen Suomen puolelle jäi vain Vepsänvaaran pari tilaa, joten Pälkjärven kunta päätettiin lakkauttaa. Sen Suomelle jäänyt osa liitettiin Tohmajärveen vuoden 1946 alussa.

Kyliä

muokkaa

Iljala, Jero, Kurikka, Makari, Naatselkä, Potoska, Puikkola ja Pälksaari (Pälkjärven rannalla).

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 5 koulupiiriin.[3]

Pälkjärvellä syntyneitä tai vaikuttaneita

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Pälkjärvi vuonna 1939 Pälkjärven pitäjäseura ry. Arkistoitu 25.5.2015. Viitattu 25.5.2015.
  2. Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.6.2024.
  3. Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
  4. Vesikansa, Jyrki: Vuorineuvos Aukusti Asko-Avonius (1887–1965). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 11.1.2023.
  5. Biografia-sampo: Reino A. Avonius Viitattu 11.1.2023.
  6. Ilkka Nummela: Vuorineuvos Pentti Avotie (1924–2004). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 11.1.2023.
  7. Kyllikki Tiensuu: ”Bergh, Johan Fredrik (1795 - 1866)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 557–558. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio.
  8. Kuvanveistäjä Erkki Eronen on kuollut 14.2.2018. Keski-Uusimaa. Viitattu 11.1.2023.
  9. Pälkjärvi Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 23.1.2020)
  10. Forsman, Väinö Ilmari. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 (viitattu 11.1.2023.)
  11. Jaakko Hakala Eduskunta. Viitattu 11.1.2023.
  12. Geni: Paavo Paavonpoika Hendunen Viitattu 11.1.2023.
  13. Hoffren Viljo Joensuun seutukirjasto - Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto. 12.11.2008. Arkistoitu 16.3.2012. Viitattu 11.1.2023.
  14. Hämäläinen, Rauno Uppslagsverket Finland, Svenska folkskolans vänner. Viitattu 11.1.2023.
  15. Auranen, Leena: Hännilä Hiitolan Pitäjäsivut. 24.08.2001. Viitattu 11.1.2023.
  16. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Jaatinen (Axel) Mathias Viitattu 11.1.2023.
  17. Tietoja. Kaksi kuolemantapausta. Suomen Maanviljelyslehti, 1.1.1891, nro 1, s. 38. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.2.2021.
  18. Jaakkola, Antti: Erkki Kivinen tutkijana ja yliopistomiehenä Suoseura. 11.4.1987. Viitattu 11.1.2023.
  19. Turun yliopiston entinen kansleri Jaakko Nousiainen on kuollut Turun Sanomat. 24.3.2022. Viitattu 11.1.2023.
  20. Kaivolehto, Lissu: Armi Ratia - Kauppiasperheen esikoinen Naisten ääni -sivusto, Suomalainen Naisliitto ry. 13.7.2012. Viitattu 11.1.2023.
  21. Jalmari Väisänen Eduskunta. Viitattu 11.1.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa