Uukuniemi
Uukuniemi (ruots. Uguniemi) oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, joka liitettiin vuoden 2005 alusta Parikkalaan samaan aikaan Saaren kunnan kanssa. Parikkalan kunnan päätöksellä 2017 nimitys Uukuniemen pitäjä hyväksyttiin käyttöön.[1]
Uguniemi |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Parikkala |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Imatran seutukunta |
| Hallinnollinen keskus | Niukkala |
| Perustettu | 1632 |
| – emäpitäjä | Kurkijoki2 |
| Liitetty | 2005 |
| – liitoskunnat |
Parikkala Saari Uukuniemi |
| – syntynyt kunta | Parikkala |
| Pinta-ala |
156,58 km² (2004) |
| – maa | 101,70 km² |
| – sisävesi | 54,88 km² |
| Väkiluku |
516 (2003) |
| – väestötiheys | 5,52 as./km² |
|
1 Luovutettu Neuvostoliitolle 437,50 km² 1944. |
|
31.12.2003 kunnassa asui 516 henkeä ja sen pinta-ala oli 156,58 km², josta 54,88 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 5,52 asukasta/km². Entisen Uukuniemen kunnan alue kuuluu luonnonmaantieteellisesti Laatokan Karjalaan. Uukuniemi oli aikanaan Kymen läänin sekä pohjoisin että itäisin kunta.
Uukuniemen naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Kesälahti, Kitee ja Saari. Ennen 1940-luvun alueluovutuksia naapurikuntiin kuuluivat myös Jaakkima, Sortavalan maalaiskunta ja Ruskeala.[2]
Sisällysluettelo
HistoriaMuokkaa
Uukuniemen alue mainitaan vuonna 1500 Sortavalan pitäjään kuuluvana kylänä. Vuonna 1589 Uukuniemestä tuli Kurkijoen ortodoksisen seurakunnan kappeliseurakunta, joka käsitti myös nykyisen Kesälahden alueen. Käkisalmen läänin siirryttyä Ruotsille 1617 muodostettiin Uukuniemen ortodoksisesta kappelista luterilainen seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin vuodesta 1632 lähtien. Vuonna 1700 Kesälahdesta muodostettiin Uukuniemen seurakunnan alainen kappeliseurakunta. Vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhan raja jakoi Uukuniemen seurakunnan siten, että pääosa Kesälahden kappelista jäi Ruotsille ja muu osa seurakunnasta Venäjälle. Tämän jälkeen Kesälahdesta ja Uukuniemestä muodostettiin erilliset seurakunnat.
1800- ja 1900-lukujen taitteessa syntyi uukuniemeläisyys, herätysliike joka vaikutti Kaakkois-Suomessa. Liikkeen keskeisiin hahmoihin kuului horrossaarnaaja Helena Konttinen. Liikkeen perintöä jatkaa nykyään Parikanniemisäätiö.
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 pieni osa siihenastisen Uukuniemen alueesta pysyi Suomessa ja jatkoi itsenäisenä kuntana, mutta noin 4/5 (437,5 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Jatkosodan alussa 1941 Suomi valtasi alueen. Suomalainen Bristol Blenheim -pommikone, jonka ohjaaja ja tähystäjä olivat haavoittuneet ilmatorjuntatykin ammuksen räjähdyksestä Karjalankannaksella, teki pakkolaskun Uukuniemen Kummun kylään kesäkuussa 1944.[3] Sodan 1944 päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan suomalaisjoukkojen oli vetäydyttävä vuonna 1940 hyväksytylle rajalle.
Suurimman osan alueistaan menettänyt Uukuniemi liitettiin vuonna 1945 Viipurin läänistä Kuopion lääniin. Kolmen vuoden kuluttua vuonna 1948 kunta siirrettiin Kuopion läänistä osaksi Kymen lääniä.[4] Rauhanteossa Pyhäjärven itäpuolelle jäi pieni kaistale Uukuniemeä, jolla oli maayhteys ainoastaan Kiteen kanssa, mutta maayhteyttä muiden Uukuniemen Suomelle jääneiden alueiden kanssa ei ollut.[5] Nykyään tämä alue kuuluu Kiteeseen.[6]
Vuonna 2005 Uukuniemi yhdistyi Parikkalan ja Saaren kuntien kanssa uudeksi Parikkalan kunnaksi.
NimiMuokkaa
Uukuniemen nimen alkuperästä on olemassa lukuisia selityksiä, mutta sitä ei ole täysin selvitetty. Uukuniemen pohjoispuolella Kiteellä tunnetaan Karjalan pakanalliseen aikaan ja kulttuuriin viittaava Ukonniemi-niminen paikka. Uukuniemi-sanaa on selitetty myös uupua-verbillä ja sen mukaisella legendalla.
VaakunaMuokkaa
- Pääartikkeli: Uukuniemen vaakuna
Uukuniemen kohdalla Uudenkaupungin rauhan rajalinja toimi aiemmin Kuopion läänin ja Viipurin läänin (sittemmin Kymen läänin) rajana. Nykyään se muodostaa Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakuntien välisen rajan.
Moskovan rauhassa vuonna 1940 määritelty valtakunnanraja kulkee karkeasti kuvaten lähellä Uudenkaupungin rauhan rajalinjaa, mutta Uukuniemen kohdalla ne kulkevat erisuuntaisina ja kohtaavat siten, että Suomessa pysynyt Uukuniemen kunnan alue jäi koilliseen osoittavan kiilan muotoiseksi. Tästä muodosta Pirkko Hyvärinen suunnitteli vuonna 1969 vahvistetun Uukuniemen vaakunan.[7] Kuntaliitoksen jälkeen se on ollut kotiseutuvaakuna.
KylätMuokkaa
Uukuniemen kyliä ennen lakkauttamista olivat:
Homavaara, Kalalahti, Kokonlahti, Kumpu, Lammintaus, Lonkalampi, Matri, Myötävaara, Niukkala, Niukkalan Salokylä, Niva, Palolahti, Riihivaara, Sillantaus, Sirkee, Taaphuuvinsalo, Tilkkukumpu, Timolahti, Ukko-Juhon salo, Uukuniemi (kirkonkylä), Viklanmäki, Värtsi
Tunnettuja uukuniemeläisiäMuokkaa
- Tapio Hämäläinen, näyttelijä
- Ilpo Jorasmaa, kunnanjohtaja, poliitikko
- Helena Konttinen, saarnaaja
- Satu Procopé, kunnanjohtaja
- Juhani Suutarinen, ampumahiihtäjä
- Juha Tiainen, moukarinheittäjä ja olympiavoittaja
- Petri Tiainen, muusikko
- Kalevi Toiviainen, Mikkelin hiippakunnan piispa
- Lauri Tuunanen, kansanedustaja
- Alexander Gustaf Walle, kirkkoherra
LähteetMuokkaa
- ↑ Parikkala näytti vihreää valoa: Uukuniemi sai käyttöönsä pitäjä-nimityksen Itä-Savo. Viitattu 23.4.2017.
- ↑ Rapo Seppo: Luovutetun Karjalan kartta luovutettukarjala.fi. 28.1.2002. Viitattu 16.12.2008.
- ↑ Kolmen sodan pommittajat, Matti Hämäläinen, sivu 261
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) (s. 353, Liite 4: Kuntien siirrot läänistä toiseen vuosina 1881–1976) Tilastollisia tiedonantoja N:o 63. 1979. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.7.2013.
- ↑ Karjalan kartat Maanmittauslaitos. Viitattu 26.7.2013.
- ↑ Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 26.7.2013.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 172. Otava 1979, Helsinki.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Uukuniemi.info
- Juvonen, Jaana: Uukuniemen historia. Parikkala: Parikkalan kunta, 2009. ISBN 978-952-92-5336-4.
- Fihlman, Ensio (toim.): Tverin karjalaan 1600-luvulla paenneet uukuniemeläiset. Kadonnut kirkko ja alttaripetäjän arvoitus. Uukuniemen kotiseutuhistorian sarja 1. Uukuniemen partiolippukunta Raja-Karhut, Yliopistopaino Helsinki 1995.
- Fihlman, Ensio (toim.): Uukuniemi 1850-1901 alttaripetäjän aikaa. Uukuniemen kotiseutuhistorian sarja 2. Partiolippukunta Raja-Karhut, Yliopistopaino Helsinki 1995.
- Fihlman, Ensio: Uukuniemen pappi Jaakkima Terentinpoika. Uukuniemen kotiseutuhistorian sarja 3. Omakustanne, Yliopistopaino Helsinki 1998.
- Uukuniemi-seuran johtokunta (toim.): Uukuniemi Rajan halkoma pitäjä. 2., uudistettu painos. Uukuniemen kunta ja seurakunta, Sisälähetysseuran Raamattutalon kirjapaino Pieksämäki 1970.
- Uukuniemi-seuran hallitus (toim.): Rakkaudesta rajan halkomaan pitäjään Uukuniemi-seuran 50-vuotisjulkaisu. Uukuniemi-seura, Suomen Painotuote Vantaa 2002.
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)