Tauno Hämäläinen

suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja

Tauno Hämäläinen (16. huhtikuuta 1900 Uukuniemi5. heinäkuuta 1973 Helsinki)[1] oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.[2]

Kauppaneuvos Tauno Hämäläinen (1950-luvun alku)

Hämäläisen vanhemmat olivat uukuniemeläiset maanviljelijä Juho Heikinpoika Hämäläinen ja Hedda Loviisa Pekantytär o.s. Hämäläinen. Tauno toimi kauppa-apulaisena jo noin 10-vuotiaana pikkupoikana. Hän valmistui Sortavalan kauppakoulusta 22.5.1920 ja teki 1930-luvulla useita opintomatkoja Skandinaviaan ja Eurooppaan. Hän oli M. Pullin, John Tikkasen ja H. Räsäsen liikkeiden palveluksessa Ruskealassa, Mikko Uosukaisen kangastukkuliikkeen kauppamatkustaja Viipurissa 1920–1923, veljensä Juho Hämäläisen perustaman Kangas-Tukku-yhtiön prokuristi ja johtokunnan jäsen 1923–1929 ja Puku-Keskus -yhtiön perustaja, toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja 1929–1967. Puku-Keskus Oy oli Viipurin kolmanneksi suurin työllistäjä. Työntekijöitä oli siellä yli 200. Tehdas siirrettiin lokakuussa 1939 Pietarsaareen, missä tehtaan toiminta kohdistettiin yksinomaan sotilaspukimien valmistamiseen. Siellä oli noin töissä noin 300 henkilöä. Yritys siirrettiin Helsinkiiin 1940, jossa työntekijöitä oli noin 200. Hämäläinen oli myös pukineiden ja kankaiden tukkuliike Puken perustaja, toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja 1942–1946. Hänellä oli sekä vaatetusalan että muita luottamustehtäviä. Kauppaneuvoksen arvonimen Hämäläinen sai 1948. Hämäläinen teki merkittäviä lahjoituksia muun muassa Helsingin kauppakorkeakoululle, Kansanavulle, Karjalan Yhteiskoululle, Liikesivistysrahastolle, Suomen Kulttuurirahastolle, Suomen siviili- ja asevelvollisuusinvalidien liitolle ja Työväen Akatemialle,. Hänet tunnettiin myös Itsenäisyyden Liiton aktiivijäsenä.[2][3] Hämäläinen oli myös Pamaus-Seuran aktiivijäsen sekä Uukuniemi-seuran perustajajäsen ja hallituksen jäsen.

Tauno Hämäläinen avioitui 9. elokuuta 1925 Viipurissa syntyneen Kerttu Kanerva Karttusen kanssa. Heillä oli kolme yhteistä lasta: Pentti (1926), Pirkko (1929) ja Matti (1938). Hämäläisen sydämellä olivat karjalalaisten yhteiset asiat ja kulttuurin tukeminen. Hän vietti paljon aikaa kesähuviloillaan kalastaen ja luonnosta nauttien. Hän oli myös innokas koiraharrastaja ja hänen koiransa voittivatkin palkintoja koirakilpailuissa. Tauno Hämäläinen kuoli 73-vuotiaana kesällä 1973.

Lähteet muokkaa

  1. Tauno Hämäläinen geni_family_tree. 3.5.2022. Viitattu 18.3.2024.
  2. a b Tauno Hämäläinen Biografiasampo. Viitattu 15.8.2022.
  3. Kuolleita. Uusi Suomi, 10.7.1973, nro 167, s. 10. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.8.2022.