Avaa päävalikko

Kalevi Eino Ilmari Toiviainen (3. elokuuta 1929 Uukuniemi7. joulukuuta 2015 Espoo[1]) oli Mikkelin hiippakunnan piispa.

Toiviainen valmistui teologian kandidaatiksi 1955, ja hänet vihittiin papiksi samana vuonna. Teologian lisensiaatin tutkinnon hän suoritti 1965, ja tohtoriksi hän väitteli 1968. Hän työskenteli muun muassa seurakuntapappina, oppikoulun uskonnonopettajana ja Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun virkaa tekevänä uskonnon lehtorina[2].

Toiviainen toimi vasta perustetun Kirkon koulutuskeskuksen ensimmäisenä johtajana 19701974. Helsingin yliopistossa hän toimi sosiaalietiikan apulaisprofessorina 19741976 ja ekumeniikan professorina 19761978. Professorivuosinaan hän toimi myös raamatunkäännöskomitean jäsenenä. Hän osallistui myös oppikeskusteluihin Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa vuosina 1971–1992. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen nimitti Toiviaisen Mikkelin hiippakunnan piispaksi 30. joulukuuta 1977, ja hän aloitti virassa 1. helmikuuta 1978[2]. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1993. Eläkepäivinään Toiviainen jatkoi kirjoitustyötä ja vietti paljon aikaa Espanjassa. [3]

Toiviaisen pääasiallisin teologisen kiinnostuksen kohde oli ekklesiologia eli kirkko-oppi, johon liittyvät näkökulmat (esimerkiksi kirkon virka, maallikkojen asema ja ekumenia) olivat keskeisiä hänen hiippakunnalle osoittamissaan paimenkirjeissä.

JulkaisujaMuokkaa

  • August Tholuckin teologinen antropologia. (väitöskirja). Helsinki: Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 80, 1968.
  • Kirkko ja Raamattu: Raamatun asema konstituution Dei verbum valossa. Helsinki: Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 83, 1970.
  • Aseistakieltäytyminen ekumeenisessa keskustelussa. Kirkon tutkimuslaitoksen julkaisuja 4. Helsinki: Kirjapaja, 1972. ISBN 951-621-023-6.
  • Kirkko ja valtio Confessio Helvetica posteriorin mukaan. Helsinki: Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 89, 1973.
  • Totuuden ja rakkauden täyteyteen: Konsiili ja konsiliaarisuus ekumeenisessa keskustelussa 1961–1973. Helsinki: Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 95, 1975. ISBN 951-9111-05-0.
  • Kirkosta katsoen: Paimenkirje Mikkelin hiippakunnan seurakunnille. Helsinki: Kirjaneliö, 1979. ISBN 951-600-466-0.
  • Pieni kirja uskosta. Helsinki: Kirjapaja, 1995. ISBN 951-625-344-X.
  • Kirkon kaapin päällä: Sata vuotta – 50 vaikuttajaa. Helsinki: Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-654-6.
  • Kaakonkulman hiippakunta 1897–1945. Mattila, Ouri & Mäkitalo, Tuula & Peura, Esa-Matti (toim.): Kaakonkulman kapituli: Savonlinnan, Viipurin ja Mikkelin hiippakunta 1897–2004, 2004, s. 13–81. Helsinki: Kirjapaja. ISBN 951-607-135-X.

LähteetMuokkaa

  • Suomen teologit – Finlands teologer. Matrikkeli. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto, 1999. ISBN 952-91-0905-9.
  • Mattila, Ouri & Mäkitalo, Tuula & Peura, Esa-Matti (toim.): Kaakonkulman kapituli: Savonlinnan, Viipurin ja Mikkelin hiippakunta 1897–2004. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-135-X.

ViitteetMuokkaa

  1. Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 10.1.2016 s. C 26
  2. a b Kojo, Pauli: Mitä Missä Milloin 1979, s. 97. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
  3. Kalevi Toiviainen
  Edeltäjä:
Osmo Alaja
Mikkelin piispa
19781993
Seuraaja:
Voitto Huotari

Aiheesta muuallaMuokkaa