Kuopion lääni
Kuopion lääni (ruots. Kuopio län) oli vuosina 1831–1997 toiminut Suomen lääni. Sen pääkaupunki oli Kuopio.
Kuopion lääni | |
---|---|
vaakuna |
sijainti |
Pääkaupunki | Kuopio |
Viimeinen maaherra | Olavi Martikainen |
Historialliset maakunnat |
Savo Karjala Häme |
Pinta-ala ilman merialueita |
19 954 km² 8:nneksi suurin 1993 |
– maa | 16 509 km² |
– sisävesi | 3 444 km² |
Väkiluku |
258 662 7:nneksi suurin 1993 |
Väestötiheys | 15,7 as./km² |
Läänissä oli sen lakkautusvuonna 1997 kaikkiaan 24 kuntaa, joista viisi oli kaupunkeja (Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Suonenjoki ja Varkaus). Sen viimeinen maaherra oli Olavi Martikainen, joka toimi virassaan 1993–1997.
Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Kuopion läänin tunnuskirjain oli K.
Historia
muokkaaLäänin edeltäjän Savon ja Karjalan läänin perusti Kustaa III vuonna 1775. Hiukan myöhemmin hän antoi Kuopiolle uudelleen kaupunkioikeudet ja teki siitä uuden läänin pääkaupungin. Savon ja Karjalan lääni käsitti entisen Kymenkartanon ja Savon läänin pohjoisosan. Nykyisistä maakunnista lääniin kuuluivat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala jotakuinkin kokonaan, sekä tämän lisäksi suurin osa nykyisen Etelä-Savon maakunnan pohjoisosaa.
Suomen vaihdettua omistajaa Ruotsilta Venäjälle ja Vanhan Suomen palattua muun maan yhteyteen alettiin uumoilla lääniuudistusta, joka toteutui 1831. Vuoden 1831 uudistuksessa entiseen Savon ja Karjalan lääniin kuuluneet Etelä-Savon alueet liitettiin vastaperustettuun Mikkelin lääniin. Savon ja Karjalan läänin jäljelle jääneistä osista muodostettiin Kuopion lääni. Tämän jälkeen Kuopion läänin rajat pysyivät lähes ennallaan yli vuosisadan.
Toisen maailmansodan seurauksena Kuopion läänin kunnista menetettiin Pälkjärvi lähes kokonaan. Lisäksi alueitaan menettivät myös Ilomantsi, Kitee, Tohmajärvi ja Värtsilä. Vuonna 1946 Tohmajärvi ja Tuupovaara kuitenkin laajenivat, kun niihin liitettiin Pälkjärven ja Viipurin lääniin kuuluneen Korpiselän jäänteet. Suurimman osan alueistaan menettänyt Uukuniemi liitettiin vuonna 1945 Viipurin läänistä Kuopion lääniin. Kolmen vuoden kuluttua vuonna 1948 kunta siirrettiin Kuopion läänistä osaksi Kymen lääniä.[1]
1950-luvulla alettiin senhetkisen läänijaon puutteiden nojalla suunnitella jälleen lääniuudistusta. Tarkoituksena oli tehdä lääneistä toimivampia kokonaisuuksia, niin että ne vastaisivat paremmin talousalueiden rajoja. Vuonna 1960 toteutetussa uudistuksessa Kuopion lääni jaettiin jotakuinkin kahtia. Kuopion kaupungin ympärille keskittyvä länsiosa jatkoi Kuopion lääninä, ja itäosa erotettiin uudeksi Pohjois-Karjalan lääniksi, pääkaupunkinaan Joensuu. Lisäksi aivan lounaiskulmasta liitettiin kaksi kuntaa, Hankasalmi ja Konnevesi, uuteen Keski-Suomen lääniin. Tämän jälkeen Kuopion lääni oli alueeltaan identtinen Pohjois-Savon maakunnan kanssa.
Kuopion lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa, jossa siitä tuli osa Itä-Suomen lääniä. Kuopion lääniä seurasi Pohjois-Savon maakunta, josta tuli nyt hallinnollinen yksikkö. Nykyinen Pohjois-Savo vastaa melkein tarkalleen vuosina 1960–1997 toiminutta Kuopion lääniä, ainoana poikkeuksena Mikkelin lääniin ja Etelä-Savoon kuulunut entinen kunta Kangaslampi, joka liittyi sittemmin Pohjois-Savon maakuntaan ja Varkauden kaupunkiin.
Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)
muokkaaKuntamuutokset
muokkaaKuntaliitokset
muokkaaKunta | Liitoskunta | ||
---|---|---|---|
Ennen vuotta 1960 | |||
1946 | Korpiselkä | Tuupovaara | |
Pälkjärvi[a] | Tohmajärvi | ||
1954 | Pielisensuu | Joensuu | |
Vuoden 1960 jälkeen | |||
1969 | Kuopion mlk | Kuopio | |
Siilinjärvi | |||
1970 | Iisalmen mlk | Iisalmi | |
1971 | Muurusvesi | Juankoski | |
Säyneinen | |||
1973 | Riistavesi | Kuopio | |
Läänin lakkauttamisen jälkeen | |||
2005 | Kangaslampi [b] | Varkaus | |
Vehmersalmi | Kuopio | ||
2011 | Karttula | ||
Varpaisjärvi | Lapinlahti | ||
2013 | Nilsiä | Kuopio | |
2015 | Maaninka | ||
2017 | Juankoski |
Siirrot toisista lääneistä
muokkaaKunta | Aiempi lääni | ||
---|---|---|---|
1945 | Uukuniemi[c] | Viipuri | |
Korpiselkä[d] |
Siirrot toisiin lääneihin
muokkaa- Huomioita
- ↑ Pälkjärven Neuvostoliitolle tapahtuneiden alueluovutusten jälkeen Suomeen jääneet osat.
- ↑ Kangaslampi oli kuulunut aiemmin Mikkelin lääniin.
- ↑ Uukuniemen Neuvostoliitolle tapahtuneiden alueluovutusten jälkeen Suomeen jääneet osat.
- ↑ Korpiselän Neuvostoliitolle tapahtuneiden alueluovutusten jälkeen Suomeen jääneet osat.
Maaherrat
muokkaa- Lars Sackleen 1831–1833
- Gustaf Adolf Ramsay 1833–1854
- Berndt Federley 1854–1855
- Sten Knut Johan Furuhjelm 1855–1862
- Samuel Henrik Antell 1862–1866
- Johan August von Essen 1866–1873
- Carl Gustaf Mortimer von Kraemer 1873–1884
- August Alexander Järnefelt 1884–1888
- Johan Fredrik Gustav Aminoff 1888–1899
- Henrik Åkerman 1899–1900
- Edvard Gabriel Krogius 1900–1903
- Martin Alexius Bergh (Martti Vuori) 1903–1905
- Emil Wilhelm Stenius 1905–1911
- Werner Tawaststjerna 1911–1913
- Arthur Spåre 1913–1917
- Albert von Hellens 1917–1918
- Gustaf Ignatius 1918–1940
- P. V. Heikkinen 1940–1950
- Lauri Riikonen 1950–1960
- Erkki O. Mantere 1960–1966
- Risto Hölttä 1966–1978
- Kauko Hjerppe 1978–1993
- Olavi Martikainen 1993–1997
Lähteet
muokkaa- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) (s. 353, Liite 4: Kuntien siirrot läänistä toiseen vuosina 1881–1976) Tilastollisia tiedonantoja N:o 63. 1979. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.7.2013.