Avaa päävalikko

Pyhäselkä

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Joensuuta
Tämä artikkeli käsittelee lakkautettua kuntaa. Pyhäselkä on myös järvi.

Pyhäselkä on entinen Suomen kunta ja nykyinen Joensuun kaupunginosa, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kuntaliitos Joensuun kaupungin kanssa tapahtui 1.1.2009. Entisen Pyhäselän kunnan väkiluku oli 7 857 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 350,93 km2, josta 77,53 km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli 28,74 asukasta/km2. Keskustaajama (hallinnollinen keskus) oli Hammaslahti ja suurin taajama puolestaan Reijola. Kunnanvaltuusto oli päättänyt 17. joulukuuta 2007 yhdistymisestä Enon kunnan ohella Joensuun kaupunkiin vuoden 2009 alusta.

Pyhäselkä
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Joensuu
Pyhäselkä.vaakuna.svg Pyhäselkä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°26′00″N, 029°58′10″E
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 632
Hallinnollinen keskus Hammaslahti
Perustettu 1925
Liitetty 2009
– liitoskunnat Joensuu
Eno
Pyhäselkä
– syntynyt kunta Joensuu
Pinta-ala 350,93 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 273,4 km²
– sisävesi 77,53 km²
Väkiluku 7 857  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 28,74 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 23,5 %
– 15–64-v. 65,0 %
– yli 64-v. 11,5 %

Entisen Pyhäselän naapurikunnat olivat Joensuu, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Aiemmin naapurina oli myös Kiihtelysvaara, joka liittyi Joensuuhun 2005.

Pyhäselässä sijaitsee Pyhäselän vankila.

Sisällysluettelo

KulttuuriMuokkaa

Tunnettuja Pyhäselässä asuvia kulttuurihenkilöitä ovat muun muassa kirjailija Eeva Tikka, kirjailija Matti Mäkelä, kuvataiteilija Saara Tikka, kuvataiteilija Aino Strandén-Sorvisto, taiteenkerääjä, liikemies Kyösti Kakkonen ja teatteriohjaaja Hannele Autti.

Pohjois-Karjalan Opisto Niittylahdessa on ollut aina kunnan tärkeä kulttuurikeskus. Tällä hetkellä opistossa on näyttämötyön linja, ja siihen liittyvä teatteri Väkivahva tuottaa vuosittain näytelmän, jota esitetään Niittylahden lisäksi eri puolilla maakuntaa ja Suomea.

LiikenneyhteydetMuokkaa

Entistä Pyhäselän kuntaa halkoo pohjois-eteläsuunnassa valtatie 6 ja valtatie 9 sekä Karjalan rata. Hammaslahden rautatieasemalta on matkustajaliikenteen lakattua ainoastaan puutavaraliikennettä. Paikallisliikennettä Joensuun keskustaan hoidetaan nykyään linja-autoilla. Muita teitä ovat itä-länsisuuntaiset seututiet 484 Rääkkylään ja 492 Kiihtelysvaaraan.

Tunnettuja pyhäselkäläisiäMuokkaa

Tunnetuin urheilija on ollut keihäänheiton maailmanmestari Aki Parviainen, joka on edustanut Pyhäselän Urheilijoita. Olympiahiihtäjä ja -soutaja Jorma Kortelainen on syntyisin Pyhäselästä.

KylätMuokkaa

Entisen Pyhäselän alueella olevia kyliä ovat keskustaajama Hammaslahden lisäksi Kumpu, Mulo, Niittylahti, Niva, Reijola, Rekivaara, Suhmura ja Ohvana

Kirjallisuutta PyhäselästäMuokkaa

  • Karhu, Jani (toim.): Pyhäselän kunta 1925-2008. Kust. Hammaslahden seudun kyläyhdistys ja Mulo-Niittylahden kyläyhdistys, 2015. ISBN 978-952-93-6471-8

AjankohtaistaMuokkaa

KunnanjohtajaMuokkaa

Viimeinen kunnanjohtaja oli vuoden 2007 alusta kunnan talous- ja hallintojohtajana toiminut Jere Penttilä. Hänen edeltäjänsä Lasse Haaranen siirtyi Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n toimitusjohtajaksi 1.3.2007.

Kuntaliitos JoensuuhunMuokkaa

Pyhäselän kunnanvaltuusto päätti 15.2.2007, että kunta osallistuu Joensuun kanssa tehtävään kuntaliitosselvitykseen [4]. Kunnanvaltuusto päätti 17.12.2007 liittyä 1. tammikuuta 2009 alkaen Joensuun kaupunkiin [5][6]. Kuntaliitos toteutui sittemmin päätöksen mukaisesti.

RuokakulttuuriMuokkaa

Pyhäselän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryynirokka, perunasoseesta ja ohrajauhosta leivottu perunakakkara, lohkopiirakka ja mustikkasoppa.[7]

LähteetMuokkaa

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. Pyhäselän kunnanvaltuuston pöytäkirja 15.2.2007
  5. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id77814.html
  6. http://www.pyhaselka.fi/main.site?action=news/view&id=109&ngid=2
  7. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: