Matti Mäkelä
Matti Samuel Mäkelä (16. heinäkuuta 1951 Ilmajoki – 6. elokuuta 2019 Joensuu)[1] oli suomalainen esseisti ja kirjailija.
Elämä ja ura muokkaa
Mäkelä pääsi ylioppilaaksi Marttilan yhteislyseosta 1972. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1980 ja lisensiaatiksi 1988 Helsingin yliopistosta ja väitteli tohtoriksi vuonna 2016 Itä-Suomen yliopistossa.[2]
Mäkelä työskenteli Helsingin yliopistossa kirjastoamanuenssina ja tuntiopettajana sekä Haminan kaupungin koululaitoksessa erityisopettajana. Myöhemmin hän toimi Kymen läänin taidetoimikunnan ohjaavana kirjallisuuden läänintaiteilijana sekä Pekkas-akatemian rehtorina Kotkassa. Ennen kuolemaansa Mäkelä asui Pohjois-Karjalassa nykyiseen Joensuuhun kuuluvan Pyhäselän Nivan kylällä. Hän oli naimisissa kulttuurintutkija, professori Helmi Järviluoma-Mäkelän kanssa.[3]
Vapaaksi kirjailijaksi Mäkelä ryhtyi vuonna 1994. Mäkelä on ollut Aamulehden kirjallisuuskriitikko vuodesta 1998 ja Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen vuodesta 2004.
Mäkelä tuli julkisuuteen vuonna 1981 Parnasso-lehdessä ilmestyneellä esseellään Tarkkailuluokka, joka perustui hänen omiin kokemuksiinsa peruskoulun tarkkailuluokan opettajana. Esseen pohjalta tehtiin myös televisionäytelmä. Pitkälle 1990-luvun loppuun Mäkelä tunnettiin nimenomaan esseistinä. Hänen esikoisromaaninsa, sadomasokistisia piirteitä sisältävä Rakkausromaani, ilmestyi 2006.
Mäkelä toimi jäsenenä Yle Radio 1 Seija Walliuksen toimittamassa Herraseurassa-radio-ohjelmassa.
Helmikuussa 2019 Mäkelä kirjoitti Parnassossa ja Suomen Kuvalehdessä julkaistussa kirjoituksessa, että hän sairasti maksasyöpää, johon hän sai syövän etenemistä hidastavaa hoitoa. Hän kertoi kirjoittavansa muistelmiaan, joiden kirjoittamiseen hän on saanut ohjeita ystäviltään, ja erityisesti hän muisti Arno Kotron ohjeen, ettei pidä kirjoittaa kyläsepistä, koska ne eivät kiinnosta ketään, "jokaikisissä muistelmissa on aina ne kyläsepät…"[4][5] Mäkelä kuoli Siilaisten terveysaseman palliatiivisella osastolla Joensuussa elokuussa 2019.[1]
Teokset muokkaa
- Hanhet. Otava, 1983. ISBN 951-1-07288-9.
- Vapaan ajattelun esteet ja muita kirjoituksia. Otava, 1985. ISBN 951-1-08717-7.
- Suuri muutto. 1960–70-lukujen suomalaisen proosan kuvaamana. Otava, 1986. ISBN 951-1-08164-0.
- Talvinen tarina ja muita kirjoituksia. Otava, 1988. ISBN 951-1-09890-X.
- Lahjakkuuden jälkeen ja muita kirjoituksia. Otava, 1991. ISBN 951-1-10683-X.
- Kaksi vaimoa ja muita kirjoituksia. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20491-9.
- Elämän juoni. Kirjoituksia vuosilta 1983–1991. Otava, 1996. ISBN 951-1-12130-8.
- Sääkirja. Otava, 1998. ISBN 951-0-22997-0.
- Ohitusleikkaus ja muita kirjoituksia. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24479-1.
- Syrämmen kieli. WSOY, 2001. ISBN 951-0-24480-5.
- Leveäharteinen ajattelija. WSOY, 2002. ISBN 951-0-27263-9.
- Synnynnäinen lähestymiskielto. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28250-2.
- Suomen kunnaat. Pamfletti muistojen maan tulevaisuuden puolesta. Maahenki, 2004. ISBN 952-5328-41-4.
- Rakkausromaani. WSOY, 2006. ISBN 951-0-24481-3.
- Uuninpankon ylistys. Kirjoituksia asuinmaaseudun puolesta. Maahenki, 2006. ISBN 952-5328-97-X.
- Soulmies sänkipellossa. Päiväkirja 1967–1969. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33301-3.
- Metsäläisen saarnakirja. Maahenki, 2009. ISBN 978-952-5652-68-0.
- Ihmisen olosijat. WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38276-9.
- & Mäkelä, Mikko: Perseet olalle on taitolaji. WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40523-9.
- & Tähtinen, Tero: Vanha metsuri ja metsähippi. Kirjeenvaihtoa 2013–2014. Savukeidas, 2014. ISBN 978-952-268-113-3.
- ”Tämä ei ole taidetta”: Tabujen rikkominen kissantaposta mustaan marsalkkaan”. Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-329-1.
- Kun häpeästä tuli kunniaa ja provokaatio : näkökulmia tabuja rikkovaan taiteeseen, University of Eastern Finland, 2016 ISBN 978-952-61-2205-2 (väitöskirja)
Palkinnot muokkaa
- Valtion kirjallisuuspalkinto 1986
- Valtion kirjallisuustoimikunnan kolmivuotinen taiteilija-apuraha 2010
- Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki -palkinto 2013.[6]
Lähteet muokkaa
- Matti Mäkelä SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Mäkinen,Eija: Karhun kaato[vanhentunut linkki]. Apu 13.9.2006
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Kirjailija Matti Mäkelä on kuollut Helsingin Sanomat. 6.8.2019. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 6.8.2019.
- ↑ Tabuja rikkovaa taidetta tutkitaan ensi kertaa myös loukkaantujien näkökulmasta Itä-Suomen yliopisto. Arkistoitu 9.11.2016. Viitattu 8.11.2016.
- ↑ Äänimaisematutkija: Toisen melu on toisen musiikkia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Matti Mäkelä: ”Kun lähdin kirurgin luota, hän, täysin tuntematon ihminen, halasi minua, kuin hyvästijättönä Auschwitzin portilla” Suomen Kuvalehti. 3.2.2019. Viitattu 5.2.2019.
- ↑ Matti Mäkelä: Näin kävi, minkäs teet. Parnasso, 1/2019, s. 36–41.
- ↑ Eskon puumerkin saajat Aleksis Kiven Seura. Viitattu 13.10.2016.