Karjalan rata
Karjalan rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Kouvolasta Lappeenrannan ja Parikkalan kautta Joensuuhun. Sen alkuosa Kouvolasta Luumäelle on samalla osa Riihimäki–Pietari-rataa.
| Karjalan rata | |
|---|---|
 |
|
| Perustiedot | |
| Reitti | Kouvola–Joensuu |
| Rakennettu | useissa osissa |
| Avattu | useissa osissa |
| Omistaja | Suomen valtio |
| Ylläpitäjä | Väylävirasto |
| Liikenne | |
| Liikennöitsijä(t) | VR |
| Henkilöjunia / vrk | 22 |
| Tavarajunia / vrk | 114 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 325,8 km |
| Raiteiden lkm |
1 2 (Kouvola–Luumäki) |
| Raideleveys | 1 524 mm |
| Sähköistys | 25 kV / 50 Hz |
| Sallittu nopeus | |
| • henkilöliikenteessä |
Kouvola–Luumäki 200 km/h Luumäki–Joensuu 140 km/h |
| • tavaraliikenteessä | 120 km/h |
| Liikenteenohjaus | |
| Kauko-ohjaus | (Kouvola)–(Joensuu) |
| Ohjauskeskus |
Kouvola (Kouvola–Parikkala), Joensuu (Parikkala–Joensuu) |
| Suojastus | kyllä |
| Kulunvalvonta | JKV |
|
( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan. |
|
|
|
|
Karjalan rata on 325,8 kilometrin pituinen, sähköistetty koko matkaltaan ja kaksiraiteinen Luumäelle saakka. Joensuuhun asti ajetaan yhteensä kuudella Pendolino- ja InterCity-junaparilla, Imatralle yhdellä InterCity-junaparilla.[1]
HistoriaMuokkaa
Ensimmäinen Karjalan rata valmistui vuonna 1894.[2][3] Se kulki Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun, mutta 1940 solmitun Moskovan rauhan myötä Viipuri–Joensuu-radasta suurin osa radasta jäi luovutetulle alueelle. Suomessa pysyi ainoastaan Niiralan ja Joensuun välinen Niiralan rata jääden paikallisliikenteen käyttöön.
Haararata Riihimäen–Pietarin radalta Simolasta Lappeenrantaan oli valmistunut 1880-luvulla.[3]. Sitä jatkettiin Imatralle 1934 ja sieltä edelleen Simpeleen kautta Elisenvaaran risteysasemalle Karjalan radan varteen 1937.[3] Elisenvaara kuitenkin sijaitsi Moskovan rauhassa luovutetulla alueella, minkä vuoksi rakennettiin yhdysrata Simpeleeltä Huutokoski–Tiviä-radan varrelle Parikkalaan 1947.[3] Siellä rata yhdessä valtatie 6:n kanssa ylittää Simpelejärven Joukionsalmessa vain noin 500 metriä Suomen ja Venäjän rajasta aivan sen Suomen-puoleisen vyöhykkeen tuntumassa. Oikorata Luumäeltä Lappeenrantaan valmistui 1962 ja rataosa Parikkalasta Säkäniemeen 1966, jossa rata yhtyy Niiralan rataan ja samalla alkuperäiseen Karjalan rataan. Täten oli syntynyt uusi Karjalan radaksi kutsuttu rataosa Kouvolasta Joensuuhun.[3]
Joensuun eteläpuolelle valmistui Tikkalan ja Hammaslahden välille 8,5 kilometriä pitkä rataoikaisu 2008, jonka yhteydessä rakennettiin Tikkalan rautatieliikennepaikka uudelleen.
Karjalan radan yli 60 kilometrin mittaisella loppuosuudella ennen Joensuuta ei ole tasoristeyksiä, joten siellä voidaan periaatteessa ajaa 200 km/h maksiminopeudella;[4] radan nopeusrajoitus on kuitenkin 140 km/h.[5]
Mansikkakosken ja Saimaan kanavan uudet sillat avattiin vuonna 2020.[6]
Valokuvia Karjalan radaltaMuokkaa
Rataa Parikkalan Kinnarniemessä
Hammaslahden rautatieasema
Parikkalan ratapiha-aluetta etelästä päin
Lokomo Hr1 eli ”Ukko-Pekka” Lappeenrannan rautatieasemalla 6.8.2014
Kouvolan rautatieasema syksyllä 2019
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Aikataulu Helsinki–Savonlinna–Joensuu–Nurmes VR. Viitattu 8.8.2011.
- ↑ Seppo Rapo: Luovutettu Karjala luovutettukarjala.fi. Viitattu 14.12.2008.
- ↑ a b c d e Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista
- ↑ Tasoristeyspalsta. Resiina-lehti, 2007, nro 4, s. 46. Suomi
- ↑ Proxion Plan Oy: Karjalan radan nopeudennoston jatkoselvitys (s. 16–19) epressi.com. huhtikuu 2021. Viitattu 30. tammikuuta 2022.
- ↑ Luumäki–Imatra-ratahanke Väylävirasto. Viitattu 27.12.2021.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karjalan rata Wikimedia Commonsissa
