Karjalan rata

Kouvolan ja Joensuun välinen rautatie

Karjalan rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Kouvolasta Lappeenrannan ja Parikkalan kautta Joensuuhun. Sen alkuosa Kouvolasta Luumäelle on samalla osa Riihimäki–Pietari-rataa.

Karjalan rata
Perustiedot
Reitti Kouvola–Joensuu
Rakennettu useissa osissa
Avattu useissa osissa
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Henkilöjunia / vrk 22
Tavarajunia / vrk 114
Tekniset tiedot
Pituus 325,8 km
Raiteiden lkm 2 Kouvola-Luumäki
1 Luumäki-Joutseno
2 Joutseno-Imatra
1 Imatra-Joensuu
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä Kouvola–Luumäki 200 km/h
Luumäki–Joensuu 140 km/h
 • tavaraliikenteessä 120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus (Kouvola)–(Joensuu)
Ohjauskeskus Kouvola (Kouvola–Parikkala),
Joensuu (Parikkala–Joensuu)
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan.

Tämä artikkeli kertoo nykyisestä rautatiestä, vanhasta Karjalan radasta katso Viipuri–Joensuu-rata.

Karjalan rata on 325,8 kilometrin pituinen, sähköistetty koko matkaltaan ja kaksiraiteinen osuuksilla Kouvola–Luumäki sekä Joutseno–Imatra. Joensuuhun asti ajetaan yhteensä kuudella Pendolino- ja InterCity-junaparilla, Imatralle kahdella InterCity-junaparilla.[1]

Historia muokkaa

Ensimmäinen Karjalan rata valmistui vuonna 1894.[2][3] Se kulki Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun, mutta 1940 solmitun Moskovan rauhan myötä Viipuri–Joensuu-radasta suurin osa radasta jäi luovutetulle alueelle. Suomessa pysyi ainoastaan Niiralan ja Joensuun välinen Niiralan rata, joka jäi paikallisliikenteen käyttöön.

Haararata Riihimäen–Pietarin radalta Simolasta Lappeenrantaan oli valmistunut 1880-luvulla.[3]. Sitä jatkettiin Imatralle 1934 ja sieltä edelleen Simpeleen kautta Elisenvaaran risteysasemalle Karjalan radan varteen 1937.[3] Elisenvaara kuitenkin sijaitsi Moskovan rauhassa luovutetulla alueella, minkä vuoksi rakennettiin yhdysrata Simpeleeltä Huutokoski–Tiviä-radan varrelle Parikkalaan 1947.[3] Siellä rata yhdessä valtatie 6:n kanssa ylittää Simpelejärven Joukionsalmessa vain noin 500 metriä Suomen ja Venäjän rajasta aivan sen Suomen-puoleisen vyöhykkeen tuntumassa. Oikorata Luumäeltä Lappeenrantaan valmistui 1962 ja rataosa Parikkalasta Säkäniemeen 1966, jossa rata yhtyy Niiralan rataan ja samalla alkuperäiseen Karjalan rataan. Täten oli syntynyt uusi Karjalan radaksi kutsuttu rataosa Kouvolasta Joensuuhun.[3]

Joensuun eteläpuolelle valmistui Tikkalan ja Hammaslahden välille 8,5 kilometriä pitkä rataoikaisu 2008, jonka yhteydessä rakennettiin Tikkalan rautatieliikennepaikka uudelleen.

Karjalan radan yli 60 kilometrin mittaisella loppuosuudella ennen Joensuuta ei ole tasoristeyksiä, joten siellä voidaan periaatteessa ajaa 200 km/h:n maksiminopeudella;[4] radan nopeusrajoitus on kuitenkin 140 km/h.[5]

Luumäki-Imatra kaksoisraide muokkaa

Vuonna 2011 valmistui Luumäen ja Imatran välisen kaksoisraiteen yleissuunnitelma.[6]

Luumäki-Imatra-ratahankkeen 1. vaiheessa rakennetaan Joutsenon ja Imatran tavara-aseman välille kaksoisraide, Luumäen ja Joutsenon välille tehdään perusparannustöitä, akselipaino nostetaan 25 tonniin ja nopeus nostetaan maksimissaan 200 kilometriin tunnissa. Hanke on aikataulutettu valmistumaan vuoden 2024 aikana.[7]

Vanhan valtatie 6:n uusi alikulkusilta valmistui vuonna 2019. Mansikkakosken, Pontuksen ja Saimaan kanavan uudet sillat avattiin vuonna 2020. Lauritsalan liikennepaikan urakka valmistui vuonna 2021. Rasinsuon, Törölän ja Tapavainolan liikennepaikkojen sähkörata- ja päällysrakennetyöt valmistuivat vuonna 2022. Joutsenon ja Imatran välinen kaksoisraide otettiin käyttöön vuonna 2022.[7]


Luumäki-Imatra-ratahankkeen 2. vaiheessa rakennetaan kaksoisraide Luumäen ja Joutsenon välille 25 t akselipainoon ja mahdollisuuksien mukaan 200 km/h nopeudelle.[8][9][10] Rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2025.[11]

Väylävirasto käynnisti syksyllä 2022 kaksoisraiteen ratasuunnittelun Luumäen ja Joutsenon välille. Ratasuunnitelmat on jaettu neljään osaan.[8]

Luumäen ja Rasinsuon sekä Lappeenrannan ja Muukon välisten kaksoisraiteiden suunnittelut käynnistyivät vuoden 2022 lopussa.[12][13] Rasinsuon ja Lappeenrannan välisen kaksoisraiteen suunnittelu käynnistyi toukokuussa 2023.[14] Muukon ja Joutsenon välisen kaksoisraiteen suunnittelu käynnistettiin tammikuussa 2024.[15][16] Ratasuunnitelmat on aikataulutettu valmistumaan vuoden 2024 aikana.[8]

Valokuvia Karjalan radalta muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kaukoliikenteen aikataulut 15.8.–10.12.2022 VR. Viitattu 10.10.2022.
  2. Seppo Rapo: Luovutettu Karjala luovutettukarjala.fi. Viitattu 14.12.2008.
  3. a b c d e Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista
  4. Tasoristeyspalsta. Resiina-lehti, 2007, nro 4, s. 46. Suomi
  5. Proxion Plan Oy: Karjalan radan nopeudennoston jatkoselvitys (s. 16–19) epressi.com. huhtikuu 2021. Viitattu 30. tammikuuta 2022.
  6. Luumäki-Imatra-kaksoisraiteelle haetaan EU-rahaa Yle Uutiset. 21.2.2013. Viitattu 7.9.2023.
  7. a b Luumäki–Imatra-ratahanke Väylävirasto. Viitattu 10.10.2022.
  8. a b c Luumäki-Joutseno välityskyvyn parantaminen ja nopeudennosto, ratasuunnitelmat Väylävirasto. Viitattu 15.4.2023.
  9. Väylävirasto: Väyläviraston suunnitteluohjelma vuosille 2024–2027 www.doria.fi. 22.12.2023. Viitattu 22.12.2023.
  10. Väylävirasto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031 www.doria.fi. 13.4.2023. Viitattu 27.1.2024.
  11. Anne Kotiharju: Katso, mihin Lappeenrannassa nousee kaksoisraiteen jopa kolmemetristä meluaitaa rautatieaseman ja Muukon välillä Etelä-Saimaa. 7.12.2023. Viitattu 27.1.2024.
  12. Luumäki-Rasinsuo (10/2022-4/2024) Väylävirasto. Viitattu 20.6.2023.
  13. Lappeenranta-Muukko (10/2022 - 4/2024) Väylävirasto. Viitattu 20.6.2023.
  14. Rasinsuo-Lappeenranta (Aloitus 5/2023-9/2024) Väylävirasto. Viitattu 20.6.2023.
  15. Väylävirasto suunnittelee toista raidetta Lappeenrannan läpi kulkevalle rautatielle Yle Uutiset. 24.1.2023. Viitattu 7.9.2023.
  16. Muukko-Joutseno (Aloitus vuoden 2024 aikana) Väylävirasto. Viitattu 22.12.2023.

Aiheesta muualla muokkaa