Avaa päävalikko

Pielisjoki on Vuoksen vesistön Pielisen reittiin kuuluva virta ja suurin Saimaaseen virtaava joki. Sen kautta Pohjois-Karjalan suurin järvi Pielinen laskee Pyhäselkään. Pielisjokea on kanavoitu. Joensuu on nimensä mukaisesti Pielisjoen suu.

Pielisjoki
Pielisjoen linna Joensuun Niskasaaressa
Pielisjoen linna Joensuun Niskasaaressa
Alkulähde Pielinen, Rukavesi
Laskupaikka Pyhäselkä
Maat Suomi (Pohjois-Karjala)
Pituus 67 km
Alkulähteen korkeus 94 m
Virtaama n. 240[1] /s
Vetouistelun SM-kisojen 2007 veneet saapumassa maaliin Pielisjokea pitkin Joensuun matkustajasatamaan.

Pielisjoen katsotaan syntyneen Uimaharjun murtuessa Pielisen vesimassojen painosta jääkauden jälkeen.

Pielisjoki koki suuren muutoksen 1970-luvun alussa, jolloin Kuurnan uusi kanava valmistui ja vanhat kanavat Saapaskoskella, Jakokoskella, Haapavirrassa, Paiholassa ja Kuurnassa (vanha kanava) jäivät pois käytöstä. Veden pinta nousi Kuurnan kanavan yläpuolella niin, että kaksi lähintä sulkua Kuurna (vanha) ja Paiholan kanava jäivät kokonaan veden alle.

Sisällysluettelo

SivujoetMuokkaa

KanavatMuokkaa

 
Tukkinippujen hinaajia Kuurnan voimalan ja kanavan yläpuolella 2007
 
Mönnin silta ja Pielisjoki kevätiltana.

Pielisjokeen rakennettiin 1870-luvulla 10 sulkukanavaa.

Vanhoja kanaviaMuokkaa

Käytössä olevat kanavatMuokkaa

  • Kaltimon kanava, Eno, (1879, nykyinen kanava 1958). Kaltimon sulku on nousukorkeudeltaan Pielisjoen suurin (9 metriä) (1879 rakennettu vanha Kaltimon kanava sijaitsee noin 2 km ylävirtaan nykyisestä).
  • Kuurnan kanava, Kontiolahti, (1876, nykyinen kanava 1971), pudotuskorkeus 7 metriä, yksi sulku (1876 rakennettu vanha Kuurnan kanava sijaitsee noin 1 kilometriä ylävirtaan nykyisestä)
  • Joensuun kanava (ensimmäinen kanava 1877, toinen 1923, nykyinen kanava 1971, pudotuskorkeus 0,3 m[4])

Kaikissa Pielisjoen kolmen kanavan suluissa ja avattavissa silloissa on kauko-ohjaukset.[5] [6]Niitä ohjataan Joensuun kanavan käyttökeskuksesta. Joensuun kanavasta on mahdollista kulkea myös itsepalveluohjauksella, mikäli kanavan läppäsillan avausta ei tarvita.[7]

VoimalaitoksetMuokkaa

SillatMuokkaa

Pääartikkeli: Pielisjoen sillat
 
Vanhin Pielisjoen ylittävä silta on Joensuun rautatiesilta.
 
Ilosaarelta rautatieasemalta johtava Itäsilta Joensuussa.
 
Suvantosilta Aittarannasta kuvattuna.

Pielisjoen ylittävät sillat yläjuoksulta alkaen ovat:

 
Pielisjoki-näkymä Penttilän suuntaan kesäkuun iltana 2007.

Asutusta joen rannassaMuokkaa

Pielisjoen rannassa ovat muun muassa seuraavat taajamat, kylät ja kaupunginosat:

Karelia-soutuMuokkaa

Heinäkuussa järjestettävä retkisoutu Karelia-soutu kulkee alas Pielisjokea Pyhäselälle Joensuuhun ja Liperiin.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Vesajoki, Heikki ja Pihlatie, Matti: Pielisjoki Elämän virta (A Stream of Life).2011. ISBN 9789529298976. Kustantaja: Luontokuva M. Pihlatie

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa