Koitajoki
Koitajoki (ven. Койтайоки) on Vuoksen vesistön latvavesiin kuuluva noin 200 kilometrin pituinen erämainen joki, joka virtaa sekä Suomen että Venäjän alueilla Suomen ja Venäjän rajan kummankin puolen.
| Koitajoki | |
|---|---|
 Koitajoen yläjuoksua Ilomantsissa |
|
| Alkulähde | Alinen Aittojärvi |
| Laskupaikka | Pielinen |
| Maat | Suomi, Venäjä |
Koitajoki alkaa Venäjän puolelta pienistä rajajärvistä ja virtaa länteen Suomen puolelle Ilomantsin pohjoisosiin. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa 50 kilometrin matkan Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle Möhkön lähellä Petkeljärven kansallispuiston ja Nuorajärven maisemissa, mistä joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. Koitereesta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Hiiskoski jakaa joen Koitajokeen ja Ala-Koitajokeen. Joki päätyy lännessä entisen Enon kunnan alueella Pamilon voimalaitokselle padottuun Tekojärveen, josta Koitajoki laskee Pielisen Rahkeenveteen.[1]
Todennäköisesti Koitajoen paikkeilla on ollut jo jääkauden aikana jäätikköjoki, joka on kasannut maa-aineksia Pohjois-Ilomantsin alueelle. Koitajoki on syntynyt jääkauden jälkeisen jääjärven purkautuessa jäätikköjokien kasaamien Palokankaan hiekkadeltojen läpi ja hitaasti syövyttänyt nykyisen uomansa. Koitajoen varrella on useita vanhoja uomia, juoluoita ja hiekkatörmiä.[1]
Suomen viimeinen aito siipiratasalus s/s Koita rakennettiin vuonna 1905 juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia. Karelia-soudun pienveneiden ja melojien reitti kulkee alas Koitajokea.
Elokuvajoki
muokkaaKoitajoella on kuvattu kolme elokuvaa: Roland af Hällströmin Tukkijoella (1951), Teuvo Tulion Mustasukkaisuus (1952) ja Markku Pölösen Kuningasjätkä (1997).[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Koitajoki – Muinainen jäätikköjoki luontoon.fi. Viitattu 26.5.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Karjalainen 20.5.2010
Aiheesta muualla
muokkaa- Kokkonen, Jukka: Villiä itää, kesytöntä länttä – Ylä-Koitajoen alueen ja Ilomantsin historiaa. (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 152) Helsinki: Metsähallitus, 2005. Julkaisun verkkoversio (PDF).
- Elämää Ala-Koitajoen varrella, toimittanut Simo Seppo. Pamilon kyläyhdistys 2010
- Pamilonkoski pauhaa vielä koskemattoman korven keskellä, Kuva, 21.06.1939, nro 13, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot