Joensuun rautatieasema

rautatieasema Joensuussa
Joensuu
Joensuun rautatieasema kesällä 2017. Laiturialueet on sittemmin uusittu.
Joensuun rautatieasema kesällä 2017. Laiturialueet on sittemmin uusittu.
Perustiedot
Lyhenne Jns
Rataosa Kouvola–Joensuu,
Pieksämäki–Joensuu,
Joensuu–Kontiomäki,
Joensuu–Ilomantsi
Sijainti 62°36′00″N, 029°46′35″E
Osoite Itäranta 12, 80100 Joensuu
Kunta Joensuu (vuoteen 1911 Kontiolahti)
Etäisyydet Kouvola 328 km
Pieksämäki 182 km
Nurmes 160 km
Ilomantsi 71 km
Avattu 1. marraskuuta 1894
Liikenne
Käyttäjiä VR Group, Fenniarail
Kaukoliikenne HelsinkiJoensuu
Taajamajunat NurmesJoensuu,
PieksämäkiJoensuu
Pysäköinti Pysäköintitalo
Muut tiedot junakohtauspaikka,
risteysasema
Asemarakennus
Tyyppi ns. Oulun radan asema
Suunnittelija Knut Nylander
Materiaali puu
Rakennettu 1890-1894
Lipunmyynti lakkautettu, mutta asemalla lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto 3 laituriraidetta
tavaraliikenteen ratapiha

Joensuun rautatieasema (lyh. Jns) on Joensuun kaupungissa sijaitseva Suomen rataverkon rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka on henkilö- ja tavaraliikenteessä merkittävä risteysasema, jossa risteävät neljään eri ilmansuuntaan johtavat radat. Niistä Karjalan radan liikenne on vilkkainta. Joensuun liikennepaikka on jaettu toiminnallisesti kolmeen eri osaan: Joensuu Sulkulahti, Joensuu Peltola ja Joensuu asema.[1]

Historia

muokkaa

Aseman alkuvaiheet

muokkaa

Joensuun rautatieasema rakennettiin aikoinaan Viipurin ja Sortavalan kautta kulkeneen Karjalan radan pääteasemaksi. Sortavala–Joensuu-rata avattiin säännölliselle liikenteelle 1. marraskuuta 1894.[2] Aseman alkuaikoina asema oli vielä hieman syrjässä keskustasta katsottuna, mutta kaupungin laajennettua Pielisjoen itäpuolinen osa, jossa asema sijaitsi päätettiin liittää vuonna 1911 Kontiolahdesta osaksi Joensuuta.[1] Uusrenessanssia edustava päärakennus rakennettiin vuosina 18921894. Rakennustyössä käytettiin samoja piirustuksia kuin Oulun rautatieasemaa rakennettaessa. Se on Suomen rautateiden arvokkaimpia historiallisia ja rakennushistoriallisia suojelukohteita, sillä 18. toukokuuta 1894 valmistuneen alkuperäisen Karjalan radan 18 asemasta se on toinen Suomen rajojen sisällä oleva säilynyt asema.[3] Sitä on laajennettu 1911 eteläpäädyllä ja 1950-luvulla pikatavarasuojalla.[1] Asema on peruskorjattu ainakin vuosina 1987 ja 2009–2010 ja rakennukselle on tehty julkisivuremontti kesällä 2016.[4][5] Sisätilat on peruskorjauksien yhteydessä kokonaisuudessaan uudistettu. Peruskorjauksien yhteydessä tehdyt sisätilojen merkittävät muutokset ja laajennukset ovat vähentäneet jonkin verran sen kulttuurihistoriallista arvoa.[6] Asemarakennuksen väri on vaihdellut vuosien saatossa ja se on voinut olla hyvinkin kaukana nykyisestä vaaleasta väristä. Esimerkiksi 1970-luvulla asemarakennus oli maalattu vihreäksi ja viereinen asemaravintola violetiksi.[1] Vuonna 1988 väritys oli taas punertavan ruskea.[7]

Asema-alue on 1800-luvun rautatierakentamiselle tyypillinen, asemarakennukset on sijoiteltu raiteiden suuntaisesti ja niiden molemmille puolille. Osa rakennuksista tehtiin päärakennuksen jälkeen, rautatieläisten asuinpaikaksi rakennettu talo valmistui kymmenisen vuotta myöhemmin ja vanha veturitalli valmistui nykyiseen muotoonsa vasta vuonna 1925. Parhaimmillaan asema-alueella asui 70 rautatieläistä, mutta moni asettui myöhemmin läheiseen Niinivaaran kaupunginosaan[8].

Joensuun ratapihan yli kulki vuosina 1907–1926 betoninen kävelysilta. Se kulki kutakuinkin nykyisen Kontionkadun kohdalta rautatieaseman puolelle ja lyhensi kävelymatkaa Niinivaaralta kaupunkiin. Silta purettiin vuonna 1926, koska uudet veturit eivät enää mahtuneet kulkemaan sen alta ja ratapihalle oli rakennettu lisää raiteita.

1910-luvulta kohti nykyaikaa

muokkaa

1910-luvulta alkaen Joensuun rautatieliikenne vilkastui voimakkaasti. Vuosina 1910–1911 Karjalan rataa jatkettiin Lieksaan ja rataa jatkettiin 1920-luvulla edelleen Kontiomäkeen. Uusien ratayhteyksien lisäksi Joensuun rautatieliikennettä kasvatti useiden teollisuuden kasvu. Vuonna 1927 avattiin ratayhteys Outokumpuun kaivosliikennettä varten, mikä teki Joensuusta ensimmäisen kerran risteysaseman. Viinijärveltä rataa jatkettiin asti Pieksämäelle toisen maailmansodan aikana vuonna 1940. Toisen maailmansodan jälkeen Pieksämäen radasta tuli Joensuun rautatieliikenteen merkittävin ratasuunta, kun Karjalan rata katkesi alueluovutusten yhteydessä. Karjalan radan katkeaminen hankaloitti kaupungin elinkeinoelämää ja sen on arvioitu haitanneen jopa kaupungin väestönkehitystä. Karjalan rata saatiin uudelleen käyttöön vaiheittain vuosina 1966–1967.[1]

Joensuun rautatieseman vanha veturitalli.

1960-luvulla avattiin viiimeisenä uusi ratayhteys Ilomantsiin. Radan merkitys etenkin henkilöliikenteessä jäi kuitenkin pian vähäiseksi, kun henkilöliikenteen päätyttyä jo vuonna 1969. Sen jälkeen radalla on ollut merkitystä Joensuun rautatieliikenteelle vain tavaraliikenteen muodossa, etenkin raakapuun kuljetuksessa.[1] [9]Uusien ratayhteyksien myötä kaluston huoltotarpeiden lisäännyttyä asemaa vastapäätä oleva ns. vanha veturitalli kävi pieneksi, minkä vuoksi päätettiin rakentaa uusi veturitalli asema-alueen itälaidalle. Sen valmistuttua 1964 paikkoja oli 21 ja vanha veturitalli otettiin tässä yhteydessä muuhun käyttöön laite- ja työtiloiksi. Se siirtyi vuonna 2007 muutaman muun ratapihalla sijainneen rakennuksen kanssa Senaatti-kiinteistöjen omistukseen, mutta uudempi veturitalli jäi VR:n käyttöön.[1]

Teollisuuden kuljetustarpeiden takia Joensuun asemalta vedettiin lukuisia teollisuusraiteita eri puolille lähialueita. Pielisjoen rannalle SOK:n varastolle vedettiin sotien jälkeen teollisuusraide, joka on purettu 1990-luvulla. Miss Universum Armi Kuusela ja miehensä Gil Hilario saapuivat Äitien Apu ry:n järjestämällä Messujuna-kiertueelle kyseiselle raiteelle 1955 Joensuun-vierailullaan.[10] Aikoinaan Suomen suurimmalle sahalle Penttilään vienyt raide on johdettu 1980-luvulla Joensuun syväsatamaan, jonne on yhä tavaraliikennettä.[1]

Asemarakennuksen vieressä olevassa asemaravintolassa toimi ravintola 1990-luvulle, jonka jälkeen rakennuksessa on toiminut muun muassa kahviloita ja tanssistudio. Tavaramakasiinissa toimi VR:n käytön jälkeen antiikkiliike, kunnes rakennus paloi tuhopoltossa 2012.[11] Antiikkiliike toimii nykyään aseman pihapiirissä olevassa entisessä asemapäällikön asunnossa.[12] Tavaramakasiinsta jäi jäljelle toimisto-osa, joka vaurioitui pahoin tulipalossa. Se purettiin viisi vuotta makasiinien muiden osioiden palon jälkeen.[13]

Nykyaika

muokkaa

2010-luvulla Joensuun rautatieaseman toimintoihin kohdistui merkittäviä muutoksia, jotka vähensivät VR:n merkitystä paikallisena työllistäjänä. Joensuun varikon toimintaa supistettiin rajusti 2011, jolloin osa veturitallin tiloista vuokrattiin muuhun käyttöön.[14][15] Tiloissa on sittemmin toiminut on muun muassa karting-ajoon erikoistunut yritys.[16] Joensuun rautatieaseman lipunmyynti suljettiin tammikuussa 2016 ja ratapihahenkilöstön toimipiste päätettiin samana vuonna lakkauttaa.[17][18] Lipunmyynnin aukioloaikoja oli supistettu merkittävästi jo aiemmin.[19] Vuonna 2018 VR:n rautatieaseman avaamisesta kestänyt monopoli Joensuun rautatieliikenteessä tuli päätökseen, kun yksityinen rautatieyritys Fenniarail alkoi kuljettaa raakapuuta Joensuuhun UPM:n rautatiekuljetuksien kilpailutuksen seurauksena.[20]

Joensuun asemaravintolarakennus vuonna 2017. Rakennus purettiin myöhemmin asema-alueen uudistamisen yhteydessä.

Joensuuhun suunniteltiin monen muun kaupungin tavoin pitkään matkakeskusta, jota varten oli vuosien saatossa erityyppisiä suunnitelmia [21][1] Matkakeskussuunnitelmien vihdoin toteuduttua 2020-luvun alussa vanha asemarakennus on säilytettiin, mutta muun muassa entinen asemaravintola purettiin uudisrakennusten, liikennejärjestelyjen ja pysäköintitilojen takia. Asemarakennuksen lisäksi vanha veturitalli ja ratapihan itäpuoliset rakennukset on suojeltu.[22]

Matkustajaraiteiden välistä kulkua varten suunniteltiin alun perin tunnelia, mutta sen sijaan päädyttiin lopulta rakentamaan ylikäytävä.[23] Vanha linja-autoasema purettiin ja siinä sijainneet Matkahuollon toiminnot siirtyivät muualle. Asema-alueen uudistuksen yhteydessä purettiin vanha asemaravintola. Asema-alueelle rakennettiin uudistuksen yhteydessä pysäköintitalo ja seisakkeet linja-autoille. Lähivuosikymmenille on suunniteltu asuinrakentamisen aloittamista vanhan parkkipaikkojen alueelle. [24]

Joensuun rautatieaseman liikenteenohjaus hoidettiin ratapihan peruskorjaukseen asti paikallisesti. Asemalla oli sekä rele- että kampiasetinlaite. Myös Ilomantsin radan liikenteenohjaus hoidettiin Joensuusta. Teknisesti vanhentunut Joensuun ratapiha uudistettiin täydellisesti vuosina 2021–2024. Ratapiha rakennettiin uudelleen ja sähköistystä laajennettiin. Vanhentuneet releasetin- ja turvalaitteet purettiin ja korvattiin kauko-ohjatulla tietokoneasetinlaitteilla. Perusparannus valmistui kesäkuussa 2024 ja se maksoi yli 85 miljoonaa euroa. Perusparannuksen yhteydessä uusittiin myös matkustajalaiturit.[25][26]

Ennen ratapihan peruskorjausta Peltolassa oli raakapuun kuormaamiseen tarkoitettuja raiteita, jotka purettiin peruskorjauksen yhteydessä. Maaperä oli kuitenkin saastunut muun muassa maahan haudattujen ratapölkkyjen takia. Maaperän puhdistus jatkui vielä muun peruskorjauksen valmistumisen jälkeenkin.[27]

Henkilöjunayhteydet

muokkaa

Vuonna 2024 Joensuun henkilöjunayhteydet koostuvat kolmesta reitistä:

Aikaisemmin Joensuun matkustajaliikenne on ollut huomattavasti vilkkaampaa, mutta yhteyksiä on vuosien saatossa karsittu. Ensimmäinen lakkautettu yhteys oli Ilomantsiin suuntautunut henkilöliikenne, joka kesti vain muutaman vuoden 1960-luvulla.[1]Yöjunayhteydet Helsingistä Joensuun kautta Ouluun lakkautettiin syksyllä 1993. Paikallisjunayhteys Niiralaan lopetettiin 1987. Karjalan radan pikajunat vaihtuivat InterCity-juniin 2005, jotka pysähtyivät harvemmin, mutta olivat matka-ajaltaan nopeampia. Vuonna 2016 pohdittiin Pieksämäelle menevien taajamajunien lakkauttamista poistamalla niiden mahdollistaneen valtion tuen. Lakkauttaminen ei kuitenkaan toteutunut, mutta Pieksämäelle kulkevien junien vuoroväliä harvennettiin[29][30].

Vuoteen 2006 asti Joensuusta pääsi yöjunalla Turkuun ja Helsinkiin. Yöjunaliikenne oli kuitenkin VR:lle ainakin viime vuosinaan tappiollista ja yhteydet olivat vahvasti valtion tukemia. Joensuusta lähtevien yöjunien lakkauttamisen yhteydessä lakkautettiin myös Kajaaniin kulkenut yöjuna. Yöjunien lakkauttamista perusteltiin Joensuun osalta Kerava-Lahti oikoradalla, joka lyhensi Helsingin ja Joensuun välistä matka-aikaa 40 minuutilla. VR markkinoi muutosta "uudella juna-ajalla" ja tässä yhteydessä Joensuuhun tuli yöjunia korvaamaan aikaisin aamulla lähtevät Pendolino-junat.[31]

Joensuun rautatieaseman lähistöllä on ollut joitain seisakkeita. Rautatiesillasta Kontiomäen ja Pieksämäen suuntaan oli Siihtalan (käytössä 1965-1974) ja Käpykankaan (1933-1974) seisakkeet, joiden lisäksi Karjalan ja Ilomantsin radoilla oli seisakkeet Niinivaaralla (1963-1987), Sulkuniemellä (1949-1975) ja Sulkulahdella (1937-1967). Seisakkeet olivat usein vaatimattomasti varusteltuja, usein niissä oli vain nimikyltti ja puinen laituri.[32]


Nykyiset matkustajapalvelut

muokkaa

Vuonna 2021 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa rakensi asema-alueelle pysäköintalon, jonka tarkoitus on palvella läheistä hotellia, aseman matkustajia ja mahdollisia tulevia asemaseudun asukkaita. Sen yhteydessä on avustamispiste, linja-autoasema, taksiasema, odotustila matkustajille ja R-kioski. VR:llä ei ole ole asemalla palvelupistettä, mutta junalippuja voi ostaa automaatista.[33][34] Vanha asemarakennus on poistunut alkuperäisestä käytöstään ja sille on yritetty kehittää muuta käyttöä. VR on ilmoittanut laittavansa sen jollain aikavälillä myyntiin monen muun omistamansa aseman tavoin.[35]



Galleria

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j Iltanen, Jussi: Radan varrella- Suomen rautatieliikennepaikat ,s.333-334. Karttakeskus, 2009.
  2. Heikki Tarma: Junan tuloa Joensuuhun juhlittiin rauhallisesti. Karjalainen 15.1.2007
  3. RKY – Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 13.9.2016.
  4. Rautatieaseman julkisivua remontoidaan Joensuussa - kuva karjalainen.fi. Arkistoitu 20.8.2016. Viitattu 12.8.2016.
  5. Joensuun rautatieaseman remontti loppusuoralla yle.fi. Viitattu 13.9.2016.
  6. Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, s. 68. Museovirasto, 1982.
  7. Vaunut.org - Kuva vaunut.org. Viitattu 1.11.2024.
  8. RKY  ι  Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 1.11.2024.
  9. Ilomantsin radan kunto herätti Liikenneviraston Yle Uutiset. 28.6.2018. Viitattu 1.11.2024.
  10. Heikki Tarma: Kun Armi Kuusela Gilinsä kanssa Joensuussa kävi, Karjalainen 14.5.2007
  11. VR:n makasiini tuhoutui lähes täysin Joensuun keskustassa - video yle.fi. Viitattu 10.8.2016.
  12. Etusivu www.jukanantiikki.fi. Viitattu 10.8.2016.
  13. http://www.joensuu.fi/documents/11127/4831302/1675_Joensuun+tavara-aseman+kuntoarvio/7c728f7c-7053-4d7e-8a66-e60d2570000e (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2011-05-11/VR-siirt%C3%A4%C3%A4-junakaluston-kunnossapitoa-Joensuusta-Pieks%C3%A4m%C3%A4elle-3302029.html tekniikkatalous.fi.
  15. VR:n Joensuun varikolle jää vain pikahuolto yle.fi. Viitattu 10.8.2016.
  16. Joensuun Karting Centern: Karting Center – Joensuu www.kartingcenter.fi. Viitattu 13.9.2016.
  17. VR antaa potkut 18 työntekijälle Joensuussa – ratapihahenkilöstön työpiste lakkautetaan yle.fi. Viitattu 10.8.2016.
  18. VR lakkauttaa lipunmyyntipisteet 13 asemalta - Pasila, Joensuu, Rovaniemi... Iltalehti. 30.11.2015. Viitattu 10.8.2016.
  19. VR supistaa asemien lipunmyynnin aukioloaikoja yle.fi. Viitattu 10.8.2016.
  20. Yksityinen Fenniarail operoi myös Pohjois-Karjalan rautateillä Yle Uutiset. 23.4.2018. Viitattu 30.10.2024.
  21. www.matkakeskus.fi
  22. Joensuun ratapiha - Liikennevirasto www.liikennevirasto.fi. Arkistoitu 13.8.2016. Viitattu 10.8.2016.
  23. Joensuun kaupunginhallituksen pöytäkirja 8.8.2005[vanhentunut linkki]
  24. Aseman kulmalla saisi nyt aloittaa. karjalainen, 27.11.2017, s. 5.
  25. Joensuun ratapihan uudistus valmistuu kesäkuussa Väylävirasto. 5.6.2024. Viitattu 2.9.2024.
  26. Joensuun ratapihan jättiremontti on valmis – ratojen alta paljastui "tsaarin aikainen" yllätys Karjalainen. 5.8.2024. Viitattu 2.9.2024.
  27. Joensuun ratapihan puunkuormausalueen puhdistustyöt alkavat Väylävirasto. 24.9.2024. Viitattu 1.11.2024.
  28. Joensuu rautatieasema www.vr.fi. Viitattu 1.11.2024.
  29. https://web.archive.org/web/20161011110019/https://www.vr.fi/cs/vr/doc/9_Turku_satama-Joensuu_27.3-19.6.2016.pdf. Viitattu 31.10.2024
  30. Ministeri Berner junavuoroista: "Tämä on hankalaa, kun hyvää ratkaisua ei ole" Yle Uutiset. 16.9.2015. Viitattu 31.10.2024.
  31. Maaseudun tulevaisuu, 30.8.2006.
  32. Iltanen 2009, 344 ja 356.
  33. Joensuu rautatieasema www.vr.fi. Viitattu 1.11.2024.
  34. P-Asemaparkki avataan 4.1. www.joensuu.fi. Viitattu 1.11.2024.
  35. Joensuun ja Kuopion kaupungit eivät aio käydä kauppaa VR:n asemarakennuksista Yle Uutiset. 11.5.2023. Viitattu 1.11.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa