Huutokoski–Parikkala-rata

Huutokoski–Parikkala
Perustiedot
Reitti	Huutokoski–Parikkala
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Henkilöjunia / vrk	11
Tavarajunia / vrk	4
Tekniset tiedot
Pituus	133,5 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	ei
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	- Hko–Sl 80 km/h,; - Sl–Par 110 km/h
• tavaraliikenteessä	- Hko–Sl 80 km/h,; - Sl–Par 80 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus	Huutokoski–Parikkala
Vähäliikenteinen rata	Huutokoski–Rantasalmi
Ohjauskeskus	Pieksämäki (Huutokoski–Savonlinna), ; Kouvola (Savonlinna–Parikkala)
Kulunvalvonta	JKV
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Huutokoski–Parikkala-rata on Suomen rataverkon osittain suljettu osuus Joroisista Huutokosken rautatieasemalta Savonlinnan kautta Parikkalaan, yhdistäen Pieksämäki–Joensuu-radan Karjalan rataan. Koko rataosan pituus oli 133,5 kilometriä. Rata on alun perin ollut osa Pieksämäen ja Elisenvaaran välistä poikittaisyhteyttä.

Laitaatsalmen rautatiesillan poiston myötä vuonna 2015 osuus Rantasalmi–Savonlinna suljettiin.^[1] Jäljelle jäivät osuudet Huutokoski–Rantasalmi ja Parikkala–Savonlinna.

Vähäliikenteisellä osuudella Huutokoski–Rantasalmi on ainoastaan tavaraliikennettä (henkilöliikenne lakkautettiin 1988). Puunkuljetusjunia kulkee vuosittain noin 200.^[2]^[3]

Parikkalan ja Savonlinnan välillä on sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Henkilöliikenteessä VR liikennöi Dm12-kiskobusseja päivittäin viidestä kuuteen kappaletta suuntaansa.^[4] Parikkalan ja Savonlinnan asemien välillä kiskobussit pysähtyvät viidellä asemalla: Punkaharju, Lusto, Retretti, Kerimäki ja Pääskylahti.^[4] Tällä välillä on Suomessa ainoa itsensä kannattavasti toimiva kiskobussiliikenne.^[5]

Historia

Rataosa Savonlinna–Parikkala

Alun perin radan itäinen päätepiste oli vanhan Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun johtaneen Karjalan radan varrella Elisenvaarassa. Rata Elisenvaarasta Savonlinnaan valmistui 1. helmikuuta 1908^[6] ja jatke Pieksämäelle vuonna 1914.^[7] Kun Elisenvaaran risteysasema jäi luovutetulle alueelle, rakennettiin pian sodan jälkeen yhdysrata Parikkalasta Simpeleelle, Lappeenrannasta Elisenvaaraan johtaneelle radalle, minkä jälkeen rataosat Parikkalasta ja Simpeleeltä rajalle on purettu.

Esitys Savonlinna–Elisenvaara-radan rakentamisesta tehtiin vuoden 1897 valtiopäivillä. Päätös radan rakentamisesta tehtiin vuonna 1900 ja rataosan rakentaminen aloitettiin joulukuussa vuonna 1904. Elisenvaaran ja Punkaharjun väli avattiin liikenteelle marraskuussa 1906 ja koko Savonlinna–Elisenvaara-rataosa avattiin liikenteelle 1. helmikuuta 1908.^[8] Kaikki Savonlinna–Elisenvaara-rataosan rakennukset suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm.^[9] Toisen maailmansodan jälkeen ratayhteys Elisenvaaraan poistui ja Parikkalasta tuli rataosan pääteasema vuonna 1949, kun rataosuus valmistui Parikkalan ja Simpeleen välille.^[10] Bruno Granholmin suunnittelema ja vuonna 1907 rakennettu Savonlinnan päärautatieasema poistui käytöstä vuonna 2011, kun asemalle johtanut rata purettiin rinnakkaisväylän rakentamisen yhteydessä. Savonlinnan päärautatieasemaa korvaavat seisakkeet rakennettiin Pääskylahteen vuonna 2011^[11] ja Kauppatorille vuonna 2012.^[12]

Rataosa Huutokoski–Savonlinna

Esitys rataosan Savonlinna–Pieksämäki ja Huutokoski–Varkaus-haaran rakentamisesta tehtiin rautatiekomitean ehdotuksesta vuoden 1897 valtiopäivillä. Rataosan rakentamispäätös tehtiin 12. tammikuuta 1911 ja rataosan rakentaminen aloitettiin syyskuussa 1911. Rataosa avattiin väliaikaiselle liikenteelle marraskuussa 1913 ja säännölliselle liikenteelle koko rataosa avattiin vuonna 1914.^[13] Pieksämäki–Savonlinna-rataosan asemat rakennettiin Thure Hellströmin laatimien piirustusten mukaan.^[14] Rataosan huonon kunnon vuoksi Huutokoski–Savonlinna-väliltä lakkautettiin henkilöliikenne vuonna 1988, jolloin rataosa jäi pelkästään tavaraliikenteen käyttöön.^[15] Huutokosken ja Savonlinnan välinen rataosuus perusparannettiin 42 miljoonalla eurolla vuonna 2008, mutta rataosan käyttö oli parannuksen jälkeen vähäistä. Perusparannetun rataosan kunto olisi mahdollistanut henkilöjunaliikenteen käynnistämisen.^[16]

Liikennevirasto sulki päätöksellään Rantasalmi–Savonlinna-rataosuuden 1. syyskuuta 2015. Rataosuuden sulkeminen mahdollisti Laitaatsalmen syväväylän rakentamisen. Sen jälkeen voitiin purkaa Laitaatsalmen rautatiesilta.^[17] Uusi Laitaatsalmen kääntyvä rautatiesilta maksaisi noin 12 miljoonaa euroa. Rahoitus uutta siltaa varten myönnetään vain, jos Huutokoski–Savonlinna-rataosalle tulee käyttöä.^[18]^[1]