Huutokoski–Parikkala-rata

rataosa Suomessa

Huutokoski–Parikkala-rata on Suomen rataverkon osuus Joroisista Huutokosken rautatieasemalta Savonlinnan kautta Parikkalaan. Rataosan pituus on 133,5 kilometriä. Osuudella Parikkala–Savonlinna on sekä henkilö- että tavaraliikennettä, osuudella Huutokoski–Rantasalmi ainoastaan tavaraliikennettä (henkilöliikenne lakkautettiin 1988). Rataosa lasketaan kuuluvaksi vähäliikenteisiin rataosiin. Henkilöjunavuoroja välillä Parikkala–Savonlinna on päivittäin neljästä kuuteen kappaletta suuntaansa.[1] Savonlinna–Parikkala-välillä on Suomessa ainoa itsensä kannattavasti toimiva kiskobussiliikenne.[2]

Huutokoski–Parikkala
Perustiedot
Reitti Huutokoski–Parikkala
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Henkilöjunia / vrk 11
Tavarajunia / vrk 4
Tekniset tiedot
Pituus 133,5 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä - Hko–Sl 80 km/h,
- Sl–Par 110 km/h
 • tavaraliikenteessä - Hko–Sl 80 km/h,
- Sl–Par 80 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus Huutokoski–Parikkala
Vähäliikenteinen rata Huutokoski–Rantasalmi
Ohjauskeskus Pieksämäki (Huutokoski–Savonlinna),
Kouvola (Savonlinna–Parikkala)
Kulunvalvonta JKV
Huutokoski–Parikkala-rata kulkee valtatien 14 vieressä Punkaharjulla.
Huutokoski–Parikkala-radan lakkautettua osuutta Parkumäessä Rantasalmella.
336 metriä pitkä Kyrönniemen rautatietunneli Savonlinnassa.

Historia muokkaa

Rataosa Savonlinna–Parikkala muokkaa

Alun perin radan itäinen päätepiste oli vanhan Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun johtaneen Karjalan radan varrella Elisenvaarassa. Rata Elisenvaarasta Savonlinnaan valmistui 1. helmikuuta 1908[3] ja jatke Pieksämäelle vuonna 1914.[4] Kun Elisenvaaran risteysasema jäi luovutetulle alueelle, rakennettiin pian sodan jälkeen yhdysrata Parikkalasta Simpeleelle, Lappeenrannasta Elisenvaaraan johtaneelle radalle, minkä jälkeen rataosat Parikkalasta ja Simpeleeltä rajalle on purettu.

Esitys Savonlinna–Elisenvaara-radan rakentamisesta tehtiin vuoden 1897 valtiopäivillä. Päätös radan rakentamisesta tehtiin vuonna 1900 ja rataosan rakentaminen aloitettiin joulukuussa vuonna 1904. Elisenvaaran ja Punkaharjun väli avattiin liikenteelle marraskuussa 1906 ja koko Savonlinna–Elisenvaara-rataosa avattiin liikenteelle 1. helmikuuta 1908.[5] Kaikki Savonlinna–Elisenvaara-rataosan rakennukset suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm.[6] Toisen maailmansodan jälkeen ratayhteys Elisenvaaraan poistui ja Parikkalasta tuli rataosan pääteasema vuonna 1949, kun rataosuus valmistui Parikkalan ja Simpeleen välille.[7] Bruno Granholmin suunnittelema ja vuonna 1907 rakennettu Savonlinnan päärautatieasema poistui käytöstä vuonna 2011, kun asemalle johtanut rata purettiin rinnakkaisväylän rakentamisen yhteydessä. Savonlinnan päärautatieasemaa korvaavat seisakkeet rakennettiin Pääskylahteen vuonna 2011[8] ja Kauppatorille vuonna 2012.[9]

Rataosa Huutokoski–Savonlinna muokkaa

Esitys rataosan Savonlinna–Pieksämäki ja Huutokoski–Varkaus-haaran rakentamisesta tehtiin rautatiekomitean ehdotuksesta vuoden 1897 valtiopäivillä. Rataosan rakentamispäätös tehtiin 12. tammikuuta 1911 ja rataosan rakentaminen aloitettiin syyskuussa 1911. Rataosa avattiin väliaikaiselle liikenteelle marraskuussa 1913 ja säännölliselle liikenteelle koko rataosa avattiin vuonna 1914.[10] Pieksämäki–Savonlinna-rataosan asemat rakennettiin Thure Hellströmin laatimien piirustusten mukaan.[11] Rataosan huonon kunnon vuoksi Huutokoski–Savonlinna-väliltä lakkautettiin henkilöliikenne vuonna 1988, jolloin rataosa jäi vain pelkästään tavaraliikenteen käyttöön.[12] Huutokosken ja Savonlinnan välinen rataosuus perusparannettiin 42 miljoonalla eurolla vuonna 2008, mutta rataosan käyttö oli parannuksen jälkeen vähäistä. Perusparannetun rataosan kunto olisi mahdollistanut henkilöjunaliikenteen käynnistämisen.[13] Liikennevirasto sulki päätöksellään Rantasalmi–Savonlinna-rataosuuden 1. syyskuuta 2015. Rataosuuden sulkeminen mahdollisti Laitaatsalmen syväväylän rakentamisen. Sen jälkeen voitiin purkaa Laitaatsalmen rautatiesilta.[14] Uusi Laitaatsalmen kääntyvä rautatiesilta maksaisi noin 12 miljoonaa euroa. Rahoitus uutta siltaa varten myönnetään vain, jos Huutokoski–Savonlinna-rataosalle tulee käyttöä.[15]

Kuvia rataosalta Huutokoski–Parikkala muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. VR JunaBussi aikataulu 27.10.2013-29.3.2014
  2. Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle Liikenne- ja viestintäministeriö. 18.5.2010. Viitattu 25.3.2013.
  3. Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 50. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3.
  4. Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista
  5. Tietosanakirja / 8. Ribot–Stambul Project Runeberg. Viitattu 20.5.2016.
  6. Putikon asemakaavan päivitys Kulttuuriympäristöselvitys Punkaharjun kunta. 31.1.2013 Viitattu = 20.5.2016.
  7. Savonlinnan rautatieasema Museovirasto. 22.12.2009 Viitattu = 20.5.2016.
  8. Asemanseutu kaavaluonnos Savonlinnan kaupunki. 10.9.2015 Viitattu = 20.5.2016.
  9. Junalla pääsee Savonlinnaan Yle. 25.5.2012 Viitattu = 20.5.2016.
  10. Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul / Project Runeberg i. Viitattu 20.5.2016.
  11. Parkumäen asema Etelä-Savon Kulttuuriperintötietokanta. Viitattu 20.5.2016.
  12. Muistio Savonlinnan kaupunki. 16.7.2015. Viitattu 20.5.2016.
  13. PIEKSÄMÄKI–SAVONLINNA–PARIKKALA- henkilöjunaliikenteen kehittämisselvitys Web Archive (Esavo). 3.1.2011 Viitattu = 6.9.2021.
  14. Vt14 Laitaatsalmen kohta: Rataan kohdistuvat työt käynnistyvät Liikennevirasto. 2.9.2015. Viitattu 20.5.2016.
  15. Raeste, Juha-Pekka: Liikenneviraston pääjohtaja: Laitaatsalmen rautatiesilta saa odottaa parempia aikoja Helsingin Sanomat. 28.8.2014. Viitattu 20.5.2016.

Aiheesta muualla muokkaa