Dm12

dieselkäyttöinen moottorijuna

Dm12 on VR:n moottorivaunu (tai kiskobussi). Dieselkäyttöisiä moottorijunia tilattiin elokuussa 2001 Tšekistä 16 yksikköä, ja optiona voidaan tilata 20 lisää. VR käyttää Dm12-sarjan junia taajamajunina.

Dm12
Dm12 4401 Jyväskylässä
Dm12 4401 Jyväskylässä
Perustiedot
Tyyppi dieselmoottorivaunu
Liikennöitsijä VR-Yhtymä
Valmistaja ČKD Vagonka
Lukumäärä 16
Valmistusvuodet 2004–2006
Peruskorjattu 2011–2014lähde?
Numerointi 4401–4416
Istumapaikkoja 62
Lempinimi Lipokas
Vankka
Peräkylän Pendolino
Viidakko-Pendolino
Tsendolino
Konkka
Tekniset tiedot
Huippunopeus 120 km/h
Paino 54,5 t
Pituus 25 200 mm
Leveys 2 850 mm
Korkeus 4 218 mm
Pyörästö (1A)'(A1)'
Suurin akselipaino 13,6 t
Pyörän halkaisija 840 mm
Vaihteisto Voith T111 BRE
Moottori 2 × MAN D2876 LUE 606
Moottorin teho 2 × 301 kW
Dm12 4416 vanhassa värityksessä Jyväskylän ratapihalla.
Dm12 4416 vanhassa värityksessä Jyväskylän ratapihalla.

Kaupallinen koeliikenne alkoi 17. toukokuuta 2005 reitillä Pieksämäki–Joensuu. Pieniä korjaustöitä tehtiin heinäkuussa 2005, jolloin moottorivaunuihin muun muassa vaihdettiin istuimet.

Moottorivaunuja voidaan liittää maksimissaan kolme yhteen, jolloin ruuhka-aikana saadaan lisäkapasiteettia. Junayksiköissä on invanostimet. Rahastuksen suoritti aiemmin konduktööri, mutta nykyään junissa ei ole muuta henkilökuntaa kuin kuljettaja. Vähäliikenteisille radoille suunnitellut moottorivaunut ovat ympäristöystävällisempiä, hiljaisempia ja taloudellisempia kuin veturin ja vaunujen yhdistelmät. Veturijunia parempi kiihtyvyys on mahdollistanut myös kahden pysähdyksen (Oriveden keskusta ja Kolho) lisäämisen reitille Tampere–Haapamäki.

Dm12-sarjan moottorijunan lempinimiksi ovat raideliikenneharrastajien keskuudessa vakiintumassa Lipokas, Peräkylän Pendolino, tyyppimerkinnästä johdettu Demari sekä Skoda ja Vankka, joista jälkimmäiset on johdettu moottorijunan valmistajan nimestä ČKD Vagonka.

Moottorivaunut liikennöivät seuraavilla reiteillä: Savonlinna–Parikkala, Tampere–Keuruu–Jyväskylä, Seinäjoki–Ähtäri–Jyväskylä, Pieksämäki–Joensuu–Nurmes ja Iisalmi–Ylivieska.

Liikenteen laajeneminenMuokkaa

TekniikkaMuokkaa

Moottorivaunussa on kaksi erillistä käyttöyksikköä, jotka on varustettu MAN D2876 LUH 606 -moottorilla, paineilma- ja jäähdytyskompressorilla ja Voith T111 BRE -vaihteistolla. Käyttöyksiköt sijaitsevat eteisten alla. Käyttöyksiköiden moottoreilta voima välitetään kaksiportaisten momentinmuunninvaihteistojen kautta telien sisempiin pyöräkertoihin. Moottorivaunun akselijärjestys on (1A)’(1A)’. Jarrujärjestelmänä kiskobussissa on elektronisesti ohjattu paineilmajarrujärjestelmä, joka vaikuttaa jokaiseen pyöräkertaan akseleilla olevien jarrulevyjen kautta. Paineilma järjestelmään tuotetaan dieselmoottoreihin integroiduilla kompressoreilla. Moottoreiden jäähdyttimet ovat sijoitettu katolle eteisten yläpuolelle. Jäähdyttimen tuulettimia pyöritetään hydraulimoottoreilla, jotka saavat käyttövoimansa dieselmoottoreissa olevilta hydraulipumpuilta. Moottoreiden yhteinen polttoainesäiliö on vaunun keskellä alustassa. Moottorivaunun telit ovat kaksoisjousitettu. Ensiöjousitus perustuu kierrejousiin. Toisiojousituksena on ilmajousijärjestelmä, jonka painetta säädetään vaunun kuormituksen mukaan.[1]

Moottorivaunujen ongelmiaMuokkaa

 
Dm12:n matkustamoa.

Moottorivaunut ovat saaneet osakseen arvostelua siitä, että niitä käytetään rataosuuksilla, jotka on tarkoitettu pikajunaliikenteeseen. Esimerkiksi matka Joensuusta Pieksämäelle kestää yli kaksi tuntia. Matkustajienkenen mukaan? mielestä moottorivaunut ovat lyhyille matkoille, kaupunkien lähiliikenteeseen sopivia junia. Istuimet ovat pitkille matkoille kovat ja ahtaat, ja matkatavaroille on niukasti tilaa.

Kesäaikataulukaudelle 2007 Jyväskylä–Seinäjoki-osuudella palattiinkin käyttämään kaikissa vuoroissa vetureita ja sinisiä vaunuja. Kyseisellä välillä yhden Dm12-moottorivaunun kapasiteetti oli usein liian pieni ja viikonloppuvuorot ajettiin jo tuolloin nelivaunuisilla veturijunilla. Matkan pituus oli myös liian pitkä matkustusmukavuutta ajatellen. Myös Joensuu–Pieksämäki-osuudella on jouduttu toisinaan käyttämään veturijunia, kun riittävää määrää moottorivaunuja ei ole ollut käytettävissä täyttämään matkustajamäärien tarpeita.

Onnettomuudet ja tulipalotMuokkaa

Dm12 4410 syttyi tuleen 21. joulukuuta 2009 Lappohjassa. Juna oli matkalla Karjaalta Hankoon.[2]

Dm12 4405 syttyi tuleen 26. kesäkuuta 2011, kun se oli saapumassa Karjaalle.[3][4]

Kesäkuussa 2012 VR otti moottorivaunut väliaikaisesti pois käytöstä ja korvasi ne pääosin sinisillä taajamajunilla. Kiskobussit otettiin varotoimena pois liikenteestä, koska kahdessa kiskobussissa oli ollut tulipalo junan moottoritilassa. Dm12 4416 syttyi 21. kesäkuuta 2012 Punkaharjulla ja 4410 27. kesäkuuta Asunnassa. Tulipalot johtuivat polttoainevuodoista. Polttoaineletkujen uusimisen jälkeen junat palasivat liikenteeseen heinäkuun alusta.[5][6]

Dm12 4401:ssa syttyi tulipalo Skogbyssä 10. huhtikuuta 2013.[7]

Dm12 4405:n moottoritilassa syttyi tulipalo Tuurissa 30. elokuuta 2013.[8] Juna oli matkalla Jyväskylästä Seinäjoelle.[9]

Dm12 4405 oli osallisena Raaseporin tasoristeysturmassa 26. lokakuuta 2017. Hangon radalla Hangon suuntaan kulkenut kiskobussilla ajettu junavuoro H 382 törmäsi Puolustusvoimien Sisu A2045 -maastokuorma-autoon. Turmassa kuoli neljä ihmistä. Sää onnettomuuspaikalla oli erittäin huono aamuhämärän, lumisateen ja liukkaan kelin vuoksi.[10]

Dm12 4404:n moottori syttyi tuleen Dragsvikissa 3. tammikuuta 2018.[11]

Dm12 4402 syttyi 15. lokakuuta 2018 palamaan Huutokosken rautatieasemalla ollessaan täynnä matkustajia matkalla Joensuusta Pieksämäelle. Syttymissyytä ei vielä alkupäivästä tiedetty, mutta lähteiden mukaan syynä oli moottoritilan tulipalo.[12] Kuljettajan ripeiden toimien ansiosta kaikki junassa olleet 70 matkustajaa saatiin evakuoitua vammoitta ja palo saatiin nopeasti hallintaan. Junavuoro korvattiin linja-autokuljetuksella. Samainen junavuoro oli kokenut ennen paloa vastoinkäymisiä raiteilla olleiden lehtien takia.[13]

Dm12 4409:n moottoritilassa syttyi pieni tulipalo Orivedellä 3. heinäkuuta 2019. Juna oli matkalla Keuruulta Tampereelle.[14] Junan matkustajat ohjattiin seuraavaan InterCity-junaan.[15]

Dm12 4412 syttyi tuleen tasoristeysonnettomuudessa Mänttä-Vilppulassa 14. toukokuuta 2020 traktorin törmätessä junaan. Juna oli matkalla Tampereelta Jyväskylään. Junassa olleet kolme matkustajaa ja kuljettaja eivät loukkaantuneet, mutta traktorin kuljettaja loukkaantui lievästi.[16][17]

Dm12 4406 oli osallisena tasoristeysonnettomuudessa, jossa henkilöauto törmäsi kiskobussin kylkeen Kulmalan tasoristeyksessä Kitusuontiellä Mänttä-Vilppulassa 18. elokuuta 2020.[18] Onnettomuudessa loukkaantui kolme henkilöauton matkustajaa, jotka toimitettiin sairaalaan.[19][20]

Dm12 4403:n moottoritila syttyi tuleen 11. toukokuuta 2021 toistaiseksi tuntemattomasta syystä Raaseporissa Eckeröntien tasoristeyksen kohdalla. Onnettomuudessa ei sattunut henkilövahinkoja.[21][22]

Dm12 4414:n moottoritila syttyi tuleen 5. kesäkuuta 2021 Joroisissa vaunun ollessa taajamajuna 724:n (Joensuu–Pieksämäki) etummainen yksikkö. Veturinkuljettaja evakuoi junasta 26 matkustajaa, joista kukaan ei loukkaantunut.[23]

LähteetMuokkaa

  1. VR: VR 4565 Dm12 Käyttöohjekirja: Moottorivaunun kuvaus. VR.
  2. Tasoristeys 1/2010 Resiina-lehti. Viitattu 30.5.2021.
  3. Tasoristeys 3/2011 Resiina-lehti. Viitattu 30.5.2021.
  4. Palava kiskobussi saapui asemalle Raaseporissa - puolillaan matkustajia Ilta-Sanomat. 25.6.2011. Viitattu 30.5.2011.
  5. Hienola, Eriikka: Tuleen leimahtaneet kiskobussit tuodaan takaisin raiteille Keskisuomalainen. 6.7.2012. Viitattu 30.5.2021.
  6. Tasoristeys 2/2012 Resiina-lehti. Viitattu 30.5.2021.
  7. Tasoristeys 2/2013 Resiina-lehti. Viitattu 30.5.2021.
  8. Tasoristeys 3/2013 Resiina-lehti. Viitattu 30.5.2021.
  9. Hienola, Eriikka: Juna syttyi tuleen Veljekset Keskisen seisakkeella Keskisuomalainen. 30.8.2013. Viitattu 30.5.2021.
  10. Leinonen, Nina: Raaseporin turma: Onnettomuus oli niin raju, ettei pelastustoimella ollut juuri tehtävää paikalla Iltalehti. 26.10.2017. Viitattu 30.5.2021.
  11. Tasoristeys 1/2018 Resiina-lehti. Viitattu 30.5.2021.
  12. Tasoristeys 4/2018 Resiina-lehti. Viitattu 30.5.2021.
  13. Kuusijoensuu, Teemu: Täynnä matkustajia ollut kiskobussi syttyi palamaan Joroisissa – katso kuvat Keskisuomalainen. 15.10.2018. Viitattu 30.5.2021.
  14. Tasoristeys 3/2019 Resiina-lehti. Viitattu 30.5.2021.
  15. Sipinen, Hanna: Taajamajuna syttyi palamaan Orivedellä – ”Pelastusviranomaiset ovat nyt paikalla” Iltalehti. 3.7.2019. Viitattu 30.5.2021.
  16. Heikkilä, Markus & Tanninen, Jouni: Kiskobussi syttyi tuleen tasoristeysonnettomuudessa traktorin kanssa Mänttä-Vilppulassa Yle Uutiset. 14.5.2020. Viitattu 30.5.2021.
  17. Tasoristeys 2/2020 Resiina-lehti. Viitattu 30.5.2021.
  18. Tasoristeys 3/2020 Resiina-lehti. Viitattu 30.5.2021.
  19. Ketonen, Petra: Mänttä-Vilppulan tasoristeysturmaa tutkitaan törkenä rattijuopumuksena – risteykselle ei luvassa parannusta lähivuosina Yle Uutiset. 19.8.2020. Viitattu 30.5.2021.
  20. Mänttä-Vilppulan tasoristeysturmassa epäillään törkeätä rattijuopumusta – auton kuljettaja puhalsi yli 1,2 promillea Etelä-Suomen Sanomat. 19.8.2020. Viitattu 30.5.2021.
  21. Hevonoja, Jaana: Kiskobussi paloi käyttökelvottomaksi Raaseporissa – matkustajat saatiin evakuoitua yle.fi. 11.5.2021. Viitattu 30.5.2021.
  22. Laurila, Salla: Kiskobussi syttyi tuleen kesken matkan Raaseporissa – paloi käyttökelvottomaksi mtvuutiset.fi. 11.5.2021. Viitattu 30.5.2021.
  23. Kiskobussi syttyi palamaan Joroisissa – matkustajat evakuoitiin, henkilövahinkoja ei tullut Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa