Avaa päävalikko

Rautatieasema

paikka, jossa junat pysähtyvät matkustajien ottamista ja poistumista sekä kuorman lastausta tai sen purkamista varten

Rautatieasema on paikka, jossa junat pysähtyvät matkustajien ottamista ja poistumista sekä kuorman lastausta tai sen purkamista varten. Termillä tarkoitetaan yleensä rautateiden liikennepaikkaa, jolta liikennöidään matkustajaliikennettä ja jolla on vähintään yksi sivuraide. Liikennöintiä varten asemalla on asemalaiturit.

Aseman yhteyteen kuuluu usein myös asemarakennus, jossa voi sijaita matkustajien odotustiloja, lipunmyyntipalveluja, liikeyrityksiä tai muuta matkustajia palvelevaa toimintaa, kuten ravintoloita ja majoitusta. Rautatieasemat sijaitsevat yleensä kaupunkien tai muiden asutuskeskusten läheisyydessä, joissa on parhaat edellytykset henkilöliikenteelle.

Asemalla voi olla mahdollista järjestää myös liikenteenhoidon vaatimia toimintoja, kuten junien kohtaamisia ja ohituksia, sekä tavaran kuormaamista tai purkamista.

Suurten kaupunkien rautatieasemien välillä kulkevat yleensä kaukojunat, kuten VR:n intercityt ja Pendolinot, kun pienempiä asemia palvelevat paikallisjunat (taajamajunat tai lähijunat). Rautatieaseman yhteydessä voi olla myös linja-autoasema matkustajapalveluineen, jolloin sitä kutsutaan matkakeskukseksi.[1]

Sisällysluettelo

Termistö SuomessaMuokkaa

Rautatieasema ei kuulu nykyään liikennepaikkojen viralliseen luokitukseen, mutta se on suomen kielessä ja rautatieliikenteessä edelleen yleisesti käytetty. Sillä tarkoitetaan rautateiden liikennepaikkaa, joka koostuu vähintään asemarakennuksesta ja sivuraiteesta.[2] Aiemmin rautatieaseman määritelmään kuului myös miehitys mutta siitä on luovuttu, koska moni merkittäväkin rautatieasema on jäänyt vaille miehitystä.[3]

Suomen rautatiellä asemaa pienempiä rautatieliikennepaikkoja ovat seisakkeet ja pelkällä vaihteella varustetut liikennepaikat, linjavaihteet.

  • Risteysasemalla tarkoitetaan sellaista rautatieasemaa, josta on ratayhteys vähintään kolmeen eri suuntaan.[4]
  • Seisake on henkilöliikenteen käyttöön tarkoitettu rautatieliikennepaikka, jolla ei henkilölaiturien sekä mahdollisen asemarakennuksen lisäksi ole liikenteenhoitoon liittyviä toimintoja, kuten ratapihaa tai raiteenvaihtopaikkaa. Seisakkeeksi määritellyllä rautatieliikennepaikalla saattaa olla vaihteita pisto- ja kuormausraiteille, mutta näitä ei käytetä junaliikenteessä tai liikenteenohjauksessa.

Vanha luokitusMuokkaa

Aikaisemmin rautatieasema oli yksi seitsemästä luokasta, joihin liikennepaikat jaettiin, mutta tästä monimutkaisesta luokituksesta luovuttiin 1.3.1969.[3]

  • Asema oli itsenäinen liikennepaikka, jolla oli henkilö- ja tavaraliikennettä sekä junanlähetysoikeus.
  • Pysäkki oli asemaa pienempi, muuta eroa ei ollut.
  • Laiturivaihde oli miehitetty liikennepaikka, jolla oli henkilö- ja tavaraliikennettä. Liikennepaikka oli epäitsenäinen ja toimi yleensä lähimmän aseman tai pysäkin alaisuudessa.
  • Laituri oli muuten samanlainen kuin laiturivaihde mutta liikennepaikalle ei ollut varsinaista tavaraliikennettä.
  • Seisakevaihde oli miehittämätön henkilö- ja tavaraliikenteelle avattu liikennepaikka.
  • Seisake oli samoin miehittämätön mutta avattu vain henkilöliikenteelle.
  • Vaihde oli vain tavaraliikenteelle avattu miehittämätön liikennepaikka.

Rautatieasemien suojelu SuomessaMuokkaa

Museovirasto yhteistyössä Valtionrautateiden kanssa aloitti vanhojen asemarakennusten suojelutyön jo vuonna 1983. Tuolloin perustettiin nk. Asemarakennustyöryhmän. Vuonna 1985 Asemarakennustyöryhmä valmisteli 107 kohdetta sisältävän luettelon suojeltavista asema-alueista ja asemarakennuksista[5]. Asemarakennustyöryhmän julkaisu oli pohjana luotaessa Rautatiesopimusta. Vuonna 1998 allekirjoitetun valtakunnallisia rautatieasema-alueita koskevan menettelytapasopimuksen (eli Rautatiesopimuksen) tavoitteena on ollut koota eri aikakausia ja niiden rakennuskulttuuria edustava valikoima asema-alueita, joissa on läsnä rautatien liikennehistorian, toiminnan ja arkkitehtuurin (mukaan lukien puistokulttuurin) koko kirjo.[6].

KuvagalleriaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
  2. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 20.8.2016.
  3. a b Jussi Iltanen: Radan varrella, s. 12. Karttakeskus, 2009.
  4. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 9.9.2016.
  5. Hanna Tyvelä ja Kirsti Virkki: [http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78929/YMra_28_2016.pdf Kohti ennakoivaa rakennussuojelua - Valtakunnallisesti merkittävien kohteiden ohjelmallinen suojelu] 2016. Ympäristöministeriö. Viitattu 28.1.2019.
  6. Ely-keskus: Rautatiesopimuksen tarkoittamat kohteet ely-keskus.fi. 2016. Viitattu 28.1.2019.

Katso myösMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa