Avaa päävalikko

Luettelo Suomen kapearaiteisista rautateistä

Wikimedia-luetteloartikkeli

Seuraava taulukko on epätäydellinen luettelo Suomessa toimineista kapearaiteisista rautateistä. Luettelossa on mukana yleisessä liikenteessä, teollisuuskäytössä, puunkuljetuksessa, museoliikenteessä, sotatoiminnassa, sekä yksityisessä liikenteessä toimineet käsi-, hevos-, höyry-, sähkö-, sekä moottorivetoiset radat, joiden raideleveys on ollut alle 1 435 mm. Luettelo ei ole täydellinen ja siitä puuttuu useita ratoja.

Suomessa on ollut yli 350 kapearaiteista rataa joilla on liikennöity vetureilla.[1]

Luettelo Suomen kapearaiteisista radoistaMuokkaa

Rautatien nimi tai nimitys
Raideleveys
Pituus
Rakennettu
Avattu
Lakkautettu
Purettu
Huomautukset
Anjalan paperitehtaan rata 750 mm ?[skr 1] ? ? 194x(?)[skr 2] ?[skr 3] Nykyisin tehdasalueella leveäraiteisto
Andstenin tehdasrata 500 mm ? 1912 1912 ? ? Risteävät raiteet Sörnäisten satamaradan kanssa.
Eskolan metsärata 750 mm 68,0 km[skr 4] 1920-1941 1920[skr 5] 1961 1961[skr 6]  
Espoon metsärata ? noin 1915 noin 1919 Rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana, purettiin sodan jälkeen
Evon metsärata ? 23 km 1908 1908/1909[skr 7] 1914[skr 8] 1914[skr 9] Pääratapituus 17 km, Raideleveys ei tiedossa
Finlaysonin sähkörata 600 mm ? 1876[skr 10] 1876(?)/1903[skr 10] 1957 1957 Sähköistetty
Fiskars–Pohjankuru 750 mm 5,5 km 1889-1891 1890 1952(1958[skr 11]) kyllä Suomen ensimmäinen kapearaiteinen rautatie
Forcitin tehdasrata 600 mm ? 1901(?) 1901 1937 Lev. 1937[skr 12]  
Forssan sähkörata 750 mm ? ? ? 1973/1990[skr 13] ? 500V DC sähkörata
Hanhisuon turverata 600 mm ? ? ? 195x ? Pääasiassa hevosvetoinen
Harvialan metsärata 750 mm 30–50 km[skr 14][2] (1899[skr 15])1917 1917 1955 1955 Tiettävästi ensimmäinen metsärata Suomessa[3], Pääratapituus oli noin 16 km
Helsingin kaupungin sähkölaitoksen rata ? ? 1919 1919 ? ? Risteävät raiteet Sörnäisten satamaradan kanssa.
Hollon sahan rata 750 mm n. 1 km[skr 16] ? 1898(?)[skr 17] 192x[skr 18] ?  
Honkataipaleen rata 1 000 mm n. 6 km 1909 1910 1976 1984 Saimaa-Kymijoki tukkien siirtorata.
Huittisten varavankilan rautatie 600 mm ? 1935/1937[skr 19] 1935/1937/1948[skr 20] 1948/196x[skr 21] 196x vrt. Pelson varavankilan rata
Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata 750 mm 178,0 km 1942-1944 1944 1944 1944 Saksalaisten rakentama/tuhoama, loput sotakorvauksena Neuvostoliitolle
Hyvinkää–Karkkila 750 mm 44,0 km 1907,1911-1912[skr 22] 1911(1912[skr 23]) 1967   Osa kalustosta ajokunnossa ja museoituna
Imatran Rakennustyö 600 & 750 mm 14 km 1922(?) 1922(?) 1928-1929(?) 1928-1932 Väliaikainen maa- ja vesirakennusyhtiön rata
Isonsannan sahan rata ? 12,3 km ? ? 195x(?)[skr 24] ? Junalauttayhteys Seikun sahan kapearaiteiselle rautatielle
Jokioisten rautatie 750 mm 22,4 km 1897-1898 1898(1899[skr 25]) 1974 1974-1975[skr 26] nyk. Jokioisten Museorautatie
Jokioisten Museorautatie 750 mm 14,0 km Museoitu[skr 27] 1978 Toiminnassa   Museotoiminnassa oleva Jokioisten Rautatien rataosuus
Jämsänkosken tehdasrata 500 / 750 mm ? 1920/ 1926-1927[skr 28] 1920(?) 194x Lev. 194x[skr 29]  
Kalajoen Hiekkasärkkien rautatie 600 mm 1,1 km 1980-luku   2000(?) 2004[skr 30]  
Kallelan metsärata 600 mm[4] 2 km[5] 1907 1907 ? ? Metsästäjien käyttämä hevoskäyttöinen rata
Kankaan tehdasrata 600 mm ? ? ? ? ?  
Karhulan–Sunilan Rautatie 785 mm 5,6 km 1897 1900 1926 Lev. 1926[skr 31] Kaupallinen/yksityinen, toiminnassa
Karjalankosken rautatie 600 mm 3,9 km (1900)[skr 32] 1905/(1906[skr 33]) 1958[skr 34] 1958  
Kausala–Leininselkä 750 mm 5,0 km 1910 1910 1930-luku(?) 1947  
Keramian teollisuusrata 600 mm ? ? ? 196x 196x  
Kiikan tiilitehtaan rata 600 mm ? 195x(?) 195x(?) 197x(?) ? Ajankohdat varmistamattomista lähteistä.
Kilon turverata 600 mm 1,6 km / n. 10 km[skr 35] 191x(?)[skr 36] ?/1920[skr 37] 1960 1960/196x[skr 38] Ajankohdat ja radan pituudet varmistamattomista lähteistä.
Komun rata 600 mm ? ? ? 1979 ?  
Konnunsuo–Muukko 600 mm 17,5 km ?-1924 1924(?) 1961 1961[skr 39]  
Kotkan tehdasrata 1067 mm ? ? ? 195x(?) Lev. 195x(?)[skr 40] Harvinainen 1067 mm raideleveys!
Koskelan rata ? n. 1 km 1905 ? ?  
Kovjoen museorautatie 600 mm 2,0 km 1987-1989[skr 41] 1989[6] Toiminnassa   Museotoiminnassa oleva Uudenkaarlepyyn rautatien rataosuus
Kuokkastenkosken rautatie ? n. 0,6 km 18xx(?) ? 190x(?) ? Raideleveys ei tiedossa
Kupittaan savirata 600 mm n. 2 km 1925(?) 1925(?) 1962 1962(?) Kupittaan Savi Oy:n savenkuljetusrata
Kuurilan metsärata 750 mm 22 km 1927-? 1927(?) 1943(?) 1943  
Kuusankoski–Voikkaa 600 mm 5,5 km 1919 1920/1922[skr 42] (1954/1960)1968[skr 43] [skr 44] Katso myös Utin–Haukkasuon rata
Kymintehtaan–Kuusaanlammen sähkörata 488 mm n. 2 km(?) ? 1898 1912 ? Harvinainen raideleveys!
Kyröskosken sähkörautatie 750 mm ? ?-1914 1914 1989 ? Viimeinen Suomessa kaupallisessa käytössä ollut kapearaiteinen teollisuusrata
Lahnuksen rautatie 600 mm 0,5 km 1969-1972 1973[skr 45] 1988/2003[skr 46] 2012  
Lamminrahkan turverata 600 mm n. 2 km ? ? ? 1919  
Lauritsalan tehdasrata 600 mm ? ? 192x(?)[skr 47] 1949-1953 Lev. 19xx[skr 48]  
Leppäkosken tiilitehtaan rata 600 mm ? ? ? 197x ? vrt. Rauhaniemi-Sipilän tiilitehtaan rata
Leteensuon turverata ? Ollut käytössä ainakin 1950-luvulla
Lielahden kartanon rata 750 mm 7 km 1892 1892 1907 1907
Lohjan sähkörautatie 750 mm 4,4 km 1907 1907[skr 49]/1912[skr 50] (1928)1930[skr 51] 1930  
Loviisa–Vesijärvi 750 mm 81,7 km 1898 - 1904 1900/1904[skr 52] 1960 Lev. 1960[skr 53] Myyty Valtionrautateille 1959[skr 54]
Läskelän rautatie 750 mm n. 12 km 1910/1916[skr 55] 1910/1916[skr 56] 1970-luku Lev. 197x[skr 57] Jäi entisen Neuvostoliiton alueelle[skr 58]
Merisuon rautatie 600 mm ? 1943 1943 1944[skr 59] ?[skr 60]  
M. G. Steniuksen sähkörata 1 000 mm n. 2 km[skr 61] ? 1914 1935 ? Sähkörata
Montolan kalkkirata 600 mm 6 km ? 1933 1953[skr 62] ?  
Mustion sähkörata 600 mm 5 km ? 1903 1963 ? Sähkörata
Mänttä–Vilppula 600 mm 6,7 km / 8 km [skr 63] ? 1896/1898[skr 64] 1930/1955[skr 65] 1955  
Mätäsvaaran kaivosrata 750 mm ? 1939(?) 1939(?) 1947(?)[skr 66] 194x[skr 67]  
Nokian tehdasrata 600 mm ? ? 1894 1972 ?  
Ojakkala–Olkkala 600 mm 15 km[7] 1911 1911 1957/1966[skr 68] 1966-1967(?) Ei lupia yleiselle liikenteelle
Outokumpu–Juojärvi 750 mm 12,9 km 1918 1918 1954-1955[skr 69] 1955/1989[skr 70] nyk. Outokummun Kaivosrautatie
Pankakosken–Sokojoen rautatie 600 mm ? ? 1897 1952[skr 71] Lev. 195x[skr 72]  
Pelson varavankilan rautatie 600 mm ? 1935/1937[skr 73] 1935/1937[skr 74] 1956[skr 75] 196x vrt. Huittisten varavankilan rata
Pitäjänmäen kenttärata 750 mm n. 15 km[skr 76] 1915-1916 1915(?) 1917 1919  
Pohjois-Suomen Kaivosrautatie 600 mm 1,6 km 1997 1997 Toiminnassa   Tankavaaran kultamuseon turistirautatie
Rastunsuon turverata 600 mm 1973 1973 1974 1974
Rauhaniemi-Sipilän tiilitehtaan rata 600 mm ? ? ? 197x ? vrt. Leppäkosken tiilitehtaan rata
Riihimäki–Loppi 600 mm 14,4 km 1907/1911[skr 77] 1907/1911[skr 78] 1952/1954[8] 1952-1954[9]  
Robert Sands Järnväg 600 mm 0,55km 2005(?)[skr 79] 2008(?) Toiminnassa   Harrastusrautatie
Rokuan (Lastenmaan) rautatie 900 mm 3,3 km 1985-1986[skr 80] 1986 Toiminnassa    
Ruotsinpyhtään tehdasrata 750 mm 5 km ? 1905 1955 ?  
Röjsjön turverata 750 mm 6,5 km 190x/192x[skr 81][skr 82] 190x/192x 1914(?)/1939-194x 1914[skr 83]/194x(?)[skr 84] Oli yhdistetty Loviisan–Vesijärven rautatiehen
Saukkosuon kapearaiteinen rata 600 mm n. 2,5 km 1926[skr 85],194x[skr 86] 194x/1951[skr 87] 1969 1970-luvulla  
Seikun sahan kapearaiteinen rautatie ? 15 km ? ? 1962 ? Paikoitellen kolmikiskoinen (???mm/1524mm(?)), Junalauttayhteys Isonsannan sahan radalle
Stockforsin sähkörautatie 575 mm ?   1905 1971 ? Sähkörata
Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata ? 10 km 191x-1920 1920 1924 ? Raideleveys ei tiedossa
Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata ? 10 km 191x-1920 1920 1924 ? Raideleveys ei tiedossa
Tammisuon rata ? ? 1940 Jäi luovutetulle alueelle
Tapanilan metsärata ? ? 1914? 1914? 1917? 1918? Rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana, purettiin sodan jälkeen
Tapanilan tiilitehtaan hiekkarata ? n. 2 km ? ? ? ?  
Taubilan hovin metsärata ? 1922 1922 1924 1924 Oli käytössä vain noin kaksi vuotta kestäneiden suurten hakkuiden ajan
Tirvan rautatie 600 mm n. 5 km ? 1904[skr 88] ? 195x(?)  
Tytärsaaren rautatie ? n. 0,1 km[10] ? ? 194x 194x[skr 89] Raideleveys ei tiedossa
Töölön sokeritehtaan rautatie 1 000 mm 1 km 1901(?) 1901 1955/1963[skr 90] 1965(?)[skr 91]  
Utti–Haukkasuo 600 mm 16 km 1919/1928[skr 92] 1919 196x 194x(?)/196x[skr 93] KVR:n radan erillinen osuus[skr 94]
Uusikaarlepyy–Kovjoki 600 mm 12,27 km[skr 95] 1898 - 1900 1899 - 1903[skr 96] 1916 1916[11] Ratapohjalla nykyään Kovjoen museorautatie
Valkeakosken tehdasrata 600 mm ? 1906 1906 194x(?) 194x-195x  
Varjakan sahan rata ? n. 2 km 190x(?) ? 192x(?) ?  
Varkauden paperitehtaan rata 600 mm ? ? ? ? Lev. 19xx[skr 97]  
Veitsiluoto 900 mm ? 192x 1922 1953/197x[skr 98] ? Sähkörata
Vihtavuoren tehdasrata ? n. 1 km 192x 1923 1944 194x Raideleveys ei tiedossa
Virkkala–Ojamo 1 000 mm ? 1927-1928 1928 1970 1971  
Vuojoen metsärata ? 23 km 1912 1912 1918 kyllä Raideleveys ei tiedossa
Ylä-Syvärin kenttärata 750 mm 71,6 km 1942-1944[skr 99] 1944 1944[skr 100] ?[skr 101]  
Ähtärin eläinpuiston rautatie 600 mm 2,0 km ? 198x[skr 102] 1998(?)/2002[skr 103] 2005  
Äänekoski–Suolahti 750 mm 9,3 km 1898(?)-1900 1900 1943-1945[skr 104]/1966[skr 105]/198x[skr 106] 1947[skr 107]/1966-1986[skr 108]  
Åminnefors 750 mm 1,3 km ? 1906 1927[skr 109] ? Sähkörata

LähteetMuokkaa

  • Rauma rail - Finnish railways in 19th century Osittainen lista Suomessa perustetuista rautateistä.
  • Seisake.net: Suuri satamarata-artikkeli 2 - Sörnäinen
  • Matti Bergström, Erkki Einola, Olavi Kilpiö: Kapeat kiskot: Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo, Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3.
  • Markku Nummelin: Kapearaiteiset rautatiet - Narrow gauge railways. Kustantaja Laaksonen, 2003. ISBN 951-98475-4-5. Suomi
  • Suomi, Maantieteellis-tilastollisia ja teollisuutta koskevia tietoja, Ivan Uschakoff, Weilin & Göös Oy, 1898

ViitteetMuokkaa

  1. Markku Nurmisen Kapearaiteiset rautatiet -kirjan esittely
  2. UPM Metsän tiedotuslehti, 3/2008, s. 40
  3. UPM Metsän tiedotuslehti, 3/2008, s. 40
  4. Erkani Riihimäen–Lopen rautatiestä
  5. Aluksi 2 km, todennäköisesti myöhemmin 6  (katso artikelin Loppi keskustelusivu)
  6. Nykarleby Jernväg Kovjoen museorautatie personal.inet.fi. Viitattu 27.8.2015. (suomeksi)
  7. Junat ja Rautatiet Vastausten maailma
  8. Yleinen tavaraliikenne lopetettiin 1.2.1952 ja Paloheimon kuljetukset 1954
  9. Virtanen, Martti: Lännen pikajuna. Riihimäen – Lopen rautatie 1907 - 1954, s. 81-82. Suomen Rautatiemuseo, 1997. ISBN 952-90-8863-9. (suomeksi)
  10. Tytärsaaren kartta, Seppo Rapo, 2001
  11. Bergström, Matti & Einola Erkki & Kilpiö, Olavi: Kapeat kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet, s. 174-175. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo, Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3. (suomeksi)
  1. Tehtaan käytössä oli runsaasti 750 mm kapearaiteita
  2. Kapearaidekalusto poistettu käytöstä joskus sodan jälkeen
  3. Nykyisin tehdasalueella leveäraiteisto, ajanjaksot ei tiedossa.
  4. Vain suurin linjapituus mainittu. Lisäksi oli talvipistoja jotka rakennettiin väliaikaiseksi jäätyneiden soiden päälle.
  5. Ratatyöt olivat vaivihkaa käynnistyneet jo 1920 paikallisella työvoimalla vaikka valtioneuvosto teki päätöksen metsäradan rakentamisesta vasta helmikuun 16 1921!
  6. Purettu kesän ja syksyn 1961 aikana
  7. Hevosvetoinen rata aloitti toiminnan 1908 ja höyryveturit korvasivat hevoset 1909.
  8. Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen kaatoi rautatien omistajan liiketoimet ja se joutui suoritustilaan.
  9. Rautatie myytiin 1914 venäläisille jotka käyttivät sen itärintaman kasemattien raudoitukseen
  10. a b Erään vahvistamattoman lähteen mukaan "kapearaiteinen (hevosvetoinen) rautatie rakennettiin 1876, kun uuden kutomon Plevnan tieltä siirrettiin tehtaan halkovarasto Santalahteen". Saman lähteen mukaan rata sähköistettiin vuonna 1909.
  11. Vuonna 1928 valmistui Fiskars Oy:n omistamille Åminneforsin tehtaille Pohjankurun satamasta johtanut 750 mm rautatie, joka oli yhteydessä Fiskarsin radan kanssa. Rataa liikennöitiin vuosina 1928–1958.
  12. Leveäraiteistettu (1524mm) 1937
  13. Sähköveturiliikenne loppui 1973 ja mottoriveturiliikenne loppui 1990.
  14. 50km hevosvetoinen (1899), 30km veturivetoinen (1914)
  15. Harvialan metsärautatietä edelsi Harviala Oy:n rakennuttama 1899 valmistunut hevosrautatie.
  16. Lähteiden kirjalliset kuvaukset, Google Maps, Kotiseudun historiaa Lempäälän Kunta, 1992
  17. Radalle hankittu häyryveturi oli Krauss 3717/1898, 0-4-0WT
  18. Saha lopetti toimintansa 1920-luvulla, mutta kuvasta päätellen rata oli käytossä kesäkuun 1 1927
  19. Rata rakennettiin alun perin n. 1935, mutta veturihankinnan myötä kiskotettiin uudelleen 1937.
  20. Rata aloitti liikenteen hevosvetoisena n. 1935, mutta muutettiin höyryveturivetoiseksi 1937. Höyryveturi palveli syyskuun 23 1948 asti, jonka jälkeen se siirrettiin Palson varavankilan radalle ja tilalle hankittiin Move-1 moottoriveturi.
  21. Viimeinen höyryvetoinen juna ajettiin syyskuun 23 1948 ja moottoriveturiliikenne loppui 1960-luvun lopulla.
  22. Hyvinkää - Kytäjä 1907, Kytäjä - Pyhäjärvi 1911-1912
  23. Ensimmäinen juna ajettu osittain valmiilla radalla elokuun 27 1911. Avattu virallisesti liikenteelle helmikuun 24 1912.
  24. Sahan lopetettu 1950-luvulla, radan toiminta todennäköisesti viimeistään samaan aikaan.
  25. Avattu väliaikaiselle liikenteelle joulukuun 9 1898 ja yleiselle liikenteelle lokakuun 25 1899
  26. Purettu Forssa–Jokioinen 1974 ja Minkiö–Humppila 1975
  27. Rata on alun perin rakennettu 1897-1898 ja avattu ensimmäistä kertaa liikenteelle joulukuun 9 1898. Viimeinen kaupallinen juna ajettiin maaliskuun 29 1974. Museotoiminta alkoi 1978.
  28. Raideleveys alun perin 500mm, mutta muutettu 750mm leveydelle 1926-1927.
  29. Leveäraiteistettu (1524mm) 1940-luvulla ja kapearaiteinen rata purettu vuoteen 1950 mennessä.
  30. Purettu keväällä 2004
  31. Leveäraiteistettu (1524mm) 1926
  32. Karjalankosken rautatietä edelsi Osakeyhtio taimen rakennuttama hevosrata. Vapaaherra von Alftanin ostettua Juantehtaan 1903 rata rakennutettiin uudelleen raskaammin kiskoin höyrykäyttöiseksi jossain vaiheessa vuosien 1903-1905 aikana.
  33. Liikennelupa toukokuun 30 1905 omia kuljetuksia varten ja tasan vuotta myöhemmin yleistä henkilökuljetusta varten.
  34. Yleinen henkiloliikenne loppui heinäkuun 31 1934, ja yleinen tavaraliikenne joulukuun 31 1949. Oma liikenne jatkui kesakuun 3 1958 asti jolloin viimeisena ajettiin radanpurkujuna.
  35. Riippuen lähteestä radan pituus oli 1,6km tai 10km.
  36. Radan pituus 1600m, mutta rakennus ajankohta ei tiedossa. Venäläiset takavarikoivat kiskot 1914-1917 välisenä aikana, mutta 1944 ratakiskot korvattiin uusilla (kokonaispituus 10km).
  37. Radan alkuperainen käyttöönottoajankohta ei tiedossa. Palveli turvepehkutehdasta vuodesta 1920.
  38. Rata purettiin 1960 tehdasalueen rajalle asti ja loput joulukuun 1962 jälkeen.
  39. Purkujuna ajettiin huhtikuun 1 1961.
  40. Leveäraiteistettu (1524mm) todennäköisesti 1950-luvun alussa
  41. Rata on alun perin avattu yleiselle liikenteelle tammikuun 1. 1903 ja se myytiin kannattamattomana kesällä 1916, jonka seurauksena se purettiin. Museorautatie on rakennettu vanhalle ratapohjalle.
  42. Väliaikainen liikenne alkoi joulukuun 1 1920 ja yleinen liikenne tammikuun 1 1922.
  43. Radan matkustajaliikenne loppui kesäkuussa 1954, tavaraliikenne 1960 ja sisäinen liikenne/vaihtotyöt 1968
  44. Riippuen lähteestä rata on purettu joko 1968 jälkeen tai 1956-1960 välisenä aikana.
  45. Ensimmäinen veturi kattilarekisteriin huhtikuun 6 1973.
  46. Säännöllinen matkustajaliikenne loppui 1988 ja satunnainen tilaus ym liikenne 2003.
  47. Viittauksista (esim. veturitiedot) päätellen rata avattu ehkä 1910-luvun lopussa tai 1920-luvun alussa, mutta tarkka ajankohta ei tiedossa.
  48. Leveäraiteistettu (1524mm) joskus 1940-2000 lukujen välillä (tarkka ajankohta ei tiedossa).
  49. Päätelty seuraavasta: "Vuonna 1987 Lohjalla paljastettiin sähköradan muistomerkki, kun sen avaamisesta oli kulunut 80 vuotta".
  50. Avattu yleiselle liikenteelle 1912.
  51. Matkustaja liikenne loppui 1928 ja muu liikenne 1930(joidenkin lähteiden mukaan 1929)
  52. Avattu väliaikaiselle liikenteelle 19.2.1900 ja yleiselle liikenteelle helmikuussa 1904.
  53. Leveäraiteistettu (1524mm) 1960
  54. toisen lähteen mukaan otettiin valtion haltuun vuonna 1957
  55. lähteestä riippuen rakennettu n. vuonna 1910 tai 1916.
  56. lähteestä riippuen otettu käyttöön vuonna 1910 tai 1916.
  57. Leveäraiteistettu (1520mm/ent. Neuvostoliiton alueella) 1970-luvulla
  58. Rata jäi talvisodassa 1940 Neuvostoliiton puolelle, kunnostettiin jatkosodan aikana 1943 ja jäi lopullisesti Neuvostoliitolle 1944 jotka leveäraiteistivat sen 1970-luvulla 1520mm levyiseksi.
  59. Rata jouduttiin hylkäämään kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton vallattua alueen.
  60. Rata jäi kalustoineen koskemattomana kesäkuussa 1944 alueen vallanneille Neuvostoliittolaisille, jotka veivät kaluston ja kiskot pois.
  61. Radan pituus arvioitu Google Maps websivulta, M. G. Steniuksen sähkörata -wikiartikkelin paikkakuvauksia apuna käyttäen.
  62. Rata suljettiin kesäkuun 1 1953 sattuneen ratapenkan sortumaonnettomuuden jälkeen.
  63. Alkup. wiki 6,7 km. Toisen lähteen mukaan 8 km pitkä.
  64. Alkup. wiki 1898. Toisen lähteen mukaan avattu 1896.
  65. Yleinen liikenne loppui 1930 ja sisäinen liikenne 1955.
  66. Toiminta loppui kaivoksen sulkeuduttua sodan jälkeen.
  67. Kaivoksen kiskotus purettiin kaivoksen sulkeuduttua sodan jälkeen.
  68. Rahtiliikenne loppui maaliskuun 14 1957 ja Olkkalan alueen teollisuuslaitosten sisäinen liikenne 1966.
  69. Lähteestä riippuen yleinen liikenne loppui keväällä 1954 tai vuonna 1955.
  70. Purkujuna ajettiin elokuun 17 1955, paitsi veturitallit ja kääntöpöytä jäivät jäljelle joita käytettiin toukokuuhun 1989.
  71. Viimeinen ajo oli veturien kokoamiskuljetusjuna toukokuun 13 1952
  72. Leveäraiteistettu (1524mm) 1950-luvulla
  73. Rata rakennettiin alun perin n. 1935, mutta veturihankinnan myötä kiskotettiin uudelleen 1937.
  74. Rata aloitti liikenteen hevosvetoisena n. 1935, mutta muutettiin höyryveturivetoiseksi 1937.
  75. Höyryveturit poistettiin liikenteestä 1956 ja kattilarekisteristä tammikuun 28 1959. Moottoriveturiliikenne loppui 1960-luvun lopulla.
  76. Radan pituus arvioitu Google Maps -websivun avulla ja Pitäjänmäen kenttärata -artikkelin kertomaan ratalinjaukseen perustuen.
  77. Rata rakennettu alun perin hevosvetoiseksi, mutta purettu ja uudelleenrakennettu kestämään höyryajoa 1911.
  78. Avattu hevosvetoisena 1907 ja höyryvetoisena 1911
  79. Rata ja osa kalustoa on jäämistöä Ähtärin eläinpuiston rautatieltä joka purettiin 2005
  80. Rata valmistui heinäkuussa 1986
  81. Alueella toimi 1901-1905 polttoturvetehdas, jonka kuljetuksia varten rata rakennettiin.
  82. Rakennettu uudelleen 1920-luvulla.
  83. Venäläiset purkivat Helsingin linnoitusten tarpeisiin 1914 (Resiina 2/1985)
  84. Purettu uudelleen sota-aikana (Resiina 2/1985)
  85. Sukevan varavankilan vuosikertomus 1926: "Sen jälkeen alotettiin tällä alueella painomaan eli hiekan kuljetus joka toimitettiin siten, että suolle laitettiin rullavaunurata, jota myöten hiekka työnnettiin vaunuissa."
  86. Ensimmäinen hevosvetoinen savirata avattiin 1940-luvulla
  87. Ensimmäinen hevosvetoinen savirata avattiin 1940-luvulla, ja 1951 radalle hankittiin ensimmäinen dieselkäyttöinen veturi.
  88. Aloitti toimintansa 1904 hevosvetoisena, myöhemmin hankittiin moottoriveturi josta kuitenkin luovuttiin ennen vuotta 1910. Myöhemmin (ainakin 1930-luvulla) käytettiin höyryvetureita.
  89. Alueen jäätyä Neuvostoliitolle, he purkivat radan.
  90. Leveäraiteistettu (1524mm) 1955, viimeiset kuljetukset siirtyivät kumipyörille 1963 ja rataa käytetty viimeisen kerran 1965 tehtaan purkamisen yhteydessä.
  91. Rata purettiin vuonna 1965 puretun tehtaan jälkeen.
  92. n. 7 km rata rakennettu alun perin 1919, jatkettu 3,5 km Kaihlasuolle 1928 ja myöhemmin(milloin?) vielä Heinojalle.
  93. Ristiriita: Ensimmäisen lähteen mukaan "Pääosa radasta purettiin vuonna 1941 ja loput 1940-luvun lopulla" ja toisen lähteen mukaan "Rata lopetti hiljalleen toimintansa 1960-luvun aikana".
  94. Utti–Haukkasuo-rata oli erillinen osa Kuusankosken–Voikkaan rautatietä, joka erotettiin lopullisesti KVR:sta joskus 1956-196x välisenä aikana
  95. Osuus Kovjoki–Uusikaarlepyy 8,08 km ja Uudestakaarlepyystä satamaan 4,19 km (Kapeat kiskot s. 171)
  96. Avattu epäviralliselle liikenteelle 1899 ja yleiselle liikenteelle tammikuun 1. 1903
  97. Leveäraiteistettu (1524mm) (ajankohta ei tiedossa)
  98. Rataa liikennöi yksi sähköveturi 1922–1953 ja myöhemmin dieselveturi 1970-luvulle.
  99. Valmistui helmikuun 11 1944
  100. Viimeinen juna kulki kesäkuun 20 1944, juuri ennen neuvostojoukkojen vallattua alue
  101. Jäänyt Neuvostoliiton puolelle
  102. Avattu liikenteelle 1980-luvun alussa
  103. Kesällä 1999 ei liikennöintiä. Toiminta loppui kokonaan 2002.
  104. VR rakennutti leveäraiteisen (1542mm) rautatien korvaamaan kapearaiteisen 1942-1943, mutta VR:n kalustopulan vuoksi kapearaiteisella täydennettiin matkustajajunaliikennettä vuoteen 1945 asti.
  105. Satunnaista käyttöä vuosina 1958-1963, sisäistä liikennettä 1966 asti.
  106. Kapearaiteisten kuuppavaunujen käyttö säilyi 1980-luvulle asti.
  107. Kiskotus Suolahteen purettiin n. 1947
  108. Happotornin kivihissille johtanut kaksiraiteinen lastausrata purettiin happotornin raivauksen yhteydessä 1986.
  109. Jäi tarpeettomaksi samanlevyisen Fiskarsin–Pohjankurun rautatien valmistuttua 1928

Aiheesta muuallaMuokkaa