Imatran Rakennustyö

Imatran Rakennustyö Oy oli valtion koskivoimakomitean alainen, Imatran vesivoimaloiden rakentamista varten perustettu väliaikainen maa- ja vesirakennusyhtiö.

Presidentti Lauri Kristian Relander vihki Imatrankosken voimalaitoksen ensimmäisen vaiheen käyttöön 25. toukokuuta 1929, joskin viimeistely kesti vielä kolme vuotta.[1]

Yhtiön rautatiekalusto muokkaa

Yhtiöllä oli runsaasti kapearaidekalustoa: seitsemän 750 mm veturia, 205 kaato- ja työmaavaunua sekä 30 kpl 600 mm:n kuuppavaunua. Vaihteita järjestelmässä oli jopa 21 ja kääntöpöytiä 9. Raiteiston kokonaispituus 14 kilometriä.

Yksi vetureista, numero 4 (Lokomo 25/1923, 0-4-2T), räjähti 20. helmikuuta 1925 ja romutettiin myöhemmin. Veturit ja raiteisto myytiin työn valmistuttua vuosina 1928–1932 teollisuudelle ja rakennusyhtiö lakkautettiin. Kolme veturia eli numerot 1–3 (Lokomo 19-21/1922, 0-4-2T), myytiin Tampella Oy:n Inkeroisten tehtaille ja numero 5, Orenstein & Koppel 10544/1923, 0-6-0WT, Åminneforsin teollisuusradalle. Viimeisen eli räjähtänyttä Nelosta korvaamaan hankitun veturin numero 6, Krauss 8069, 0-8-0WT, kohtalo on tuntematon.

Lähteet muokkaa

  • Resiina-lehdetlähde tarkemmin?
  • Koskivoimakomitean pöytäkirjat, Suomen Kansallisarkisto

Viitteet muokkaa